karppaus.infon arkistoitu foorumi

Nyt en ole ihan varma, mutta muistelen Mary Enigin kertoneen että juuri noiden kahden ensimmäisen tapaisiin yhdisteisiin saa jenkeissä mahdutettua ihka aitoja teollisia transrasvahappoja ilman että ne näkyvät tuoteselosteessa. Syy: rasvahappokoostumus lasketaan glyserolirunkoisille kolmihapoille eli triglyserideille, jollaisia kakki tavalliset rasvat ovat. Mutta nämäpä eivät olekaan; nämä ovat vain yhden tai kaksi rasvahappoketjua sisältäviä mono- ja diglyseridejä, ja käyvät siksi lisäaineista.

Ekaa kertaa ymmärsin nämä oikeassa suomalaisessa tuotteessa. Kiitos chiman!

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Koitin haulla etsiä tietoa tuoteselosteessa olevalle:

Emulgointiaine (kasvikunnan rasvahappojen mono- ja diglyseridit) ?

Tähän tuoteselosteeseen ei oltu laitettu E merkkiä, mutta arvatenkin tuo emulgointiaine ei voi olla kovin hyväksi?


Kyseesä on 8 kk + lapsille oleva puurojauhe

Itse välttäisin tuota viimeiseen saakka, ja varsinkin lapsille. Juuri nuo voivat sisältää niitä kaikkea muuta kuin luonnollisia teollisessa prosessissa tavisrasvahaposta transsiksi muuntuneita rasvahappoja. Jotka tietääkseni ovat hyviä emulgointiaineita, vaikkakin kropalle ikäviä.

Kasvikunnassa ei luonnostaan ole juurikaan rasvahappojen mono- ja diglyseridejä. Rasva kun luonnossa esiintyy jokseenkin aina kolmoisrasvoina eli triglyserideinä.

Onko kaikki E-merkityt mono- ja diglyseridit E470-alkuisia? Tai siis onko muita kuin E471, E472a ja E472b?

_________________
Karppausta vapaalla tyylillä jo vuodesta 2003.

Nostelen tätä maanmainiota rasvakeskustelua, kun itseä nämä kiemurat juuri tällä hetkellä mietityttävät. Haluaisin selvittää itselleni asian niin, että pystyisin sen myös kaverille selittämään. Hänen mukaansa tulen kuolemaan sepelvaltimotautiin...

Pitääpä munki lisätä tämä omihin topikkiihin, että on mokomaa helepompi seurata, ku ei täälä niin palioa enää kerkiä ihimettelemähän, ku aiemmin...

_________________
-Rajuja vetoja jo vuoresta kuusyhyreksän

Tänne vois laittaa vielä linkiksi Jarin upeilta sivuilta pari mielenkiintoista pläjäystä:

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/rasvamyytit/
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/tyydy ... ntuntijat/
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/maito ... uksia.html
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/aihe/rasva/

Nostetaas tää, kun rasva-asioista on kyselty.

Nosto ja yks linkki

_________________
Cats are carnivores.

Samoin täällä ollaan hämmentyneitä. Ot tämäkin, mutta rotta ja ihminen eivät ole sama asia. Rotta kyllä on myös sekasyöjä (syö mitä vain ravinnoksi kelpaavaa ja kelpaamatontakin, käyttää hyödykseen myös ihmisellä sulamattomia ravintokuituja.) http://fi.wikipedia.org/wiki/Kesyrotta <-labrarotat on lemmikkien "esi-isiä," siis isorotasta alunperin kesytettyjä. Luonnossa rotta voi elää jopa 10 vuotta ja vankeudessa vain korkeintaan 3 vuotta. Rotat menehtyvät usein miten vaikeisiin kasvaimiin tai kroonistuneisiin tulehduksiin, mikä liene pitkään jatkuneen sukurutsan ja yksipuolisen ravinnon vaikutusta. Voidakseen hyvin rotta tarvitsee pieniä määriä eläinvalkuaista ravinnossaan. Täysin vege rotta ei ole koskaan omasta tahdostaan. Ja vielä ot, kaikki rotat rakastavat rasvaa!!! Voita, läskiä, öljyä ja vaikka ihotalia naamasta lipsuteltuna.

