karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tänään on 2026-05-27 23:55:17

Kaikki ajat ovat UTC+02:00




Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 60 viestiä ]  Mene sivulle 1 2 3 Seuraava
Julkaisija Viesti
 Viestin otsikko: Riittävästi kuituja???
ViestiLähetetty: 2005-07-04 14:19:07 
Poissa
täyskarppi
täyskarppi
Avatar

Liittynyt: 2005-01-15 14:23:43
Viestit: 160
Aloin tekemään tutkimusta saanko riittävästi kuituja/vrk (jos tarve olisi 30g/vrk) ja totesin, että tappion puolelle jää ja rajusti. Kuinka ton kuitumäärän voi saada? Ei leseitäkään voi desikaupalla syödä. Laskin mukaan senkin, jos syö 2 hapankorppua päivässä á 1,9 g kuitua.
Otetaanko tähän laskelmaan Finelistä liukenevat vai liukenemattomat kuidut huomioon? Suurta eroa ei siitä tule.
Onko kukaan muu tutkiskellut tätä asiaa? Ja mihin tulokseet olette tulleet?

_________________
Eteenpäin kuin mummot lumessa...


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-07-04 14:28:34 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2004-11-05 14:03:02
Viestit: 654
Itse olen tullut siihen tulokseen että saan riittävästi liukenevia kuituja ruuasta (vihannekset, marjat, jotkut hedelmät). Liukenemattomia (näitä leseitä yms.) en haluakaan saada.

Ennen luulin niitä tarvitsevani ja söin vehnälesettä ja pellavansiemeniä karpatessani, seurauksena kamala ummetus. Nyt ei sitä ongelmaa ole enää ollenkaan.

Kuitujen kanssa on vähän niin ja näin, niitä liukenemattomia hehkutetaan terveellisinä vaikkeivät sitä vältämättä olekaan.

Tässä yksi mielenkiintoinen artikkeli aiheesta:



Lainaa:
Part 3: The Bran Wagon

The tragedy of science is the slaying of a beautiful hypothesis by an ugly fact. T H Huxley

