karppaus.infon arkistoitu foorumi

Anteeksi OT, repesin spontaanisti termille hunajabileet

Ainiin huomenta!

_________________
5$ alennus ensimmäisestä iHerb-tilauksesta koodilla JUH389

Kuulostaa hyvin järkeenkäyvältä! Energiatehokkuus on päivän sana

_________________
iHerb.com-nettikaupasta 5$ alennusta ensitilauksen loppusummasta koodilla ZOC161.

Tää on kyllä jännä ajatus... Voipi olla, tai sitten ei. On tää vaikeampaa nyt kuin ekalla kerralla. Mutta sama kuin aikaisemmalla, jonkinlaisena karppina uiskennellut siitä lähtien. Ja nyt tarve pienentyä, ja hemmetin hankalaa on!!! mutta mä en lannistu, elämä on ihanaa ja mä oon päättänyt onnistua!

_________________
murrsukan tarinointia - sinne ja takaisin ja sinne taas. murrsukka pienenee. joo-o.

Mielenkiintoista.. tuntuisi, kun näitä kokemuksia katselee tässä ketjussa, että eka kierroksella painon pudotusta voisi auttaa myös jonninmoinen "shokkireaktio". Paljonhan tuossa voisi ajatella menevän uusiksi solutasollakin, kun mietitään tilannetta, jossa tyypillinen rasvan ja proteiinien välttäjä yhtäkkiä alkaakin mättää rasvaista lihaa naamariin ja heittää ne hiilarit veke. Moni meistä on varmaan tietämättään kärsinyt jos jonninmoisesta puutostilasta ja kun niitä puuttuvia rakennuspalikoita onkin sitten yllättäen tarjolla, pistellään siinä alkuun "rappiolla" olevaa elimistöä uudelleen kokoon... joillain on kuuleman mukaan peräti saattanut käydä niinkin, että vaakassa tapahtuu alkuun nousua, vaikka housut sopii koko ajan paremmin päälle. Noo aasinsillasta asiaan, eli se mitä ajan takaa tässä on, että eka kierroksella "kone" saattaa olla jopa niin rempallaan vs. toka tms. kierros, että sen "normaalin perusaineenvaihdunnan" lisäksi energiaa kuluu aika plajäys tuohon kudostason adaptoitumiseen uusiin ympyröihin (mitäänhän ei solutasolla juuri ilman energiaa tapahdu, ei edes energian tuotantoa.. tietääkseni). Toisella kierroksella ei välttämättä siis olla yhtä "optimaalisessa" tilanteessa energia-aineenvaihdunnan kannalta kuin eka kierroksella, koskapa harva kuitenkaan palaa karppimuonista takaisin siihen toiseen ääripäähän (rasvan ja proteiinin välttelyyn). Eli "koneistossa" on jo valmiiksi jonninmoiset mekanismit palata ruotuun ja ei muutenkaan olla ihan siinä "syöneessä, mutta nälkiintyneessä" lähtöpisteessä. Muutenkin meidän elimistö tuntuu olevan varsin konservatiivinen, eli jotensakin tyytyväinen vallitsevaan olotilaan ja oppii äkkiä vastustamaan muutosta.
Ja kun tähän päälle tai alle tai sekaan, ihan kuten Snowgrouse tuolla aikaisemmin mietiskelee, paiskaa just nuo ikääntymiseen liittyvät hormonitoiminnan muutokset + perusaineenvaihdunnan muutokset yms., niin voisi ajatella tuon painon pudotuksen helppouden jopa tällä vhh:lla vähän kärsivän. Saattaa siis olla, että turhaan tässä me toisella kierroksella olevat otetaan turhaa stressiä matkavauhdista, kun se matka on kuitenkin pitkä (osalla meitä elämänmittainen - toivottavasti ).

_________________
Mihinkäs sitä kiire valmiissa maailmassa

Nosto.
Edellisestä postauksesta mennyt aikaa jonkin verran, painoin silloin n. 96 kiloa, marraskuussa.
Nyt alle 87 enkä olisi kuvitellut ikinä pääseväni näihin lukemiin Olo on kevyt ja hyvä, missään vaiheessa ei ole tullut tunne että olisin "dieetillä"!
Kyllä tämä on mun juttu, hitaasti mutta varmasti pudonnut paino, syön hyvin kolme kertaa päivässä enkä koe nälän tunnetta kuin joskus harvoin, yleensä liikojen hiilareitten takia.
Silloin marraskuussa olin maassa, halusin nopeita tuloksia, mutta parempi näin päin ja hitaasti ja pysyvästi!

