...joudun olemaan vielä hetken aikaa. Nyt kun vielä on hieman pyöreässä kunnossa, olen huomannut etten kehtaa syödä julkisesti alakarpisti, muuta kun kasviksia. Ihmiset katsoo säälivästi että "sais kattoo mitä syö". Minä kun en enää viitsi kahviloissa käydä, niissä ei ole mitään mitä söisin, joten puiston penkille omilla eväillä jos pidemmällä reissulla on. On siinä ihmisillä ilmeet. Mutta odottakaas kun olen saanut vielä vähän pois, niin sitten...
Minä ainakin joka olen ikäni huolehtinut kiloistani, (kunnes nyt tupakanpolton lopetus ja raskaus päästi mopon käsistä) olen kadehtinut ihmisiä joiden ei pidä kärsiä nälkää. Nyt saavat kadehtia mua, siis kohta. Kaksi kiloa viikossa mennyt, senteissä varmaan laihtuminen tuntuu enemmän, vaatteista päätellen. Mies aamulla sanoi ettei olisi ikinä uskonut että tällaisella syömisellä voi laihtua. En sit tiedä mitä dieettiä noudatan, aloitin Montignacilla mutta kun ei tule syötyä edes hyviä hiilareita muuten kuin kasviksista saatuja. Tiistaina koitin täysjyväriisiä Monti kun neuvoi että tars kaks hiilariateriaa viikossa syödä. Loppuillan kärsin järjetöntä nälkää, joten se oli viimeinen hiilariateria. Eiköhän noi kasvikset riitä kun runsaasti kuitenkin syön? Ja jos olo on hyvä, eikö sekin jo kerro että oikealla tiellä ollaan?
