Tervehdys kaikille - päätin erityisesti liittyä foorumille, kommentoidakseni tähän ketjuun, koska hakiessani itse tietoa kihdistä ja kihdin hoidosta, keskusteluketju nousi googlesta esille. Pahoittelut tämän vuoksi vastaaminen hieman vanhaan ketjuun, mutta ketjun keskustelu ja info on edelleen ajankohtaista monille.
Hieman taustaa sen verran, en ole itse varsinaisesti karppaaja, enemmän ruokavaliossa pyrkimystä zone-suuntaan, mutta keskustelu ravitsemuksesta sekä karppauksesta on kiinnostanut, itselläni lähinnä painonpudotuksen vuoksi. Kihti alkoi yllättäen vaivaamaan alkuvuodesta, muutamia erittäin lieviä kohtauksia on ollut aiemminkin, mutta tuolloin olin luullut, että olen iskenyt varpaan johonkin tms.
Varsinaisista kihdin syistä, en halua sen tarkemmin ottaa näihin ruokavaliosyihin kantaa - jokainen voi näitä tutkia googletamalla erilaisia lähteitä - itse henkilökohtaisesti uskon, että myös virallisissa ruokavaliosuosituksissa voi olla totuuden siementä, mutta samalla uskon, että jokaisen kroppa toimii myös tietyissä puitteissa henkilökohtaisesti, joten välttämättä ei ole yhtä ainoaa oikeaa suositusta.
Etenkin seuraavassa lähteessä (
Duodecim - Kihdin muuttuva kuva) on mainittu koskien keski-ikäisiä miehiä, että syy ei niinkään ole puriinipitoisessa ruokavaliossa, vaan
"keski-ikäisillä miehillä ensisijaiset syyt ovat metabolinen oireyhtymä ja alkoholinkäyttö" - itseasiassa näin on ollut itsellänikin, metabolinen oireyhtymä todennäköisesti ylipainon vuoksi, vaikka ei suoranaisesti ole diagnosoitukaan. Alkoholinkäytön olen diagnosoinut aivan itse.
.. Ja lisäksi en ole mitenkään erityisesti vältellyt puriinilähteitäkään, joten kaikki palaset ovat ainakin omalta osaltani kohdallaan.
Sensijaan, miksi halusin tulla tänne kommentoimaan - etenkin kun ketjussa paikoitellen oli keskustelua siitä, mikä ruokavalio, nesteen nauttiminen jne. pitää akuutit kihtikohtaukset poissa - keskustelu pyöri monilta osin linjoilla "omaa kroppaansa pitää kuunnella" (mikä sinänsä on hyvä neuvo) ja myös linjoilla, että "olen noudattanut tätä ja tätä - ja kohtauksia ei ole tullut" - itse ryhdyin ihmettelemään omalla kohdallani, kun halusin tästä vaivasta päästä eroon - ryhdyin aktiivisesti muuttamaan ruokavaliota terveelliseksi ainakin verrattuna aikaisempaan, olen vältellyt puriinipitoisia ruokia, nauttinut vettä, ja lisäksi aloitin lääkärin ohjeistuksen mukaan Allopurinolin ainakin toistaiseksi, jos se auttaisi vaivasta eroon pääsemiseen.
Kuitenkin ensimmäisen todella voimakkaan kohtauksen jälkeen, em. toimenpiteistä johtuen varpaan nivel on oireillut, välillä tulehtunut hieman enemmänkin, tosin ei enää onneksi niin kivuliaasti kuin ensimmäisellä kerralla - ja olen ollut hieman hakoteillä, että jos on ruokavalio, nesteytys ja uraatin erittymistä estävä lääke päällä (Allopurinol ei siis poista uraattia verestä, mutta estää uuden erittymistä), niin miksi oireilu jatkuu.
Seuraava Oxford Journalsin Rheumatology-julkaisun artikkeli
"Treating to target: a strategy to cure gout" avasi omat silmäni, ja moni asia sai selkeän ja ymmärrettävän selityksen, joka käy maalaisjärkeenkin. Jos lontoonkieli taittuu, niin suosittelen kihdistä kärsiville lukemista, etenkin kun oma lääkärini ei kyennyt antamaan mitään neuvoja/infoa, muuta kuin lääkereseptin.
Avainsana tässä on seerumin uraattipitoisuus, jonka voi varmuudella todeta ainoastaan verikokeessa.
Oman kropan kuuntelussa, ja siinä - että "tällä ja tällä ruokavaliolla olen välttänyt kohtaukset" on tietty vaaransa, etenkin jos on aluksi kokeiltu vaikka puriineja välttävää ruokavaliota, oluenjuonnin lopettamista tms. ja on huomattu, että "tämä vain pahensi kihtiäni".
