Nostanpa tätä ketjua taas näkyville, kun tuolla lihaskatoketjussa innostuttiin keskustelemaan myös rasvasta ja minä puolestani innostuin lukemaan aiheesta lisää.
Olen viime aikoina lueskellut rypsiin ja rapsiin liittyviä artikkeleita, verkosta ja muualta. Rypsiin liittyy paljon urbaanilegendaa, mutta samalla on kiinnostavaa myös havaita, että tietopohjainen aines vaihtelee aika lailla. Jotkut luotettavalta tuntuvat lähteet esim. viittaavat nykyiseen rypsiin geenimuunneltuna lajikkeena, toiset taas kertovat siitä, että ensimmäiset viljelyrypsilajikkeet olisi kehitelty perinteiseen tapaan jalostamalla. Oli totuus alkuperästä mikä oli, nykyisin viljelyrypsi sisältää sekä geenimuunneltuja, että perinteisesti jalostettuja lajikkeita. Täydennän vielä sen verran, että öljykasvina rypsi otettiin länsimaissa laajamittaisesti käyttöön vasta 80-luvulla, kun kasvia jalostamalla saatiin kehitettyä siitä sellainen versio, josta puristetussa kasviöljyssä haitallisen erukahapon pitoisuudet jäävät vähäisiksi.
Rypsi on viljelykasvina kiinnostava, siementen puristejäte on arvokasta valkuaispitoista rehua. Suomessa (ja tietysti monilla muilla alueilla, esim. Kanadassa, nykyisen viljelyrypsin kotiseudulla) menestyvien viljeltävien kasvien joukko on niin pieni, että viljelijöille uudet viljelykasvit ovat tervetullut lisä peltokiertoon. Rypsi otettiinkin Suomessa kiinnostuneena vastaan jo 80-luvun lopulla. Suomalainen elintarviketeollisuus on korviaan myöten rypsiöljyssä - mitään kovin kriittisiä tutkimuksia ei Suomesta pidä aiheen tiimoilta odottaa. Rypsi on aiheena yleisestikin ottaen arka, sen merkitys on suuri niin maataloustuotannolle kuin elintarviketeollisuudellekin.
Alkuperäisen rypsikasvin ongelmana on ollut siis suuri
erukahappopitoisuus (erucic acid). Tuo on pitkäketjuinen rasvahappo, jota esiintyy muissakin kasviöljyissä (esim. camelinaöljy). Sen terveysvaikutuksista löytyy monenlaista tietoa, mutta koe-eläimillä (lähinnä rottakokeet) sen on havaittu aiheuttavan sydänlihaksen, munuaisten, kilpirauhasen ja lisämunuaisten rasvoittumista. Erukahapon vaikutuksista ihmisiin on vain hyvin vähän tietoa, mutta sen epäillään linkittyvän ns, Keshanin tautiin, sydänlihaksen rappeumasairauteen, jota esiintyy rajatulla alueella Kiinassa. Samaisella alueella käytetään ravinnoksi rypsiöljyä, jonka erukahappopitoisuus on korkea. Erukahaposta löytyy myös myönteisiä terveysväitteitä, mutta toistaiseksi kaikki löydökseni ovat olleet niin
epämääräisiä, että niihin ehkä myöhemmin. Erukahappoa on pieninä pitoisuuksina nykyisissäkin rypsiöljyissä. On hyvä huomata, että sen pitoisuuksia kasvissa ei voida täysin kontrolloida, sillä mutaatioita ja lajikekantojen sekoittumista tapahtuu koko ajan. Pieni villirypsialtistus muuttaa tilannetta kummasti seuravalla viljelykaudella...
Toinen kiinnostava kysymys, johon rypsiöljyn kohdalla törmäsin, ovat kasvisterolit ja -stanolit, joita nykyisin markkinoidaan kolesterolia alentavina osana funktionaalisia elintarvikkeita. Vaikka kasvistanolien vaikutus veren kokonaiskolesterolin alentumiseen lienee kiistaton, ei tutkijoiden suhtautuminen niiden terveysvaikutuksiin ole mitenkään yksiselitteinen, kts. esim.
Anna Ketomäki 2004, lue erityisesti viimeinen kappale, noita tutkimuksia etsiskelen, kunhan saan Annan lähteet käsiini. Ihan vaan vastapainoksi
Unileverin tiedotetta aiheesta.
Ja vielä ihan suomenkielinen
uutinen aiheesta rypsiöljy. Seuraavasta Enigin ja Fallonin artikkelin lähdeluettelosta pääsee asiaa koskevan tutkimuksen jäljille.
