karppaus.infon arkistoitu foorumi

Voiko ajatella tietynlaisen aterian kuormittavan enemmän elimistöä kuin toisenlainen ateria, kalorimäärän ja lautasella olevan ruoan näennäisen määrän ollessa suht koht samat? Ajatellaan myös aterioiden olevan kohtuullisen kokoisia, eikä mitään jättiannoksia? Syntyisikö esim. jonnekin kohtiin verenkiertoa ns. pullonkauloja hidasteeksi tai jotain vastaavaa (esim. elimistön vaikea ehtiä syntetisoida jotain molekyylejä)? Entä millä tavoin samanlainen ateria etenisi ns. aktiivisen liikkujan ja hyvin vähän liikkujan elimistössä? Miksi näiden kahden välillä on eroa, mihin kaikkeen aktiivinen liikunta vaikuttaa positiivisesti? Etenemiseksi lasken tässä yhteydessä myös yksittäisten aineksien kierron elimistössä muuallakin kuin linjalla ruokatorvi-vatsalaukku-suolisto, paremman sanan puutteessa.

Minulla on se käsitys, että runsaan liikunnan jälkeen nimenomaan hiilihydraatit käyttäytyvät toisin, eli varastoituvat lihaksiin glykogeeninä eivätkä jää aiheuttamaan ongelmia kuten muussa tapauksessa. Eli mitä vähemmän liikuntaa, sitä enemmän haittaa on hiilihydraateista, ja vastaavasti runsaalla liikunnalla niistä voi olla jopa hyötyä.