The belief that regular bowel movement is important for health is very ancient. But the present theory is based on Dr. Dennis Burkitt's discovery that relatively few rural black Africans suffer from cancer of the colon. He attributed this to their relatively crude diet.
The theory was that, as fibre made food travel through the gut faster, it allowed less time for cancer-inducing agents to form. This, of course, presupposed that food became carcinogenic in the gut and there was no evidence that it did. Neither was there any evidence that moving food through the intestine at a faster rate decreased the risk of colon cancer. Moreover, the rural Africans' lifestyle was far from that of the Western city dweller: their diet is different, but also they were not exposed to so many pollutants, toxins or mental stresses. Indeed, there were many factors that could have been responsible for a difference in disease patterns. Other communities - the Mormons of Utah, for example - also enjoyed a low incidence of colon cancer yet they ate a low-fibre diet.
So the theory was unsubstantiated at the time and it was to be disproved in practice later as the rural Africans moved into towns and adopted a Western style low fibre diet. Their incidence of colon cancer has remained low and this has continued with the second generation. Nevertheless, these later findings were not publicised. Burkitt's theories caught the attention of the media. Always ready to exploit a good story, they expanded what was at best a very weak hypothesis into a treatment dogma that teaches that fibre is a panacea for all manner of illnesses.
Commercial interests were quick to see the potential in the recommendation and jump on the bran wagon. Burkitt's recommendation was based on vegetable fibre, but bran (cereal fibre) has a far higher fibre content and bran was a practically worthless by-product of the milling process that, until then, had been thrown away. Almost overnight, it became a highly priced profit maker. Although totally inedible, backed by Burkitt's fibre hypothesis, bran could now be promoted as a valuable food. But Dr. Hugh Trowell, Burkitt's partner and another strong advocate of dietary fibre, stated in 1974 that:
"A serious confusion of thought is produced by referring to the dietary fibre hypothesis as the bran hypothesis, for many Africans do not consume cereal or bran"
Fibre and coronary heart disease
The idea that fibre could protect against heart attacks was hypothesised by Trowell in 1972, again based on research on rural Africans. The dietary intervention trials mentioned earlier, however, concluded that increasing dietary fibre had no beneficial effect on heart disease.
Fibre and other diseases.
It may be useful at this stage to consider the claims for fibre in curing or preventing other diseases. For example, bran has been a popular way to manage irritable bowel syndrome (IBS) for about thirty years, despite the fact that no placebo-controlled study of bran in IBS has yet shown any convincing beneficial effect. A study, published in 1994, found that while fruit fibre was effective, bran only made the situation worse. Far from being a cure for IBS, they found that it was the bran that was causing it! Bran also caused bowel disturbances, abdominal distension and pain.
Moreover, there is no direct evidence that an increase of fibre by itself will prevent or cure the other diseases. With respect to colon cancer, Burkitt's theory was questioned with the suggestion that the low cancer rates in rural Africans may be due to their high early death rates from other causes, so that they do not reach the age at which cancer peaks in Europeans. As the Africans' life expectancy was only forty years at the time Burkitt did his research and Western cancers don't peak until the age of sixty-five, one wonders why this wasn't noticed before.
There is also a growing scepticism in the USA that lack of fibre causes cancer; some studies even suggesting that a fibre-enhanced diet increases the risk of colon cancer.
Other adverse effects
Tests into the supposed benefits of dietary fibre soon showed that there could be other harmful side effects. All the nutrients in food are absorbed through the gut wall and this takes time. Fibre, by speeding food through the gut faster so that less nutrients are absorbed, inhibits the absorption of iron, calcium, phosphorus, magnesium, energy, proteins, fats and vitamins A, D, E and K. This happens with all types of fibre although with a normal Western-style, nutrient-rich diet, the loss caused by vegetable fibre intake is unimportant. More importantly, phytate found in cereal fibre (bran) also binds with calcium, iron and zinc making them indigestible, which in turn causes malabsorption. One study, for example, showed that subjects absorbed more iron from white bread than from wholemeal bread even though their intakes of iron were fifty percent higher with the wholemeal bread. Bran has also been shown to cause faecal losses of calcium, iron, zinc, phosphorus, nitrogen, fats, fatty acids and sterols, thus depleting the body of these materials.
These findings are a cause for concern in several sections of the population who are at considerable risk from eating too much fibre - and bran fibre in particular:
1. The incidence of osteoporosis (brittle bone disease) is increasing and now affects one in two post-menopausal women, one in five of whom will die as a direct result. Osteoporosis is also increasingly affecting men. Osteoporosis is caused by several factors, but lack of calcium is the basic problem. Bran both inhibits the absorption of calcium from food and depletes the body of the calcium it has. Moreover, zinc, which bones need to heal, is another mineral whose absorption is adversely affected by bran.
2. Sufferers from Alzheimer's Disease (senile dementia) are found to have abnormal amounts of aluminium in their brains. Tests on the people of Guam and parts of New Guinea and Japan, who get Alzheimer's disease at a much younger age, suggest that it is lack of calcium, causing a hormonal imbalance that permits the aluminium to penetrate the brain.
3. Infants may suffer similar brain damage if fed soy-based baby milk as this too has a high phytate content, inhibiting the absorption of zinc, which is essential for proper brain development.
4. Vitamin deficiency diseases such as rickets that were common in Britain until a diet high in dairy products and meat was advocated are on the increase again. The situation is getting so bad here that doctors suggest that vegetarian-based fad diets should be classified a form of child abuse.
5. In the UK, USA, Canada and South Africa the intake of 'anti-nutrients' such as dietary fibre that impair the absorption of iron, accompanied by a low intake of meat (another result of the diet-heart recommendations), is producing a real risk of iron deficiency anaemia.
6. Depression, anorexia, low birth weight, slow growth, mental retardation , and amenorrhoea are associated with deficiencies of zinc and the first five of these are also associated with a deficiency of iron.
7. Lastly, excess fibre affects the onset of menstruation, retards uterine growth and, later, is associated with menstrual dysfunction .
Because of the phytate, Professor David Southgate, arguably the world's leading authority on the effects of fibre, concludes that infants, children, young adolescents and pregnant women whose mineral needs are greater should be protected from excessive consumption of fibre.
Writing of the colon cancer risk, Drs. H. S. Wasan and R. A. Goodlad of the Imperial Cancer Research Fund stated in 1996:
"Until individual constituents of fibre have been shown to have, at the very least, a non-detrimental effect in prospective human trials, we urge that restraint should be shown in adding fibre supplements to foods, and that unsubstantiated health claims be restricted." . . . "Specific dietary fibre supplements, embraced as nutriceuticals or functional foods, are an unknown and potentially damaging way to influence modern dietary habits of the general population."
Until fibre can be shown not to be detrimental they suggest that
"restraint should be shown in adding fibre supplements to foods, and that unsubstantiated health claims should be restricted".
January 1999 saw the publication of the largest trial into the effects on fibre on colon cancer ever conducted. After studying 88,757 women for sixteen years, doctors at the Brigham and Women's Hospital and Harvard Medical School say that
"No significant association between fiber intake and the risk of colorectal adenoma was found." . . . "Our data do not support the existence of an important protective effect of dietary fiber against colorectal cancer or adenoma."
Summary
Bran is bad news. While there is not too much harm from fruit fibre, the usual bran that is pushed at us - wheat bran- should be avoided like the plague it is.

