karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tänään on 2026-05-11 22:31:45

Kaikki ajat ovat UTC+02:00




Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 6 viestiä ] 
Julkaisija Viesti
 Viestin otsikko: Mietteitä ravitsemuksesta
ViestiLähetetty: 2005-10-14 10:25:35 
Poissa
karppipakara
karppipakara
Avatar

Liittynyt: 2004-12-28 10:38:48
Viestit: 1029
Olen eilisestä saakka miettinyt tätä karppailua ja sitä miten se on muuttanut elämäni. Tämä elämäntapamuutos on ollut melkoinen, kun sitä rupeaa vakavasti ajattelemaan.

Nuoruudessani en paljoa katsonut mitä söin ja olin hoikka. Rasvojen perään ei vahdattu ja söin todella terveellisesti normaalia ruokaa. Rakastin vihannesten syömistä, eikä koskaan ollut sellaista mieletöntä tarvetta tai halua mättää ruokaa naamaansa. Pikku veljen kanssa ostettiin aina viikonloppuna puoliksi pepsi maksia ja karkkia. Niitä sitten syötiin ja juotiin puoliksi, eikä muina päivinä sitten tullut herkkuja syötyä. Vasta lukiossa rupesin miettimään laihduttamista, koska se oli silloin in. Rahaakin oli enemmän käytettävissä, kun rupesin tekemään viikonloppuisin töitä porukoiden firmassa ja sain ansaittua omaa rahaa. Aina en välttämättä mennyt syömään ruokaa koulun ruokalaan, vaan kipaisin ostamaan kaupasta herkkuja. Kiloja rupesi pikkuhiljaa kertymään ja sitten viimeisenä vuonna lukiossa, kun tapasin avomieheni, mässäily lähti käsistä. Ruokana menivät pitsat ja kaikenlaiset grilliruuat. Nälkää ne eivät kumminkaan pitäneet kovin paljoa ja aina oli vaan suurempi nälkä. Puolessa vuodessa pamahtivat liikakilot ja siitä alkoi pitkä laihdutus.

Ensin sain kiloja pois kovalla liikunnalla ja syömisiä vähentämällä. Niitä lähti kuitenkin todella hitaasti ja sitten jonkin aikaa noudatin kutrin ohjeita. Silläkään en laihtunut kuin vähän. Kiloissa en ollenkaan, mutta ympärysmitat muuttuivat. Sen jälkeen kokeilin puolisen vuotta pisteiden laskua ja se oli ihan kauheata. Kävin taekwondoa kokeilemassa ja söin vain 20 pistettä päivässä. Olin aivan ryytynyt ja puolikuollut päivien lopussa. Nälkä oli kova, mutta mitään ei voinut enää syödä illasta.

Tässä vaiheessa tuli kaikki lou fatti tavarat kuvioihin ja pelkäsin rasvaa hulluna. En vain laihtunut sitten oikein millään pitkään aikaan. Lopulta sitten mieheni ystävän esimerkkiä noudattamalla löysin tämän karppauksen :D

Nyt kun ajattelee, niin olen ollut todella hakoteillä terveellisen ravinnon suhteen monta vuotta. En uskalla edes ajatella mitä se olisi tehnyt minulle jos en olisi herännyt tähän karppaamiseen. Kuinka sairaaksi olisin tuolla lou fat ruokavaliolla itseni saanut pidemmällä aikavälillä :? Silloin en tiennyt mitään ravinnosta saati sitten hiilihydraateista tai proteiineista. Keskityin vain siihen rasvan välttelyyn ja pidin sitä syynä lihomiseeni. Ymmärsin kyllä, että sokeri ei ole hyväksi, eikä vaaleat jauhotkaan, mutta jos muutenkin on ravinto-oppi retuperällä, ei sitä kauheasti tule mietittyä mitä naamaansa laittaa. Paitsi tietenkin välttämään rasvaa ja laskemaan kalorimääriä.