Artikkelissa mainitaan erityisesti:
"Once a decision has been taken to start urate-lowering therapy, especially if urate-lowering drugs are needed, it is important that the patient understands that there is a risk of ‘mobilization flares’ in the first few months of treatment. Such flares are thought to be caused by the rapid reduction in sUA after the start of urate-lowering agents or after a change in dose. Acute attacks occur after the initiation of all urate-lowering treatments and it is noteworthy that a high incidence has been observed with pegloticase, which causes a very rapid and dramatic fall in sUA [35]."Eli lyhyesti suomeksi - kaikki seerumin uraattipitoisuutta äkillisesti alentavat hoitomenetelmät (ruokavalio, lääkitys, nesteen nauttiminen, jne. jne.) aiheuttavat riskin kihtitulehduksen käynnistymiseen, jopa useiden kuukausien aikana. Tämä johtunee siitä, että uraattipitoisuuden laskiessa kihtikiteet nivelistä alkavat liueta takaisin veren seerumiin, joka puolestaan tapahtumana voi laukaista tulehdusreaktion päälle.
Samoin, artikkelin pääsisältö kiteytettynä on, että ainoa tapa "parantaa" kihti, eli päästä eroon kihtikiteistä nivelissä on se, että seerumin uraattipitoisuus laskee alle tietyn rajan - tutkimuksen mukaan 6 mg/dl (360 μmol/l). Kun tämä tavoitearvo on saavutettu, ja sitä pidetään yllä pitkällä aikajänteellä, useita kuukausia - tutkimuksessa 3-33 kuukautta - niin tutkitusti nivelnestettä analysoimalla on havaittu, että kiteet häviävät nivelestä (nivelistä).
"The time required for the disappearance of urate crystals ranged from 3 to 33 months and was correlated with the duration of gout"Oma tulkintani on se, että jos vain kuuntelee omaa kroppaansa, eikä seuraa veren uraattipitoisuutta, voi olla - että kihdin saa pidettyä pitkäänkin oireettomana ilman akuuttia tulehdusvaihetta - kunhan seerumin uraattipitoisuus ei äkillisesti nouse tai laske. On saavutettu eräänlainen "status quo", jossa elimistö on tyytyväinen, kroppa ei valita, mutta jos uraattipitoisuus on kohollaan - eikä sitä erityisesti pidetä alhaisena ruokavalioilla, lääkityksellä tai jollain muulla keinoin - niin kihtikiteet erittäin todennäköisesti lisääntyvät nivelissä, kuten aiemminkin on tapahtunut - ja seuraava kihtikohtaus on vain ajan kysymys, mahdollisesti useampien vuosien päästä. On huomattava myös, että jos antaa tilanteen pitkittyä, niin vaara nivelrikkoon ja kudosvaurioihin kasvaa.
Kiteytettynä vielä - pitkäaikainen määrätietoinen uraattipitoisuutta alentava hoito voi parantaa kihdin, liuottaa kiteet nivelistä ja estää uusien kiteiden muodostumisen.
"In summary, gout is a crystal deposition disease that is associated with acute and chronic inflammation. However, it can be cured by long-term reduction in the sUA level <6 mg/dl (360 μmol/l), sufficient to dissolve crystal deposits and prevent formation of new crystals. This results in freedom from acute gout attacks, shrinkage and eventual disappearance of tophi and prevention of further tissue damage. While gout itself can be cured by lowering the sUA level below this target, joint and tissue damage that has already occurred may not be reversible, emphasizing the importance of treating the condition before such permanent damage has occurred."Tämä on oma maallikkotulkintani, en ole lääkäri - mutta lääkäriltä sain aiheesta niin ylimalkaista ohjeistusta, että oli pakko ryhtyä selvittämään itse. Mielestäni em. ohjeistus pätee hyvin myös karppiruokavalioon, kuten kaikkiin muihinkin ruokavalioihin, omaa tilannetta kuitenkin kannattaa terveyden nimissä seurata - seuraamalla uraattipitoisuutta, jotta saa tilanteen pitkällä aikavälillä parannettua, eikä ainoastaan pidettyä oireettomana, koska oireetonkin kihti oman tulkintani mukaan hoitamattomana voi aiheuttaa pahempia ongelmia myöhemmin.
Pahoittelut pitkähköstä viestistä, mutta kun itse ehdin löytää jo monia vinkkejä tästä keskusteluketjusta, niin ajattelin että tästä voisi olla apua jollekin, joka painii samojen ongelmien kanssa.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