References:
D P Burkitt, et al. Some geographical variations in disease patterns in East and Central Africa. E Afr Med J . 1963; 40: 1.
H C Trowell. Fibre and irritable bowels. BMJ. 1974; 3: 44.
- Dietary fibre, ischaemic heart disease and diabetes mellitus. Proc Nutr Soc. 1973; 32: 151.
C Y Francis, P J Whorwell. Bran and irritable bowel syndrome: time for reappraisal. Lancet 1994; 344: 39.
F Swain, et al. Comparison of the effects of oat bran and low-fiber wheat on serum lipoprotein levels and blood pressure. New Eng J Med. 1990; 322(3): 147.
W E Connor. Dietary fiber - nostrum or critical nutrient? New Eng J Med. 1990; 322 (3): 193.
E Marshall. Diet Advice, with a Grain of Salt and a Large Helping of Pepper. Science. 1986; 231: 537.
M J Lichtenstein, et al. Heart rate, employment status and prevalent ischaemic heart disease confound relationship between cereal fibre intake and blood pressure. J Epid Comm Hlth. 1986; 40(4): 330.
D Norman, et al. The impact of dietary fat and fibre on intestinal carcinogenesis. Prev Med. 1987; (4): 554.
I MacDonald. Nonsense and non-science in nutrition.. Proc Nutr Soc. 1983; 42: 513
Anon. BMJ . 1986; 292: 494.
J L Kelsay. A review of research on effect of fibre intake on man. Am J of Clin Nutr. 1978; (31): 142.
K Kaneko, et al. Effect of fibre on protein, fat and calcium digestibilities and fecal cholesterol excretion. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo). 1986; 32(3): 317.
D Kritchevsky. Fibre and cancer. In Dietary Fibre: Basic and Clinical Aspects. (G V Vahouny and D Kritchevsky eds.) p427. Plenum, NY. 1986.
- Dietary studies of cancer of the large bowel in the animal model . Ibid p469.
H S Wasan, R A Goodlad. Fiber-supplemented foods may damage your health. Lancet 1996; 348: 319-20.
C S Fuchs, et al. Dietary Fiber and the Risk of Colorectal Cancer and Adenoma in Women. N Eng J Med 1999; 340: 169.
G Gerutti, et al. Phytic acid in bran and in 'natural' foods. Bolletino Chimico Farmaceutico, Milan.
J Stevens, et al. Effect of psyllium gum and wheat bran on spontaneous energy intake. Am J Clin Nutr. 1987; 46: 812.
Editorial. The Bran Wagon. Lancet. 1987; i: 782.
Y P Suri. The Bran Wagon. Lancet. 1987; ii: 42.
G S Bindra and R S Gibson. Iron status of predominantly lacto-ovo-vegetarian East Indian immigrants to Canada: a model approach. Am J Clin Nutr. 1986; 44: 643.
J R Turnlund, et al. A stable isotope study of zinc absorption in young men: effects of phytate and alpha-cellulose. Am J Clin Nutr. 1984; 40: 1071.
B Sandstrom, et al. The effects of vegetables and beet fibre on the absorption of zinc in humans from composite meals. Br J Nutr. 1987; 58 (1): 49.
L Hallberg, et al. Phytates and the inhibitory effect of bran on iron absorption in man. Am J Clin Nutr. 1987; 45(5): 988.
R Balasubraminian, et al. Effect of wheat bran on bowel function and fecal calcium in older adults. J Am Coll Nutr . 1987; 6(3): 199.
J Hallfisch, et al. Mineral balances of men and women consuming high fibre diets with complex or simple carbohydrate. J Nutr . 1987; 117(2): 403.
Fractured neck of femur: prevention and management. A report of the Royal College of Physicians, London. 1989.
Editorial: Why so many fractured hips? Lancet. 1989; 1: 57.
A M Fehily. Dietary determinants of bone mass and fracture risk: a review. J Hum Nutr and Diet . 1989; 2: 299.
M J Wargovich, A R Baer. Basic and Clinical Investigations of Dietary Calcium in the Prevention of Colorectal Cancer. Prev Med. 1989; 18: 672.
BBC. Horizon: The Poison That Waits . BBC2 broadcast 16 Jan 1989.
N Bishop, M McGraw and N Ward. Aluminium in infant formulas. Lancet. 1989; i: 490.
B E Golden, M H N Golden. Plasma zinc, rate of weight gain and the energy cost of tissue deposition in children recovering from malnutrition on cows' milk or a soya protein based diet. Am J Clin Nutr . 1981; 34: 892.
A Prasad. The role of zinc in gastrointestinal and liver disease. Clin Gastroenterol. 1983; 12: 713.
P Aggett, N Davies. Some nutritional aspects of trace elements. J Inter Metab Dis. 1983; 6(2): 22.
M Hambidge. The role of zinc and other trace metals in paediatric nutrition and health. Paediat Clin N Am. 1977; 24: 95.
D Bryce-Smith, R Simpson. Anorexia, depression and zinc deficiency. Lancet. 1984; ii: 1162.
V Fonesca, C Harvard. Electrolyte disturbances and cardiac failure with hypomagnesaemia in anorexia nervosa. BMJ. 1985; 291: 1680
N Meadows, et al. Zinc and small babies. Lancet . 1981; ii: 1135.
D Bryce-Smith. Environmental chemical influences on behaviour and mentation. John Jeyes lecture. Chem Soc Rev. 1986; 15: 93.
A McMichael, et al. A prospective study of serial maternal zinc levels and pregnancy outcome. Early Human Development. 1982 (Elsevier); 7: 59.
D Addy. Happiness is: iron. BMJ. 1986; 292: 969
E M Luk'ianova. Diagnosis of vitamin D deficiency rickets. Pediatriia. 1988;(3):15.
R Adelman. Nutritional rickets. Am J Dis Child. 1988; 142(4): 414.
M R Clements. The problem of rickets in UK Asians. J Hum Nutr Diet , 1989; 2: 105.
R E Hughes. A new look at dietary fibre. Hum Nutr Clin Nutr. 1986; 40c: 81.
R E Hughes, E Johns. Apparent relation between dietary fibre and reproductive function in the female. Ann Hum Biol. 1985; 12: 325.
T Lloyd, et al. Inter-relationships of diet, athletic activity, menstrual status and bone density in collegiate women. Am J Clin Nutr. 1987; 46: 681.
D A T Southgate. Minerals, trace elements and potential hazards. Am J Clin Nutr. 1987; 45: 1256.
H S Wasan, R A Goodlad. Fiber-supplemented foods may damage your health. Lancet 1996; 348: 319-20.
C S Fuchs, et al. Dietary Fiber and the Risk of Colorectal Cancer and Adenoma in Women. N Eng J Med 1999; 340: 169.