On uskomatonta, miten sitä on voinutkin olla niin hakoteilla ravinnon suhteen. Tämä karppaus tuntuu niin luonnolliselta ja hyvältä ruokavaliolta ja elämäntavalta, että on vaikea tajuta, kuinka tyhmä sitä on ollut. Kaikki on nyt itselleni paljon selkeämpää ja kesällä huomasin, kuinka paljon enemmän tiedän ravitsemuksesta kuin ystäväni. Juttelimme kesällä mökillä ystävieni kanssa pitkään laihdutuksesta ja puhuessani heille proteiineista, rasvoista ja hiilihydraateista, huomasin, että he olivat aivan pihalla niistä asioista. Heidän naamastaan näki, että he eivät ymmärtäneet puoliakaan puheistani. Olen todella onnellinen siitä, että olen karppauksen löytänyt. Se on antanut minulle todella paljon, kuten hyvän terveyden, painon laskun, sekä yleissivistystä.

Nyt kun ajattelee, niin minusta tuntuu mahdottomalta, että koskaan palaisin aikoihin ennen tätä karppausta. Olen niin paljon valveutuneempi ravintoasioissa, että vaikka kuinka repsahtelisin, koittaisin silti minimoida hiilareiden määrää ja yrittäisin välttää niitä nopeita hiilareita. Tämä karppaus on niin takaraivossa, että se tulisi sieltä jatkuvasti kummittelemaan. En voisi enää koskaan lähteä siihen hälläväliä asenteeseen, kun tiedän asioista enemmän. Ellei jotain tätä karppausta mahtavampaa ja parempaa terveysvaikutteista ruokavaliota tule, niin en tästä kyllä koskaan luovu.

Vieläkin on vain niin uskomaton olo, että miten sitä on voinut olla niin hukassa ja kuinka niin moni muu ihminen vielä on :cry:

_________________
Skies opened, red started to flow
It is murder
Sun she'd it's last rays, the seraphs fall
The angels are gone
The end will surely catch us all


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-10-14 10:31:23 
Poissa
landekarppi
landekarppi

Liittynyt: 2005-04-12 07:05:10
Viestit: 14390
Asiaa Keiukainen, asiaa... :shock:

En lähtis enää miekää takasin wanhalle ruokavaliolle, jos sitä nyt sellaiseksi vois ees sanoa... :roll:

Sitä lou-fättin määrää, mitä nykysin kaupassaki on... huh huh!!! Ja mainokset... :?: :!: :evil:

_________________
Karppi, since 2005 :)


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-10-14 10:48:57 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2005-01-16 20:11:12
Viestit: 614
keiukainen kirjoitti:
On uskomatonta, miten sitä on voinutkin olla niin hakoteilla ravinnon suhteen. Tämä karppaus tuntuu niin luonnolliselta ja hyvältä ruokavaliolta ja elämäntavalta, että on vaikea tajuta, kuinka tyhmä sitä on ollut. Kaikki on nyt itselleni paljon selkeämpää


Aivan samalta on minusta tuntunut. Mitä pidempään nyt on karpannut, sitä selkeämmin on tajunnut tän olevan mun juttu. Tosin se tuli ilmi jo parin karppauspäivän jälkeen, mutta tunne on vahvistunut koko ajan.

Itselläni tähän ruokavalioon siirtyminen kävi tosi helposti. Sekin vahvistaa käsitystäni siitä, että karppaus on minun aineenvaihdunnalleni juuri oikea tapa. Ei siis mikään ihme, että kolmenkymmenen vuoden hiilarimässytyksen jälkeen elimistö oli aivan sekaisin... :roll:


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2005-10-14 11:02:36 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2005-06-29 13:18:47
Viestit: 2052
Niin totta, niin totta. Tunnistin itseni kirjoituksestasi, paitsi että minulle on kyllä lapsesta lähtien tuo makea maistunut. :cry:


keiukainen kirjoitti:
Kaikki on nyt itselleni paljon selkeämpää ja kesällä huomasin, kuinka paljon enemmän tiedän ravitsemuksesta kuin ystäväni. Juttelimme kesällä mökillä ystävieni kanssa pitkään laihdutuksesta ja puhuessani heille proteiineista, rasvoista ja hiilihydraateista, huomasin, että he olivat aivan pihalla niistä asioista. Heidän naamastaan näki, että he eivät ymmärtäneet puoliakaan puheistani. Olen todella onnellinen siitä, että olen karppauksen löytänyt. Se on antanut minulle todella paljon, kuten hyvän terveyden, painon laskun, sekä yleissivistystä.


Myös tuon huomaa: kun innostun kertomaan vaikka äidille tai miehelle mitä uutta olen oppinut luettuani esim. Schwarzbeinia, saan vähän sääliviä katseita tyyliin "mitä tuokin nyt luulee ilman alan koulutusta tietävänsä jostain ravitsemuksesta tai ruuansulatuksesta".

Ja huomasin myös tässä päivänä muutamana miettiväni että jos kerran on tosiasia se että hiilarit muuttuu elimistössä sokeriksi, niin miten ihmeessä lääkärit ja diabetesliitto yms. voi suositella diabeetikoille runsashiilarista ruokavaliota! Kertakaikkiaan ei mene jakeluun että kenen etua näillä voimassaolevilla suosituksilla oikein ajetaan? Ei ainakaan potilaiden? Vai onko kaikki tosiaankin vain maatalouspolitiikkaa niinkuin Varpu taannoisessa lehtihaastattelussa sanoi.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2005-10-14 13:43:57 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2005-05-14 19:39:40
Viestit: 673
Pippuri kirjoitti:
Ja huomasin myös tässä päivänä muutamana miettiväni että jos kerran on tosiasia se että hiilarit muuttuu elimistössä sokeriksi, niin miten ihmeessä lääkärit ja diabetesliitto yms. voi suositella diabeetikoille runsashiilarista ruokavaliota! Kertakaikkiaan ei mene jakeluun että kenen etua näillä voimassaolevilla suosituksilla oikein ajetaan? Ei ainakaan potilaiden? Vai onko kaikki tosiaankin vain maatalouspolitiikkaa niinkuin Varpu taannoisessa lehtihaastattelussa sanoi.


Muistaakseni joku lääkäri perusteli tätä sillä, että nykyisillä insuliinilääkkeillä voidaan hoitaa potilasta niin, että tämä saa syödä kuten muut. Tarkoitus on siis hoitaa oiretta ei tautia. :cry:


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2005-10-14 17:01:19 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2005-07-15 15:18:44
Viestit: 1144
keiukainen kirjoitti:
Nyt kun ajattelee, niin minusta tuntuu mahdottomalta, että koskaan palaisin aikoihin ennen tätä karppausta. Olen niin paljon valveutuneempi ravintoasioissa, että vaikka kuinka repsahtelisin, koittaisin silti minimoida hiilareiden määrää ja yrittäisin välttää niitä nopeita hiilareita. Tämä karppaus on niin takaraivossa, että se tulisi sieltä jatkuvasti kummittelemaan.


Samoja mietteitä täälläkin. Suunnittelen kyllä tietoista "repsahdusta" jouluna mm. perunamuusin suhteen... mutta mieli saattaa muuttua joulun saapuessa :wink:

Kyllä tämä tuntuu tällä 3kk "kokemuksella" menneen sen verran luihin ja ytimiin, ettei sitä ihan hevillä enää lutkuksi keitettyä makaroonia pistäis kitusiin. Ainahan sitä uuttaa oppii kuten gourmet-suolan olemassaolon :D


Ylös
   
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 6 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC+02:00


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin ohjelmisto phpBB® Forum Software © phpBB Limited
Käännös: phpBB Suomi (lurttinen, harritapio, Pettis)