karppaus.infon arkistoitu foorumi

"Nämä siis olivat artikkelin mukaan asioita, joista päästiin viime vuoden kokouksessa yksimielisyyteen. Artikkelin mukaan on vakuuttavaa näyttöä siitä, että tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen monityydyttymättömillä on terveydelle suotuisaa perinteisin veriarvomittarein arvioituna ja alentaa sydän-verisuonitautiriskiä. Rasvan korvaaminen hiilihydraateilla ei osoittautunut terveydelle suotuisaksi. Näin selvää johtopäätelmäkannanottoa ei tehdä muissa artikkeleissa."
Niinpä niin, perinteisin mittausten mukaan.Pitäiskö mittaustavat päivittää?

Eri alatyypeistä voi jossitella maailman tappiin, mutta sama tulos saatiin Harvardin seurannassa. Siinä laskettiin ihan oikeita sairastumisia, ihan oikeita kuolemantapauksia ja ihan tavallista kasviöljyä. Nämä eivät riipu mistään mittareista tai partikkelimuodoista. Ja ihan sama Lyonin interventiossa.

Minun rasvatietoni on kyllä melko alkeellista, mutta silti pakko tuoda oma näkökulma tähän juttuun, kun asia niin kovasti kismittää.

Rasvahapot rakentuvat hiiliatomeista, vetyatomeista ja happiatomeista. Hiiliatomit atomirakenteessa liittyvät toisiinsa yksinkertaisin tai kaksinkertaisin sidoksin. Näiden sidosten perusteella rasvahapot jaotellaan kolmeen luokkaan:

Tyydyttynyt rasva = ei kaksoissidoksia
Kertatyydyttymätön rasva = 1 kaksoissidos
Monityydyttymätön = 2 tai useampi kaksoissidos

Nythän se kuuluisa, täällä paljon väitelty terveysväittämä kuuluu, että TYYDYTTYNEET rasvahapot lisäävät sydän ja verisuonisairauksien riskiä. Kertatyydyttymättömät ja virallisterveellisen linjan mukaan erityisesti monityydyttymättömät taas pienentävät riskiä (voisiko joku linkata satunnaisotannalla tehdyn tutkimuksen, jossa tämä todetaan, mitkään väestöpohjaan perustuvat eivät kelpaa).

Nyt se henkilökohtaisen vitutuksen lähde. Luonnollisissa rasvan lähteissä rasvan koostumus on usein SEOS ERI TYYPPISIÄ RASVAHAPPOJA. Siis jossain suhteessa tyydyttynyttä, kertatyydyttymätöntä ja monityydyttymätöntä rasvaa. Esim. oliviöljyssä kertatyydyttymättömän rasvan osuus on suuri. Jostain syystä virallisterveellisen ravitsemusvalistuksen mantraksi on vakiintunut "paha eläinrasva, hyvä kasvirasva", vaikka rasvan eläin- tai kasviperäisellä lähteellä ei ole paljonkaan tekemistä rasvan rasvahappokoostumuksen kanssa. Esim. possun ja kanan rasvassa on myös suhteellisen suuri osuus (yli puolet) yksittäistyydyttymätöntä ja monityydyttymätöntä rasvaa. Vaikka siis uskoisi tuohon perusväittämään (enkä kyllä enää ole niinkään varma, uskonko) "tyydyttynyt rasva on pahasta" on täysin perusteetonta sen perusteella väittää, että eläinrasva on pahasta.

Vertailun vuoksi otetaan nahallinen broileri, rasvaa 10 g / 100 g, ja rasiamargariini 80 % rasvaa (siis 80 g / 100 g)

Rasvahappojen prosentuaalinen osuus (ei siis energiaprosentti, vaan osuus kokonaisrasvasta)

Broileri
Tyydyttynyt 32%
Kertatyydyttymätön 49 %
Monityydyttymätön 20 %

Rasiamargariini 80 %
Tyydyttynyt 26%
Kertatyydyttymätön 49 %
Monityydyttymätön 24 %

ONPA IHAN HELVETILLINEN ERO: BROILERIN RASVA ON SELVÄSTI PERKELEESTÄ!