_________________
Turha itkeä maahan kaatunutta maitoa ja miksi mennä merta edemmäksi kalaan.

Hmm..mä pääsin ekalla yrittämällä suht helposti alle 70kg:n mutta sen jälkeisissä yrityksissä on ollut todella vaikeaa päästä edes tasan 70 kiloon. Nytten olen kerännyt ruhoon taas lisää massaa ollen 80kg joten kyllä tästä pitäis jo herätä tekemään jotain . Farkut menee just päälle. Yleensä siinä 75-70 väli tahtoo olla hankala ja tippuu hitaasti.

Mun täytyy omalta osaltani todeta, et paino on tippunut joka kerran tosi hyvin vhh:lla. Mutta toisaalta nyt vasta meneillään toinen isompi pudotus.

Ekan kerran lähti 16 kiloa ( 84 kg - 68 kg ) neljän kuukauden aikana. Sen jälkeen paino sahasi parin vuoden sisällä väliä 67 kg - 73 kg ollen enimmän ajan alle 70 kiloa. Aina kun kiloja oli hiipinyt takaisin, sain ne nopsaan tiputettua. Oikeastaan vain palaamalla tiukemmalle karpille ja

Nyt tänä keväänä repsahdettu kunnolla ( 77 kg) ja tiukistelu aloitettu. Toivon mukaan lähtee kilot yhtä sutjakkaan kuin ennenkin.

Mulla on menossa jo luoja tietää kuinka mones kierros. Aina aiemmin on pudonnut ihan hirvittävän nopeasti ja helposti, mutta nyt on ollut tuon alun nopean turvotusten lähdön jälkeen ihan tajutonta kitkuttelua. Voikohan rauhoittava lääke, jota syön aika säännöllisesti, vaikuttaa jotenkin?

En ole kyllä myöskään laskeskellut nyt makroja, kun olen ollut aika vähän sellaisessa ympäristössä, missä se olisi mahdollista. Saatan syödä ihan mitä sattuu ilman, että tajuan sitä itse...

_________________
Kirjailua

Voi.

Tämäkin voi.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Tästä olinkin tietoinen, tuosta lääkkeestä en vain ollut varma Mutta kyllä sitä ilmeisesti ihan melkein mikä vain voi vaikuttaa painon putoamiseen.

_________________
Kirjailua

Joo, ei nyt kyllä onnistu. Tämä ilmiö potkii allekirjoittanutta persaukselle ihan urakalla. Paino on pyörinyt koko kesän samassa kilon-parin haarukassa. Olen syönyt karpisti. Makroja en ole pystynyt/jaksanut laskemaan, mutta luulisi, että kokemusta olisi tähän mennessä jo kertynyt sen verran, että osaisi syödä jotenkin oikein. Noita rauhoittaviakaan ei kulu enää juuri lainkaan, eli niitäkään en voi enää syyttää painon putoamattomuudesta.

Näytän kyllä ihan kauhealta. Vaatteet roikkuvat päällä ja posket ovat hävinneet johonkin, vaikka paino pysyy samana. Stressi ja pelko kuihduttavat, ilmeisesti.

Kismittää. Pysyttelen karpilla, koska se on mun elimistölle parasta, mutta kyllä tätä ylipainoa on niin paljon liikaa että sitä pitäisi pikkuhiljaa saada lähtemään.