Muoks: on muuten hemmetin hämmentävä ketju *vetää varmuuden vuoksi lusikalla kookosöljyä*

_________________
Baltazar ei muistanut mitään. Hän ei nimittäin ollut syönyt joka-aamuista kananmunaansa. Munia ei ollut seuraavanakaan aamuna, Baltazarin aivot menivät aivan solmuun!

Minut ällistytti viime viikolla väite, että ihminen ei tarvitse tyydyttynyttä rasvaa mihinkään! No, jos nyt pilkkuja viilataan, niin eihän se kaiketi välttämätöntä eloonjäämiselle ole, mutta väitteen esittäjä (lääkäri, luennoitsija) sai asian kuulostamaan siltä, kuin olisi ihanteellista syödä pelkästään tyydyttymättömiä/monityydyttymättömiä rasvahappoja. Mykistyin ajatuksesta niin, etten osannut sanoa tähän mitään. Siis häh?

_________________
Vähä/hyväkarppia vapaatyylillä juhannuksesta -05. Mitä sä sitten syöt? Ruokapäiväkirjaa kuvitettuna.

No häh!

Kyllähän periaatteessa elimistö pystyy tyydyttynyttä rasvaa muodostamaan itse, mutta ei se mikään tarpeeton "pehmuste" ole. Solukalvoissa ja aivoissa on paljon tyydyttynyttä rasvaa. Hormonituotannossakin sitä tarvitaan ja monessa muussa paikassa. Kaikkea muuta kuin tarpeetonta!

Radio Jerevanin tapaan: Periaatteessahan kyllä. Keho osaa tehdä tyydytettyä rasvaa itsekin.
Ihan vastaavasti kuin sekin on fakta, ettei syötyä hiilihydraattiakaan tarvita lainkaan.

Mutta jos ihannetila olisi syödä vain tyydyttämättömiä rasvahappoja, niin auringonkukkaöljy ja soijaöljy olisivat maailman terveellisimmät öljyt, ja niiden käyttöä suositeltaisiin yli kaikkien muiden, aivan kuin rypsiäkin. Ja oliiviöljy olisi kasviöljyjen ehdottomasti huonoin vaihtoehto. Se olisi huonompaa kuin jotkut uudet teknolevitteet.

Silti...
jostain syystä auringonkukkaa/soijaa karsastetaan, jopa virallispuolellakin ...

Kysymys kuuluukin: miksi ihmeessä?
(... ja te sentään tiedätte jopa syyn...)

Siitäkin voitanee sanoa: Ei ole ravinnossa täysin välttämätön mutta on elimistössä välttämätön. Ihan kuin hiilihydraattikin. Sensjaan luonnollista ruokaa syödessä en kovin monia muita keinoja tunne tyydyttyneen rasvan välttämiseen rvinnossa kuin ravinnottomuus. Sitä taas ei kovin kauan ihminen kestä.

Ihminen, rotta, sika, apina, hylje, valas, kana... en jaksakaan luetella. Osaavat kaikki valmistaa tyydyttyneitä rasvahappoja samoin kuin monia muitakin rasva-aineita erinomaisen sujuvasti lähes mistä vaan.

Allaolevassa kuvassa havaitaan että lähes kaikki metaboliassa kiertää parin "solmukohdan" kautta. Ne ovat pyruvaatti sekä asetylkoentsyymi-a.
Esimerkiksi steariinihappo (yksi erittäin yleinen tyydyttynyt rasvahappo) voidaan valmistaa vaikka sokerista.

Vaikka ravinnossa olisi suuruusluokkaa (heitetään hatusta) 60E% hiilihydraattia ja vain 25E% rasvaa (niukkarasvanen ruokavalio) tuottaa taviselämässä elimistö kuitenkin energiansa tyypillisesti 60-70% rasvasta (siis kun syödään siten että ravinnon energia vastaa energian kulutusta). Miten se on jatkuvasti mahdollista siten ettei rasva lopu elimistöstä. Siten että muuta materiaalia muutetaan rasvaksi.

Oletkos pappa perehtynyt noihin rasvamuunnoksiin tarkemminkin? Onko tyydyttyneillä samanlaisia entsyymiriippuvaisuuksia tuossa muunnoksessa kuin esim. o-6 ketjussa?

Eli onko mahdollista, että ns. ei-välttämättömistä tyydyttyneistä rasvahapoista tulisi puutetta synteesin epätehokkuuden tai entsyymikilpailun vuoksi?

