Elokuussa tuli vuosi karppausta täyteen. Atooppinen ihottuma on pääosin kokonaan poissa (palaa jos syön pieniäkin määriä viljoja muutamana päivänä peräkkäin), iho ei ole myöskään yhtä kuiva kuin aiemmin, ja vauvana todettu maitoproteiiniallergia on (lähes) kadonnut (vähärasvaiset maitotuotteet eivät oikein tunnu sopivan). Arvaamaton maha on rauhoittunut, en ennen ruokavaliomuutosta ollut edes ymmärtänyt, että äkkinäinen ripuli ei ole normaalia arkea
Kosteusvoidetta en enää käytä, ennen meni talvisin purkki viikossa, kesällä sen sai riittämään ehkä kahdeksikin (ja uskokaa pois, että olen viidentoista vuoden ajan itse voiteet ostaneena yrittänyt kerran jos toisenkin käyttöä vähentää!). Kortisonivoidetta kului myös ennen aika tavalla, nyt en ole tarvinnut vuoteen.
Kuukautiskivut eivät ole kadonneet mihinkään, selviän kyllä vähemmillä lääkkeillä, mutta voi olla kyse siitäkin, että olen löytänyt paremmin sopivat kipulääkkeet.
Viimeksi olin flunssassa joulun 2009 alla, selvisin ilman antibiootteja ensimmäistä kertaa pitkän ab-kierteen jälkeen (viisaudenhampaat, juurihoito, niiden kylkiäisflunssat). Sen jälkeen en ole ollut kipeänä. Yhtään. Vieressänukkuja ynnä muut läheiset ovat kyllä sairastaneet.
Olin jo ajatellut pian joutuvani hakemaan allergialääkkeet kevätpölyn ajaksi, kun vuosi toisensa jälkeen oireet lisääntyivät, mutta viime kevät menikin vähän yllättäen vain muutamalla aivastuksella ja ilman satunnaisesti napattuja apteekin käsikauppalääkkeitä, joilla sinnittelin ennen.
Hiukset ja kynnet kasvavat nopeammin ja vahvempina kuin ennen. Nälänhallinta on aivan toista luokkaa kuin ennen. Syön aika rennosti, alle 50 gramman hiilarimäärät eivät minulle oikein sovi, ja olen törkeästi herkutellut kermalla ja juustoilla, jopa maitosuklaalla. Silti alussa vyötäröltä lähteneet läskit pysyvät poissa ja enemmänkin lähtee heti, kun kiinnitän ateriaväleihin ja ruuan laatuun enemmän huomiota (luuliemi, sisäelimet, karkkisokerin poisjättäminen, täydellinen viljattomuus ja kasviöljyttömyys oliiviöljyä lukuunottamatta, vähäisemmät juustomäärät
)
Olen aina ollut tiimalasityyppinen vartaloltani, mutta nyt se korostuu entisestään.
Tällaista täällä, yleistä voinnin kohenemista. Merkittävin on tuo ihon rauhoittuminen 25 vuoden ongelmien jälkeen, itse olin jo lähes unohtanut, miten kamalan rikkinäinen kauttaaltaan olen joskus ollut, mutta ystävä yltyi muistelemaan tässä männä viikolla.
Muokkaan ja lisään vielä tännekin, että ennen ikenissä kevyesti nitkuneet ja heiluneet hampaat pysyvät nyt tiiviisti paikoillaan, että mietipä sitä, Pekka Puska, niin.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
En olisi pitänyt epätodennäköisenä verenpainetautilääkitystäkään näin 25-vuotiaana, ei kovinkaan paljoa sukumme keskiarvoa nuorempana 
Muualtakin on lähtenyt senttejä, paitsi rinnan- ja lantionympäryksestä. Olen kauttaaltaan naisellisemman näköinen ja hiukseni ovat toden totta paremmassa kunnossa kuin vuosiin (turkki kiiltää 