Enigin ja Fallonin perusteltu (mutta tosiaan, nämä kaksi rasvatutkijaa ovat aika lailla ulkopuolella normaalista tieteen vertaisarviointipiiristä) kanta rypsiöljyyn löytyy
tästä artikkelista.. FDA tuntuu muuten suhtautuvan Falloniin ja Enigiin yllättävän vakavasti (FDA:n arkisto on raskasta pengottavaa, mutta mielenkiintoinen). FDA ei ole muuten hyväksynyt rypsiä imetysikäisille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin (tällä nyt ei sitten välttämättä ole mitään tekemistä Enigin ja Fallonin kanssa).
Itse pidän kyllä Enigin ja Fallonin kantaa rasvoihin täysin järkevänä ja harkitsevana. Nykyisen tietämyksen valossa (=vähäinen ja ristiriitainen) väittäisin, että suurimman typeryyden rasvavalinnoissa tekee yksipuolistamalla ja vinouttamalla ravinnosta saatavaa rasvahappoprofiilia suuntaan tai toiseen - ja/tai syömällä liikaa teollisista prosesseista peräisin olevia transuja. En usko, että ihminen pysyy terveenä syömällä pelkästään tyydyttynyttä rasvaa (onko se edes käytännössä mahdollista). En luota myöskään virallisterveellisen linjan kehotuksiin korvata ravinnon eläinrasva mahdollisimman suurelta osin kasvirasvalla - saatikka sitten jollain tietyllä yksittäisellä öljyllä!
Tämän asenteeni perustelisin ainakin seuraavilla tavoilla:
1) Nykyinen ravitsemusmantra on vääristänyt rasvatutkimusta siten, että pitkään aikaan ei ole edes odotettu tyydyttyneillä rasvoilla olevan minkäänlaisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Kun asenteet väljentyvät, myönteisiä vaikutuksia alkaa löytyä (täälläkin on keskusteltu).
2) Sydän- ja verisuonisairauksien klassiset riskitekijät mukaanlukien veren korkea kokonaiskolesterolipitoisuus, ovat osoittautuneet vähempimerkityksellisiksi, kuin suomalainen virallisterveellinen ravitsemusvalistus antaa ymmärtää (kts. esim. MONICA, INTERHEART). Tyydyttyneen rasvan leimaaminen siksi, että se nostaa veren kokonaiskolesterolipitoisuutta, ei siksi ole järkevää. Ja nostaako se edes? (kts. tämä ketju viitteineen)
3) Keräilijä-metsästäjä on todennäköisesti saanut runsaasti sekä eläinrasvaa, että kasviperäistä rasvaa --> monipuolinen rasvahappoprofiili kuuluu ihmisen luontaiseen ruokavalioon.
4) Papalta pöllitty, aivan loistava oivallus on se, että miksi ihminen varastoisi vararavinnon rasvana, jos se kerta on niin helvetin epäterveellistä! Tietysti samalla tavalla "järkevä" ajatus on kalorien leikkaaminen rasvasta - siinä kun on niitä runsaammin kuin prodessa ja hiilarissa. Kuitenkin väittäisin, että intuitiivisen fiksuuden pisteet (=maalaisjärkipisteet) menevät tässä kisassa Papalle.
5) Useimmat nykyaikaiset ravitsemustutkimukset alkavat puhua siitä, että ravitsemukseen liittyvät terveysvaikutukset - positiiviset tai negatiiviset - ovat todennäköisesti multifaktoriaalisia ts. niihin ei voi osoittaa yksittäistä aiheuttajaa tai helppoa yleispätevää korjausliikettä.
6) Rasvojen jakaminen hyviksi ja huonoiksi sen perusteella, ovatko ne eläin vai kasviperäisiä on aivan käsittämätöntä ravitsemuspoliittista fuulaa. Vaikka uskoisikin liiallisen tyydyttyneen rasvan olevan terveydelle haitallista, voi itse Finelistä katsoa ja todeta, että tyydyttynyt rasva ei ole sama asia kuin eläinrasva ja vastaavasti tyydyttymätön rasva ei ole sama asia, kuin kasviperäinen rasva.
7) Teollisissa prosesseissa syntyviä transuja ei pidä terveellisenä yksikään taho.
EDIT: Hei, tuo erukahappolinkki olikin huono (minulla oli paremminkin asiaa selvittäviä artikkeleita auki, mutta linkkasin epähuomiossa väärään), mutta tuon "Lorenzon öljyn" väitetään siis olevan erukahappoa, that´s the point...
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Tai tämä ainakin on työhypoteesini (ei _minun_ vaan myös minun), toteen sitä voi olla varmaan mahdoton ikinä todistaa. Tai niinkuin täällä joku tykkää sanoa: tämän voi todistaa vääräksi, mutta oikeaksi sen todistaminen onkin vähän vaikeampaa.
Ei tarvitse pakosta olla raakaa ... mutta graavilohi maistuu hyvälle kyllä kieltämättä.
Eikö olekin hassua?