Haen tässä siis sitä, että kun erilaisia rasvahappoja tarvitaan eri tarkoituksiin, niin onko niiden riittävyys elimistössä taattu pelkästään oman konversion kautta?

Näyttäisi sille että ainakaan isoa pulmaa ei olisi jos tarkastellaan elonkehää, sen ikää ja eläinkuntaa. Ravinto on ollut kovin kovin monenlaista ja aina nämä eri lajit vaan porskuttavat - ihmisnisäkäskin aika kauan mukana. Ravinnottomuuden tai äärimmäisen yksipuolisen ravinnon on toedettu akaansaavan hiukan ongelmia. Jotkut kuolevat ravintopuutoksiin. Luulen että sekin on elämään ja elonkehään kuuluva ominaisuus.

(ei ole pulma - ravinnosta essentiellit rasvahapot ovat edelleen toistaiseksi (ja sekin heikosti osoitettu) linolihappo LA ja alfalinoleenhappo ALA. Optimaalisuus on sitten toinen asia. Mutta jos tuolla olisi jokin aivan hankala asia niin se olisi kyllä tullut ajat sitten esiin. Sitä on meinaan jonkunkin verran yritetty tutkia. Epänormaalia tietenkin olisi jos ylipäätään söisimme jotain hyvin köyhdytettyä. Luonnosta saatavalla sekalaisella ravinnolla on pärjätty "muutama" mennyt vuosi ja taidetaan pärjätä edelleen.

Oikeasti ei tuohon ole helppoa vastausta. Kukaan ei tiedä kuinka rotta tai ihminen toimii. Televison tai auton toiminta on naurettavan helppo selvittää ja ymmärtää (paitsi se hankaluus kun pikkukalle ainoana imisenä tiesi mitä sähkö on mutta unohti sen juuri parahiksi kun se piti kertoa). Yhdenkään kokonaisen biohärdellin (siis tällaisen nisäkkään tms eliön) toiminta sensijaan ei tunneta kuin hitusen pintaraapaisuna ja senkään merkitystä ei oikeastaan tiedetä mitä on havaittu. Likipitäen joka kohta päättyy toteamuksiin -- mekanismia ei tarkemmin tunneta tai merkitystä ei tarkemmin tunneta. Esim koko genomihomma on vastannut toki johonkin mutta synnyttänyt paljon enemmän kysymyksia kuin antanut vastauksia tai tulee koskaan antamaan. (tuo oli ennustus ) Se vastaa hiukan muinaisten tähtikarttojen kuvioiden nimeämistä yms vastaavaa viihdyttävää.

No KEGG tietokannasta sen rasvahärdellinkin voi tietenkin kaivaa.

http://www.genome.ad.jp/dbget-bin/get_p ... apno=00061

Sieltä pääsee käytännössä mihin tahansa ihmisen (tai monen muun organismin) biokemian mutkaan saakka kun huomaa miten sitä käytetään. (se on paljon fiksumpi tietokanta kuin miltä äkkiä näyttää.)

No tuossa kuitenkin on rasvakiemuraa... tai siis siitä sellainen pikkiriikkinen osa.
Mutta KEGG on työläs kaivettava.

Tässä jotain selostusta:
http://www.whatislife.com/reader2/Metab ... acids.html

Noin puolen välin paikkeilta löytyy "Fatty acid synthesis" (tuokin sivu kyllä sitten viittaa keggiin vähän joka kohdassa)

Pieni lainaus tekstistä kysymykseen viitaten:

Luulisi lääkärismiehen sen verran harkitsevan, ettei tuollaisia mutu-sammakoita päästäisi suustaan. Vastaavanlaisen möläytyksen päästi suustaan eräs lääkäri, kun oli puhe talvikauden masennuksen valohoidosta: "Saman asian ajanee loisteputkilampun tuijottaminen..."

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Tässä ketjussa on niin asiantuntevia juttuja, että ruots. blogi- ja lehtikirjoitukset kalpenevat niiden rinnalla. Linkkaan kuitenkin pari tuoretta.

