Myönnän kyllä että harmittaa tää jumitusvaihe jo tässä vaiheessa, kun aikanaan painonvartijoissa se tuli vasta 14 kg tiputuksen jälkeen mut olin mä silloin lähtemässä pienemmistä lukemista kuten 80 kg yms. mutta nyt on nää isommat lukemat.
Harrastan vatsatanssia enkä varmana näin paksuna ala esiintymään vielä kellekään

mutta ehtiihän tässä odotellessa reenaamaan senkin tanssin kunnolla josko perhonen kuoriutumaan pääsis sitten

löytyis sitten mukavat esiintymisasutkin ja hyvin tässä tukankin ehtis siihen mennessä kasvattamaan

Sitä aikaa odotellessa.

Hyvät puolet tässä karppauksessa on ollut ehdottomasti paljon virkeämpi mieli, ei oo enää sellaista uneliaisuutta mulla että sopii mainiosti. Mahakaan ei kurise yleensä ollenkaan ja harvemmin sokerit menee alas myös. Tosin nyt suklaa mokoma on saanut taas koukkuunsa

kun annoin pikkusormen...mitäpä muuta keksis vielä hyvää...hmmm.
Tietty kovasti koetan motivaatiota pitää yllä vaik nyt on tämmönen jumitusvaihe, repsahduksii vaan tahtoo enemmän tulla tässä vaihees muutenkin.
Oon lukenut että kaamosaikaan pitäiskin ottaa leppoisammin laihdutus ja toisaalla suositellaan lopettamaan kovasti laihdutus ja vaihtamaan vain elintapoja.

Sen kannalla mäkin toisaalta oon kans kunhan vain tuloksiikin tulis!