_________________
Kuva


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-07-04 14:45:25 
Poissa
seniorikarppi
seniorikarppi
Avatar

Liittynyt: 2004-12-16 09:05:38
Viestit: 421
TMC kirjoitti:
Ennen luulin niitä tarvitsevani ja söin vehnälesettä ja pellavansiemeniä karpatessani, seurauksena kamala ummetus. Nyt ei sitä ongelmaa ole enää ollenkaan.


Riittävästi rasvaa ja kasviksia, niin painovoima hoitaa homman.

t. Leseitä viimeksi lapsena syönyt

_________________
747 Jumbo 50 v 2019


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-07-04 14:53:32 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2004-11-05 14:03:02
Viestit: 654
Jumbo kirjoitti:
TMC kirjoitti:
Ennen luulin niitä tarvitsevani ja söin vehnälesettä ja pellavansiemeniä karpatessani, seurauksena kamala ummetus. Nyt ei sitä ongelmaa ole enää ollenkaan.


Riittävästi rasvaa ja kasviksia, niin painovoima hoitaa homman.

t. Leseitä viimeksi lapsena syönyt


Justiinsa niin :wink:

_________________
Kuva


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-07-04 15:12:10 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2004-09-30 08:37:27
Viestit: 1328
TMC kirjoitti:
Ennen luulin niitä tarvitsevani ja söin vehnälesettä ja pellavansiemeniä karpatessani, seurauksena kamala ummetus. Nyt ei sitä ongelmaa ole enää ollenkaan.


Sama täällä: vehnänleseistä ja pellavansiemenistä seuraa vain vatsan vääntelyä, mutta mitään ei tule ulos, vaikka niitä ummetukseen suositellaankin :?

TMC kirjoitti:
Tässä yksi mielenkiintoinen artikkeli aiheesta:


Hmmm... mielenkiintoista luettavaa! Kiitos :D


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-07-04 15:45:23 
Poissa
eliittijäsen
eliittijäsen

Liittynyt: 2005-05-31 22:27:03
Viestit: 7786
Minä lakkasin kytistämästä kuidun saantia. Vatsa toimii nykyisin kerran-kaksi päivässä aiemman viikottaisen tai jopa kahden viikon välein toimivan vatsan sijaan. Ja jos ei ollut ummetusta niin oli sitten aamuripulia.

Olen tässä alkanut miettimään että onko tuo kuituhomma ihan höpöhöpöä. Aiemmin sentääm söin 6-8 palaa ruisleipää jne. suositusten mukaan ja kuituja sain joka päivä yli 30g. Ja maha tukossa.