Aftonbladet julkaisi 18.4.2008 jutun 38 fakta om fettet!, josta Kostdoktorn bloggaa. Jutun tyydytettyjä rasvahappoja käsittelevässä kappaleessa siteerataan Bo Israelssonia (dosentti Ruotsin Socialstyrelsenin lääketieteellisessä osastossa), joka sanoo, ettei ole pystytty osoittamaan yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksien ja rasvojen välillä. Omega-3:sta luonnehditaan kuin ihme-eliksiiriä ikään. Transrasvojen lähteiksi mainitaan vain teolliset elintarvikkeet – luonnollisia transseja ei mainita ollenkaan, mutta ei liioin voita yms listata vahingollisten transsien lähteissä. Ei hassumpi juttu, ja niin rautalangasta väännetty että minäkin jaksoin saada kaaliin EPAn ja DHAn, joiden yli olen voipuneena tähän asti hypännyt. (Tämänkin foorumin etusivun yläreunassa on EPA- ja DHA-mainos, josta en ole täsmällisesti tiennyt mitä siinä mainostetaan.)

Läkartidningen julkaisi 18.4.2008 Wulf Beckerin, Åke Brucen ja Annica Sohlströmin artikkelin Inget stöd för att skilja mellan naturliga och industriellt framställda transfettsyror = Ei löydy tukea sille, että luonnolliset ja teollisesti valmistetut transrasvahapot eroaisivat toisistaan. Kirjoittajat ovat olleet vhh-vastustajien ja siis vähärasvaisen ruokavalion puolestapuhujien eturivissä. Selostetut tutkimukset vaikuttavat minusta kovin päteviltä, ja olen taas ymmälläni. Voiko ne tutkimukset ampua alas, Mirka, els, Pappa, Pekka Pensas, Westie ja monet muut (pahus kun en muista nimiä ikinä) palstan tutkimusten lukuun vihkiytyneet ?

_________________
Timo Kuuselaa mukaillen: Epidemiologisten tutkimusten jälkianalyyseille näytään pantavan liikaa totuusodotuksia.

Toisaalta - mutta toisaalta.
Shit happens.

En ole nähnyt fulltekstiä, mutta ensimmäinen kysymys on, oliko rasvahapot eristetty vai oliko lähteinä todellinen teollisuusrasva ja todellinen voi. Eristetyt yksittäiset yhdisteet kun tavattoman usein toimivat elimistössä eri tavoin kuin koko paketti. Näin porkkanan karoteeni, näin soijaisolaatit jne.

Toinen kysymys on, että koeaika oli varsin lyhyt.

Kolmas kysymys on kokonaismäärä. Jos maitotuotteiden käyttömäärä on kohtuullinen, kokonaistranssien määrä saadaan nostettua suureksi ainoastaan teollisilla transseilla.

Neljäs kysymys on, että nuuskittuani joskus noita transsikysymyksiä niin kemiallinen rakenne ei ole niissä sama. Pääluokat ovat vakseenihappo ja elaidiinihappo, mutta niitä on vielä muitakin jaotteluja.

Viides näkökulma on lopputapahtumat. Harvardin aineistossa tyydyttynyt rasva ei korreloinut sv-tauteihin, tyydyttyneen ja tyydyttymättömän suhde kuitenkin kyllä. Sen sijaa transrasva, josta suurin osa täytynyt olla teollista, korreloi selvästi.

Eli siinäkin tapauksessa että maidon trans olisi haitallista, määrä on niin pieni, että olennaisempi syy maitorasvan välttämiseen, jos niin haluaa tehdä, on se, että tyydyttymättömät pilaamattomat rasvat ovat niin terveellisiä. Eli kerman voisi vaihtaa pähkinöihin ja manteleihin niiden rasvojen hyötyjen vuoksi pikemmin kuin voin transsien. Pähkinöiden säännöllinen käyttäminen on yhdistetty jopa 30-50 % alempaan sydäntautiriskiin.

Muutenkin voisi miettiä, kannattaako enemmän ajatella myönteisiä asioita kuin loputtomasti jossitella erilaisilla riskeillä. Teollisten transsien bannaamisella ei menetä mitään kulinaarisesti. Sen sijaan märehtijätranssien mukana menettäisi koko uljaan eurooppalaisen juustoperinteen, ja se voisi jo itsessään olla juustoystävälle elämää lyhentävä menetys.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Nostan jälleen tämän hyvän ketjun foorumin uusille ja vanhoille.