Transrasvat ovat käsittääkseni joko teollisessa käsittelyssä muuntuneita yksittäis- tai monityydyttymättömiä rasvahappoja, mutta niitä saa myös joistain luonnollisista lähteistä. En tiedä, miten rasvahapon kemiallinen koostumus on muuttunut (joku voi jatkaa tästä). Transrasvoissa on kaiketi hyödyllisiä (CLA?) (jopa välttämättömiä?) ja haitallisia (tästäkin olisi kiva lukea tutkimuksia). Kertatyydyttymättömät ja tyydyttyneet rasvahapot ovat kemiallisesti stabiilimpia, kuin monityydyttymättömät. Jotkut kasviöljyt sisältävät erityisen paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja --> näiden voimakas prosessointi voi johtaa erityisen paljon transrasvahappoja sisältävään lopputuotteeseen.

Osaa rasvahapoista elimistö pystyy rakentelemaan itse, osa on saatava ravinnosta valmiina. Välttämättömiä rasvahappoja ovat ainakin linolihappo (18 hiiliatomia, kaksi kaksoissidosta) ja alfalinoleenihappo (18 hiiliatomia, kolme kaksoissidosta).

EPA:t ja DHA:t voisi joku selittää...

^^ Wi on harvakseltaan kirjoitellut enää, joten vastaan hänen puolestaan. Todennäköisesti täältä
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=751&lang=fi
Ja joo, sieltä saa etsittyä paljon muutakin...

Mutta sen verran jatkettakoon, että saman lähteen mukaan broilerissa on kaikesta huolimatta myös DHA'ta ja EPAa (pitkäketjuisia omega-kolmosia) jotka on oikein mukavia vaikka Pufia ovatkin - ja joita margariineissa ei ole.

Ja broiskussa on myös vähän hyväkuintoista K2'vitamiinia, kun rasiamargariinin K1 on ainakin osittain pilalla, lämpökäsittelyjen takia. Puhumattakaan kolesterolista, jota jokainen eläinkunnan yksilö tarvitsee.

... ja vielä sekin, ettei rasiamargariinien Pufien tuoreuteen voi järin hyvin luottaa, prosessoinnin takia.

Eli nuo ovat lopulta aika eri asioita, joten broiskukin voittaa margariinit noin 10-0, jopa rasvoiltaan.

EPAa ja DHA'ta on aika lailla kaikissa elukoissa ja siivekkäät saattavat olla meitä parempia syntetisoimaan sitä kasvi-ALAsta
Minkä lisäksi ainakin kanat kovasti tykkäisivät myös eläinperäisestä ravinnosta (eikä edes vain toukista ja madoista) jos sitä niille kärrätään

Miksei siis EPAa ja DHA'ta löytyisi myös kanosita?

EPAn ja DHAn alkulähde kun on mereesä elävässä blanktonissa. Voihan toki olla että kanoilla on parempi kyky muuntaa ALA . Ja määräthän onkin kyllä hyvin pieniä jos kyse ei ole merenelvistä.

Jos se olisi vain planktonissa, ei DHA'ta löytyisi mm kaikkien selkärankaisten ja nisäkkäiden maaeläintenkin aivoista ja hermostosta. Siellä sitä on paljon.l

Eikä äidinmaidosta, johon sitä saadaan varsin fysiologinen määrä myös ilman merieläviä.

^^ Wi on harvakseltaan kirjoitellut enää, joten vastaan hänen puolestaan. Todennäköisesti täältä
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=751&lang=fi
Ja joo, sieltä saa etsittyä paljon muutakin...

Mutta sen verran jatkettakoon, että saman lähteen mukaan broilerissa on kaikesta huolimatta myös DHA'ta ja EPAa (pitkäketjuisia omega-kolmosia) jotka on oikein mukavia vaikka Pufia ovatkin - ja joita margariineissa ei ole.

Ja broiskussa on myös vähän hyväkuintoista K2'vitamiinia, kun rasiamargariinin K1 on ainakin osittain pilalla, lämpökäsittelyjen takia. Puhumattakaan kolesterolista, jota jokainen eläinkunnan yksilö tarvitsee.

... ja vielä sekin, ettei rasiamargariinien Pufien tuoreuteen voi järin hyvin luottaa, prosessoinnin takia.

Eli nuo ovat lopulta aika eri asioita, joten broiskukin voittaa margariinit noin 10-0, jopa rasvoiltaan.

... mutta...
... mutta ei se tyydyttämätön rasvahappo muutu tyydytetyksi keitettäessä tai muutenkaan. Päinvastoin, se hapettuu eikä pelkisty (kuten tapahtuisi jos siitä tulisi taas tyydytettyä rasvaa)