_________________
Kirjailua

Mulla putos ekalla kerralla muistaakseni 4-5kg ja tokalla humahti 8kg muutamassa kuukaudessa. Sen jälkeen kun oon karpannu, niin on paljon vaikeampaa. Viimeisen vuoden aikana mulla diagnosoitiin verenpainetauti, oikea lääkitys vieläkin vähän hukassa, ja masennus, johon kans lääkitys. Samoin masennuksen myötä tullut saamattomuus, lähinnä kotoota lähtö on vitun vaikeeta. Ja kotonakin suunnittelen hommia kuukauden kaks ennenku san mitään aikaseks. Herään 2-3:n aikaan iltapäivällä, teen pakolliset: tiskikone päälle/sen tyhjennys ja pesukone päälle sekä ittelle vaatteet päälle ennenku mies tulee töistä, etten näytä ihan toivottomalta tapaukselta. Vaatekaappia oon siivonnu jo melkein 2kk...
Mut asiaan... nyt tuntuu ett paino ei paljon muutu siitä huolimatta, oonko melkein keto vai hh-mättöpäivällä. Itse ketoosi ei mulle sovi, on kokeiltu moneen kertaan vuosien aikana. Mut haluaisin vetää esim. 40g/pv hh-linjalla saaden tuloksia.Ja vitut! Kai se on pikkuhiljaa pakko hyväksyä keski-ikäisen laiska elimistö, lääkkeet, laiskuus yms.yms. ei oo hyvä yhdistelmä laihdutuksen suhteen. Mut pako ois saada ne 8kg pois, jotka on tullut takaisin sen tokan kerran karppaamisen jälkeen.

_________________
Rakkautta ja hyvää ruokaa - mitä muuta ihminen tarvitsee

Kiitos viisaille ihmisille, tämä "karppila" on varmasti Suomen paras tietopankki VHH ruokavaliosta ja/tai sen ongelmista
Komppaan muita karppeja tuosta ekakerran helppoudesta, minulla tärähti 25 kiloa pois puolessa vuodessa....3..4 vuotta ja taas on paketti valmis.
Olen pysynyt rasvoissa, mutta marjakarhuna olen perso hedelmille ja niitä olen mussuttanut enemmän kun lääkäri määrää.
Sen olen huomannut, että hyvät rasvat ja fruktoosi tai hedelmätärkkelys on mainio lihotysyhdistelmä, se toimii juuri niin kun pitääkin.
Eka kierros alkoi tammikuussa 2009, nyt tammikuussa 2013 lähti toinen kierros, mutta kaikki ei olekkaan enään niin helppoa.
Haarukoin makroja ja lisään tasaisestikulusta se oikea suunta löytyy siitä.
Sen tässä alottaessani huomasin, jos et liiku hiilarit on pidettävä ~20g tuntumassa ja oletuskulutukseen melkein 1000 kcal miinusta....
Olen roteva äijä jolla on ruumiillisen työntekijän kroppa, jos meinaan laihtua en pärjää konttoristin liikunnalla.
Liikunta saa vasta aineenvaihdutani toimimaan, muuten jumitan, sen huomasin jo ekakerralla.

_________________
Nerous on vain tavallista suurempaa kärsivällisyyttä.

No alkuun aloitin ketokarppauksesta ja pian huomasin painon nousseen muutaman kilon sitten vuoden aikana yhteensä +10kg. Kokeilin sitten muuttaa tyyliä koska painon nousun lisäksi tuntui ettei ketoosi sopinu mulle josta oireina väsymys, mieliala maassa, nälättömyys, hyperventilointi.
No kokeilin alakarppia sitten mutta tuntui paino taas nousemaan päin menevän.
Sitten ystävän vinkistä kokeilin kivikauden tyyliä jolla paino ei enää noussut vaan pysyi paikallaan. +10kg oli kuitenkin mulle liikaa ja sitten vielä vaatekoko muuttui koosta "s" kokoon "l" niin mulle riitti!

Jotain muuta oli tehtävä. Lopetinpa ainakin omasta mielestäni karppaamiseen ja lisäsin gluteenittomia viljoja, proteiinia ja vähän vain rasvaa. Olo oli energisempi ja tällä sain painosta pois -5kg.
Ruoat kun suoraan juttailusta.

No nyt oon ollu vähän että pitäisikö palata mutta pelottaa. Mistä ottaa hiilareita ettei tule kuitenkaan ketoosia. Ibs:n takia kaalit, pavut eikä juurekset sovi mun mahalle mutta en osaa perustella miksi kaura ja riisi tuntuu käyvän.

Maiskuli, tässä yhden ibs:stä kärsineen kokemus: hoida ensin ärtynyt suolisto kuntoon, sitten voi laihtuminenkin edetä terveellisellä tavalla. Kärsivällisyyttä se vaatii kyllä. Puolitoista vuotta karppausta takana, nyt olen oireeton.