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-07-05 20:03:33 
Poissa
sitkeäsissi
sitkeäsissi

Liittynyt: 2004-10-27 19:08:15
Viestit: 2442
Miksi pitäisi saada niitä kuituja? Minä olin aloittaessani karppauksen niin ylettömän onnellinen, kun ei jatkuvasti tarvinnut hypätä vessassa. Vatsa toimi vain silloin tällöin. Nyt kun olen kasviksia lisännyt, tuntuu, että noita vessareissujakin saa taas tehdä enemmän kuin omiksi tarpeiksi... :roll:

_________________
Jalokalat (karpit :) ) uivat vastavirtaan - roskakalat menevät virran mukana.


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-07-05 20:51:31 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2004-06-29 11:39:27
Viestit: 15013
Kolesterolimyytit
Osa 3: Lesekuorma
Tieteen tragedia on, että kauniin hypoteesin tappaa inhottava tosiasia. T H Huxley
Käsitys, että säännöllinen suoliston toiminta on tärkeä terveydelle, on ikivanha. Mutta nykyinen teoria perustuu Tri Dennis Burkitt’n löytöön siitä, että suhteellisen harvat maaseudun mustat afrikkalaiset sairastivat paksusuolen syöväpää. Hän piti tätä heidän suhteellisen käsittelemättömän ruokavalionsa ansiona
Tämän teorian mukaan kuidun saadessa ruoan kulkemaan suolen läpi nopeammin, se antoi syöpää aiheuttaville aineille vähemmän aikaa muodostua. Tämä tietenkin edellytti, että ruoka muuttuu suolessa karsinogeeniseksi (syöpää synnyttäväksi), eikä ollut mitään todisteita, että näin kävisi. Ei ollut todisteita siitäkään, että ruoan liikkuminen suoliston läpi nopeammin vähensi paksunsuolensyövän riskiä. Lisäksi afrikkalaisen maaseudun väestön elämäntyyli poikkesi suuresti siitä, mikä oli läntisillä kaupunkien asukkailla: ruokavalio on erilainen, mutta he eivät myös ole alttiina niin monille saasteille, myrkyille ja stressille. Oli todella paljon vaikuttavia asioita, jotka olisivat voineet aikaansaada erot sairastuvuudessa. Muissa yhteisöissä, Utahin mormonit esimerkiksi, oli alhainen paksusuolensyövän esiintymistiheys, vaikka he söivät vähäkuituista ruokaa.
Eli teoria oli perustelematon siihen aikaan ja myöhemmin se osoittautui vääräksi käytännössä, kun maaseudun afrikkalaiset muuttivat kaupunkeihin ja omaksuivat länsimaisen elämäntavan mukaisen vähäkuituisen ruokavalion. Heidän paksusuolensyövän esiintymistiheytensä on pysynyt alhaisena ja tämä on jatkunut toisen sukupolven keskuudessa. Näitä myöhempiä löydöksiä ei kuitenkaan julkaistu. Burkitt’n teoriat kiinnittivät tiedotusvälineiden huomion. Aina valmiina (hyväksi)käyttämään hyvää tarinaa ne paisuttivat parhaimmillaankin vain erittäin heikon olettamuksen hoitotapauskonkappaleeksi mikä opettaa, että kuitu on yleislääke kaikkiin sairauksiin.
Liikemaailma tajusi nopeasti suosituksen mahdollisuudet ja innostui leseistä. Burkitt’n suositukset perustuivat vihanneskuituun, mutta leseet (viljan kuitu) sisältävät paljon enemmän kuitua ja leseet olivat käytännössä jauhatusprosessin arvoton sivutuote, joka tähän saakka oli heitetty pois. Melkein yhdessä yössä niistä tuli kalliiksi hinnoiteltu voiton tuoja. Vaikka täysin syötäväksi kelpaamattomia, Burkitt’n kuituhypoteesin tukemana, leseet voitiin nyt esittää hyödyllisenä ravintona. Mutta Tri Hugh Trowell, Burkitt’n partneri ja toinen ravintokuidun voimakas puolestapuhuja, totesi vuonna 1974:
Kuitu ja sepelvaltimotauti
Olettamuksen, että kuitu suojaisi sydänkohtauksilta, esitti Trowell vuonna 1972, jälleen perustuen tutkimukseen maaseudun afrikkalaisista. Aikaisemmin mainittujen tutkimusten perusteella oli kuitenkin tehty johtopäätös, että ravintokuidun lisäämisellä ei ollut terveellisiä vaikutuksia sydänsairauksiin.
Kuitu ja muut sairaudet
Tässä vaiheessa voi olla hyödyllistä tarkastella väitteitä kuidusta muita sairauksia parannettaessa tai ehkäistessä. Esimerkiksi noin kolmekymmentä vuotta leseet on ollut suosittu tapa hoitaa ärtyneen paksusuolen syndroomaa (IBS), huolimatta siitä tosiasiasta, että yksikään plasebo-kontrolloitu tutkimus leseistä ärtyneen paksusuolen syndroomassa ei ole vielä osoittanut yhtään vakuuttavaa terveellistä vaikutusta. Tutkimus, joka julkaistiin vuonna 1994, sai selville että vaikka hedelmäkuitu oli tehokas, leseet vain pahensivat tilannetta. Ollen kaikkea muuta kuin parannuskeino ärtyneen paksusuolen syndroomaan, osoittautui että leseet aiheuttivat sitä! Leseet myös aiheuttivat suolistohäiriöitä, vatsaontelon pullistumista ja kipua.
Lisäksi ei ole mitään todisteita siitä, että kuidun lisääminen itsessään ehkäisisi tai parantaisi muita sairauksia. Mitä tulee paksusuolensyöpään, Burkitt’n teoria saatettiin kyseenalaiseksi viittaamalla siihen, että alhaiset syöpämäärät maaseudun afrikkalaisissa voivat johtua heidän korkeista muista syistä johtuvista varhaisten kuolemien määristään eli he eivät saavuta sitä ikää, jolloin syöpäluvut ovat huipussaan Euroopassa. Koska afrikkalaisten todennäköinen elinikä oli Burkitt’n tutkimusten aikaan vain 40 vuotta ja länsimaiset syöpäluvut eivät saavuta huippua ennen 65 vuoden ikää, voi vain ihmetellä, miksei tätä huomattu aikaisemmin
Yhdysvalloissa on myös kasvavaa epäilyä sen suhteen, että kuidun puute aiheuttaisi syöpää. Jotkut tutkimukset jopa esittävät, että ruokavalio, johon on lisätty kuitua, lisää paksunsuolensyövän riskiä.
Muita haittavaikutuksia
Ravintokuidun oletettujen hyötyjen tutkimus osoitti pian, että voisi olla muitakin haitallisia sivuvaikutuksia. Kaikki ruoan ravintoaineet imeytyvät suoliston seinämän kautta ja se vie aikaa. Kuitu, nopeuttaen ruoan kulkua suolen läpi niin, että vähemmän ravintoaineita imeytyy, estää raudan, kalkin, fosforin, magnesiumin, energian, proteiinien, rasvan ja A, D, E ja K vitamiinien imeytymistä. Tätä tapahtuu riippumatta kuitutyypistä, mutta tyypilliselle länsimaiselle, paljon ravintoaineita sisältävälle ruokavaliolle, vihannesten kuidusta aiheutuva menetys on epäolennaista. Vielä paljon tärkeämpää on että viljan kuidusta (leseet) löydetty phytaatti sitoutuu kalkin, raudan ja sinkin kanssa tehden niistä vaikeasti sulavia, mikä puolestaan aiheuttaa huonoa imeytymistä. Eräs tutkimus esimerkiksi osoitti että koehenkilöillä imeytyi enemmän rautaa valkoisesta leivästä kuin kokojyväleivästä, vaikka raudan saanti oli 50% korkeampi kokojyväleivästä. Leseiden on myös todettu aiheuttavan kalkin, raudan, sinkin, fosforin, typen rasvojen, rasvahappojen ja sterolien häviötä ulosteen mukana, siten tyhjentäen elimistöä näistä aineista.
Nämä tutkimustulokset ovat huolen peruste useille väestöryhmille, joilla on huomattava riski syödä liikaa kuitua, erityisesti leseitä:

1. Osteoporoosin (luiden haurastumistauti) esiintymistiheys lisääntyy ja nykyään vaivaa joka toista esimenopaussi-ikäistä naista, joista yksi viidestä kuolee sen seurauksena. Osteoporoosi vaivaa yhä lisääntyvästi myös miehiä. Osteoporoosia aiheuttavat useat seikat, mutta kalkin puute on perusongelma. Leseet sekä estävät kalkin imeytymistä, että tyhjentävät elimistöstä siellä olevaa kalkkia. Lisäksi sinkki, mitä luut tarvitsevat parantuakseen, on toinen mineraali, jonka imeytymiseen leseet vaikuttavat haitallisesti.

2. Altzheimerin tautia sairastavavilla on havaittu epänormaaleja määriä alumiinia aivoissa. Tutkimukset Guamin (?) ja Uuden Guinean ja Japanin osien väestöllä, jotka saavat Altzheimerin taudin paljon nuoremmalla iällä, esittävät että kalkin puute aiheuttaa hormonaalisen epätasapainon, mikä mahdollistaa alumiinin pääsyn aivoihin.

3. Pikkulapset voivat kärsiä samanlaisesta aivovauriosta, jos heitä on ruokittu soijapohjaisella vastikkeella, koska siinäkin on korkea phytaattipitoisuus estämässä sinkin, mikä on välttämätöntä normaalille aivojen kehitykselle, imeytymistä
4. Vitamiininpuutostaudit, sellaiset kuten riisitauti, jotka olivat Britanniassa yleisiä ennen kuin paljon maitotuotteita ja lihaa sisältäviä ruokavalioita alettiin suosia, ovat jälleen yleistymässä. Tilanne on menossa niin pahaksi että lääkärit ehdottavat että kasvissyöntiin perustuvat muotidieetit pitäisi luokitella yhdeksi lapsen pahoinpitelyn muodoksi.

5. Iso-Britanniassa, USAssa, Kanadassa ja Etelä-Afrikassa ”epäravintoaineiden”, kuten ravintokuitu, joka haittaa raudan imeytymistä, käyttö yhdistettynä vähäiseen lihan syöntiin (toinen seuraus näistä dieetti-mielten suosituksista) on synnyttämässä todellista raudanpuutosanemian riskiä.

6. Masennus, anoreksia, alhainen syntymäpaino, hidas kasvu, henkinen jälkeenjääneisyys ja kuukautisten puuttuminen ovat yhteydessä sinkin puutokseen ja viisi ensimmäistä myös raudan puutokseen.

7. Lopuksi, liika kuitu vaikuttaa kuukautisten alkamiseen, hidastaa kohdun kasvua ja, myöhemmin, on yhteydessä kuukautishäiriöihin.

Phytaatin vuoksi Professori David Southgate, todennäköisesti maailman merkittävin asiantuntija kuidun vaikutuksesta, toteaa että imeväisiä, lapsia, kasvuikäisiä nuoria ja raskaana olevia naisia, joiden mineraalien tarve on suuri, tulisi suojella liialta kuidun käyttämiseltä. Tri H.S.Wasan ja Tri R.A. Goodlad Kuninkaallisesta syöpätutkimusrahastosta kirjoittivat paksusuolensyövän riskistä ja totesivat vuonna 1996:

”Ennen kuin kuidun yksittäisillä aineosilla on mahdollisissa tulevissa ihmistutkimuksissa osoitettu olevan edes ei-haitallinen vaikutus, vaadimme että tulisi pidättäytyä lisäämästä kuitulisiä ruokiin ja että perustelemattomia terveysväitteitä rajoitetaan.” ”Erityiset ravintokuitulisät., joita pidetään funktionaalisina elintarvikkeina, ovat tuntematon ja mahdollisesti vaarallinen tapa vaikuttaa kokonaisväestön ruokailutottumuksiin”

Tammikuussa 1999 julkaistiin laajimman koskaan tehdyn tutkimuksen tulokset kuidun vaikutuksesta paksusuolensyöpään. Tutkittuaan 88757 naista 16 vuoden ajan Brighamin ja Harwardin Lääketieteellisen koulun lääkärit sanoivat että:

”Mitään merkittävää yhteyttä kuidun käytön ja suolen kasvainten välillä ei löytynyt”
”Meidän materiaalimme ei tue ravintokuidun suojaavan vaikutuksen suolistosyöpää tai kasvaimia vastaan olemassaoloa”

Yhteenveto

Leseet ovat ikävä asia. Vaikka hedelmäkuidusta ei ole paljoa haittaa, niitä tavallisia leseitä, joita meille tyrkytetään, vehnäleseitä, tulisi välttää kuin ruttoa.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"


Ylös
   
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 2005-07-05 20:57:44 
Poissa
seniorikarppi
seniorikarppi
Avatar

Liittynyt: 2005-06-13 13:56:04
Viestit: 343
Minä luulen, että tämä on todella yksilöllistä. Toisilla rasva ja kasvikset hoitavat homman, toiset tarvitsevat jotain muuta(kin). Kirjoitinkin juuri tuossa siitä, kuinka itse tarvitsen täysjyväviljoja - en tiedä, onko syynä kuiduntarve vai jokin muu, mutta ilman niitä joudun todella tukalan ummetuksen kouriin (ja painokin siinä sivussa nousee, kun suoli on täynnä tavaraa :? ). Toiset pärjäävät aivan hyvin ilman. Kokeilemalla se selviää.

_________________
Hiilareista tietoinen 1.1.2005 lähtien.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-21 20:12:59 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2007-07-29 18:39:17
Viestit: 992
Kaipaisin käytännön esimerkkejä, että mitä kukakin karppaja syö, jotta päivän kuidunsaanti olisi riittävää? Itselläni masennuslääkityksen myötä ummetus vaivaa ja olen tässä alkanut epäillä, saanko sitten kuitenkaan riittävästi kuituja...


