toni_pikkelsivaara kirjoitti:
mikä halua syödä vain nautinnon vuoksi.
Jotkut haluavat kukkia haudalleen, minä haluaisin kunnon pizzan.
Minulla on tähtiporttielimistö, joka kerta kun vihollinen on saatu nujerrettua, tulee toinen, jolla on entistä parempi teknologia tai entinen vihollinen keksii paremman teknologian.
Ennen pelkkä perusatkins laihdutti, sitten elimistö keksi muuttaa proteiinia hiilariksi. Sen jälkeen proteiinia piti syödä kerralla korkeintaan lihapullan kokoinen määrä. Hyvästi pihvit! No, en kerinnyt oppia oikeasti niistä pitämäänkään. Vieläkin jumittaa. Pois kahvi ja tee. Ei enää kahvihetkiä kavereitten kanssa ellet kanniskele rooibos tai yrttiteepusseja taskussa. Ne maistuvat kaikki samalta. Toisaalta, et voi syödä myöskään kahvileipiä. Wienereitä minun haudalleni kanssa. Tajuavatkohan ihmiset omaa kevytmielisyyttään kun pistävät niitä tarjolle, se on ihan sama kuin vetäisi internetin Nigeriaan.
Sitten huomaat, että maitotuotteet lihottavat. Vähän aikaa oletkin hehkuttanut, kuinka voi on terveellistä ja hyvää. Leikkaat ruokapyramidistasi suuren osan ja ihmiskunnan historiasta 4000 vuotta kulinaarista historiaa. Siirryt myös Puskan porukoihin takaisin, joissa ei voita. Ei myöskään alkavan karpin kevytmielistä ja euforista kermalla läträämistä, ei Erkkiä, ei Partaäijää, ei Valion eikä Pirkan turkkiyoghurtteja. Lopulta punainen liha ja lohikin jumittavat. Syöt ruotoisia sinttejä ja kusenhajuisia munuaisia. Aloittelevien karppien euforia ällöttää päivä päivältä enemmän.
Muutat luolaan ja ryhdyt askeetiksi. Rukoilet kuusi tuntia päivässä rohdinpaidassa. Jätät karppifoorumin, kun törmäät valoravinnon pilkkaamisen. Kohtaat yhtä paljon kieltäymyksiä kuin jos olisit valoravinnolla. Sitten yksi päivä syöt pizzan ja vaivut nirvanaan. Paino tietysti palaa entiselleen. Olet takaisin lähtöruudussa.