Olen eilisestä saakka miettinyt tätä karppailua ja sitä miten se on muuttanut elämäni. Tämä elämäntapamuutos on ollut melkoinen, kun sitä rupeaa vakavasti ajattelemaan.
Nuoruudessani en paljoa katsonut mitä söin ja olin hoikka. Rasvojen perään ei vahdattu ja söin todella terveellisesti normaalia ruokaa. Rakastin vihannesten syömistä, eikä koskaan ollut sellaista mieletöntä tarvetta tai halua mättää ruokaa naamaansa. Pikku veljen kanssa ostettiin aina viikonloppuna puoliksi pepsi maksia ja karkkia. Niitä sitten syötiin ja juotiin puoliksi, eikä muina päivinä sitten tullut herkkuja syötyä. Vasta lukiossa rupesin miettimään laihduttamista, koska se oli silloin in. Rahaakin oli enemmän käytettävissä, kun rupesin tekemään viikonloppuisin töitä porukoiden firmassa ja sain ansaittua omaa rahaa. Aina en välttämättä mennyt syömään ruokaa koulun ruokalaan, vaan kipaisin ostamaan kaupasta herkkuja. Kiloja rupesi pikkuhiljaa kertymään ja sitten viimeisenä vuonna lukiossa, kun tapasin avomieheni, mässäily lähti käsistä. Ruokana menivät pitsat ja kaikenlaiset grilliruuat. Nälkää ne eivät kumminkaan pitäneet kovin paljoa ja aina oli vaan suurempi nälkä. Puolessa vuodessa pamahtivat liikakilot ja siitä alkoi pitkä laihdutus.
Ensin sain kiloja pois kovalla liikunnalla ja syömisiä vähentämällä. Niitä lähti kuitenkin todella hitaasti ja sitten jonkin aikaa noudatin kutrin ohjeita. Silläkään en laihtunut kuin vähän. Kiloissa en ollenkaan, mutta ympärysmitat muuttuivat. Sen jälkeen kokeilin puolisen vuotta pisteiden laskua ja se oli ihan kauheata. Kävin taekwondoa kokeilemassa ja söin vain 20 pistettä päivässä. Olin aivan ryytynyt ja puolikuollut päivien lopussa. Nälkä oli kova, mutta mitään ei voinut enää syödä illasta.
Tässä vaiheessa tuli kaikki lou fatti tavarat kuvioihin ja pelkäsin rasvaa hulluna. En vain laihtunut sitten oikein millään pitkään aikaan. Lopulta sitten mieheni ystävän esimerkkiä noudattamalla löysin tämän karppauksen
Nyt kun ajattelee, niin olen ollut todella hakoteillä terveellisen ravinnon suhteen monta vuotta. En uskalla edes ajatella mitä se olisi tehnyt minulle jos en olisi herännyt tähän karppaamiseen. Kuinka sairaaksi olisin tuolla lou fat ruokavaliolla itseni saanut pidemmällä aikavälillä

Silloin en tiennyt mitään ravinnosta saati sitten hiilihydraateista tai proteiineista. Keskityin vain siihen rasvan välttelyyn ja pidin sitä syynä lihomiseeni. Ymmärsin kyllä, että sokeri ei ole hyväksi, eikä vaaleat jauhotkaan, mutta jos muutenkin on ravinto-oppi retuperällä, ei sitä kauheasti tule mietittyä mitä naamaansa laittaa. Paitsi tietenkin välttämään rasvaa ja laskemaan kalorimääriä.
On uskomatonta, miten sitä on voinutkin olla niin hakoteilla ravinnon suhteen. Tämä karppaus tuntuu niin luonnolliselta ja hyvältä ruokavaliolta ja elämäntavalta, että on vaikea tajuta, kuinka tyhmä sitä on ollut. Kaikki on nyt itselleni paljon selkeämpää ja kesällä huomasin, kuinka paljon enemmän tiedän ravitsemuksesta kuin ystäväni. Juttelimme kesällä mökillä ystävieni kanssa pitkään laihdutuksesta ja puhuessani heille proteiineista, rasvoista ja hiilihydraateista, huomasin, että he olivat aivan pihalla niistä asioista. Heidän naamastaan näki, että he eivät ymmärtäneet puoliakaan puheistani. Olen todella onnellinen siitä, että olen karppauksen löytänyt. Se on antanut minulle todella paljon, kuten hyvän terveyden, painon laskun, sekä yleissivistystä.
Nyt kun ajattelee, niin minusta tuntuu mahdottomalta, että koskaan palaisin aikoihin ennen tätä karppausta. Olen niin paljon valveutuneempi ravintoasioissa, että vaikka kuinka repsahtelisin, koittaisin silti minimoida hiilareiden määrää ja yrittäisin välttää niitä nopeita hiilareita. Tämä karppaus on niin takaraivossa, että se tulisi sieltä jatkuvasti kummittelemaan. En voisi enää koskaan lähteä siihen hälläväliä asenteeseen, kun tiedän asioista enemmän. Ellei jotain tätä karppausta mahtavampaa ja parempaa terveysvaikutteista ruokavaliota tule, niin en tästä kyllä koskaan luovu.
Vieläkin on vain niin uskomaton olo, että miten sitä on voinut olla niin hukassa ja kuinka niin moni muu ihminen vielä on