Ruokavalio täysin viljaton, eläinrasvaa, luuliemiä, paljon kananmunia, kypsennettyjä kasviksia aluksi, sitten kokeile varovasti pieniä määriä kypsennettyjä juureksia, esim. palsternakkaa, että mikä sopii. Hapankurkku ja hapankaali auttavat tuomaan oikeanlaista mikrobistoa.

Jos kiinnostuit, niin päikkyni etusivulla on pitkä lista, josta löytyy myös suolistolinkkejä. Tsemppiä.

_________________
Vuodesta 2011
Ihmiseläimen lajinmukainen ruokavalio
En ole vielä pudonnut.

Once you have been taught to think, it's hard to stop.

Unohtui vielä mainita että myös pähkinä tekee maha oireita ja olen niille hieman myös allerginen.

No mun suolisto oli melko hyvässä kunnossa ketokarppauksella mutta ei sitten kivikautisella sillä siinä juuri tuli käytettyä juureksia. Olen nyt syönyt salaatteja koska ne tuntuu sopivan. Samoin salaattivihannekset.

Vaikea sitten sanoa että kuinka muodostan karppaamisen niin ettei tule ketoosia Menee hankalaksi

Mä oon aina ollut semmoinen jojoilija.

Karppausaikanakin oon jojoillut ihan kiitettävästi:

9/2010-12/2010: 99,0 kg -> 88,5 kg, pudotus yht -10,5 kg (ketokarppailua+ vesifysioa 1-4 kertaa viikossa)
1/2011-6/2011: 93,5 kg -> 87,0 kg, pudotus yht -6,5 kg (ketokarppailua+ vesifysioa 1-4 kertaa viikossa)
8/2011-12/2011 : 87,5 kg -> 79,0 kg, pudotus yht -8,5 kg (ketokarppailua+ vesifysioa 1-4 kertaa viikossa) (Huom! Huijarivaakatulos)
1/2012-6/2012: 89,0 kg -> 86,0 kg, pudotus yht -3,0 kg (LCHF-karppailua+ kuntokeskuksessa salia ja jumppia 1-4 kertaa viikossa)
7/2012-12/2012: 89,5 kg -> 85,5 kg, pudotus yht -4,0 kg (LCHF-karppailua+ juoksua/ kävelyä 1-4 kertaa viikossa)
1/2013---: 90,0 kg -> , (LCHF-paleokarppailua+ Kuntosalia+ vesifysiota+ kotijumppaa 1-4 kertaa viikossa)

Muox.

Että on sitä pienentyneet nuo pudotusmäärät ihan kiitettävästi näiden muutamien aloituskertojen jälkeen...

_________________
Asiallisia juttuja

Ja mä en laihdu edes karppaamalla..
Muttei ainakaan oo maha kipee

_________________
Päikky: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=11&t=72076

Joo, kylä lähtee, mutta hiilareiden kanssa on oltava tarkempi kun ennen.
Myös energian saanti on pidettävät kohtullisena, varsinkin kun näin alussa ja pakkasien ollessa liikuntaa ei tule kun kaupassa käynnistä.
Ensimmäinen täysi viikko 1,5kg miinusta....ison miehen lähtöpaino reilun 135kg kalsarit jalassa.

_________________
Nerous on vain tavallista suurempaa kärsivällisyyttä.

Täähän oli hyvä muistutus, myös itselleni, et iän myötä voi oikeesti tulla ongelmia, jotka saa elämän pois raiteiltaa ja sen myötä painoki nousee, huomaamattaki.
Itellä on ollu vaikeuksia...2 eroa, joista toisessa jäi kaikki kesken, kun mies kuoli...miusta tuliki leski alle 50vuotiaan...perukirjotukset, hautajaiset, perintösotkut...töissäkin oli ongelmia, jotka lisäs paineita. Hormonaaliset ongelmat, sappirakon temppuilu, joka sittemmin on leikattu. Et onhan sitä ollut kaikenlaista, ettei ole helppoa ollut.
Mutta, no, elämä on, joskus...

_________________
Karppi, since 2005