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-21 20:14:06 
Poissa
landekarppi
landekarppi

Liittynyt: 2005-04-12 07:05:10
Viestit: 14390
=P~ Kasviksia ja marjoja... =P~ Pähkinöitä menee partiksen joukos marjoje lisänä... =P~

_________________
Karppi, since 2005 :)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-21 20:54:18 
Poissa
Voikarppi
Voikarppi
Avatar

Liittynyt: 2006-01-09 00:49:58
Viestit: 13637
Hyvin tuo elintarviketeollisuus on haistanut bisneksen, kun kaiken maailman leseistä on tullut niin merkittävä lisä niiden katteeseen. Sokerijuurikaskuitu on tästä erinomainen esimerkki.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-22 05:13:39 
Poissa
himokarppi
himokarppi
Avatar

Liittynyt: 2007-03-04 14:53:14
Viestit: 3807
Jos nyt ihan ehdottomasti haluaa saada grammamäärinä paljon kuituja, niin esimerkiksi kookosjauhot, kaakao ja pellavarouhe sekä pähkinät sisältävät niitä melko paljon. Samoin marjat, hilloissa aka lakoissa on enemmän kuitua kuin ruisleivässä. Avokadossa on paljon kuitua, ja hedelmistä esim. päärynässä, jos se karppaukseen sopii. Sienistä löytyy myös kuituja.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-22 05:51:05 
Poissa
Leijona
Leijona
Avatar

Liittynyt: 2007-04-11 20:57:52
Viestit: 5885
Yrteissä on kuituja lähes puolet. http://www.fineli.fi/foodclass.php?clas ... rb&lang=fi

_________________
Cats are carnivores.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-22 06:16:50 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2007-11-30 06:35:28
Viestit: 1733
Mä en ole kiinnittänyt tuohon kuituhommaan mitään huomiota... :?: Ei oo tarvinnu, kun masu toimii niin hyvin. Kuiduthan käsittääkseni toimivat vain ulosteen ulostajina...? :lol: Vai miten sen sanoisi fiksummin... Itse en kuitenkaan huolestuisi noista kuiduista, jos muuten tuntuu, että vatsa käy ja painovoima toimii. :wink:

_________________
Karppaus aloitettu maaliskuussa 2007.

Kuva


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-22 07:40:15 
Poissa
juniorikarppi
juniorikarppi

Liittynyt: 2007-11-23 20:11:45
Viestit: 51
Itselläni näyttäisi se pieni täysjyväviljalisä auttavan hieman, sillä aikaisemmin karpatessa vatsa oli oikeastaan liiankin löysä. En usko, että minun nykyiselläkään ruokavaliolla kuidunsaantisuositukset täyttyvät, mutta mitäs niillä suosituksilla on väliä, kun vatsa toimii kerrankin säännöllisesti ja kunnolla.

Sen tosin olen huomannut, että liikaa käytettynä viljatuotteet aiheuttavat pahaakin ummetusta, ja etenkin pellavansiemenrouheen kanssa saan olla tarkkana. Suoraan sanottuna ensimmäisten kokeilujen jälkeen en ole sitä juurikaan uskaltanut käyttää, niin kovalle se vatsan pisti.


Ylös
   
 Viestin otsikko: Re:
ViestiLähetetty: 2008-04-22 08:51:18 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2005-08-31 11:22:53
Viestit: 860
Juuri näin:
TMC kirjoitti:
Itse olen tullut siihen tulokseen että saan riittävästi liukenevia kuituja ruuasta (vihannekset, marjat, jotkut hedelmät). Liukenemattomia (näitä leseitä yms.) en haluakaan saada.


Ja näin:
pepzie kirjoitti:
mutta mitäs niillä suosituksilla on väliä, kun vatsa toimii kerrankin säännöllisesti ja kunnolla.

_________________
Banaanikarppi
Karppaus ei toimi, jos sitä ei noudata!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-22 08:58:22 
Poissa
täyskarppi
täyskarppi
Avatar

Liittynyt: 2008-04-21 00:20:22
Viestit: 125
Rehuja, rehuja, perkeleesti rehuja! :D

_________________
Synkiökarppi vuorotyön ja metallimusiikin ihmeellisestä maailmasta. Vastustaa about kaikkea keinotekoista, myös ihmisluonnossa. Pidetään homma mahdollisimman luomuna syömisiä myöten!
Tavoitteena ei ole laihtua, vaan muokata läskikiloja lihaskiloiksi. ^__^


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2008-04-22 09:31:14 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2007-04-14 20:47:36
Viestit: 4407
Mä en tarvi mitään kuituja. Mä en oo mikkään lehemä. Mulla on vaan yksi maha ja sen perään kilometri suolta. Suolen päässä on reikä mistä ylijäämä pääsee ulos.
Suklaassa on tarpeeksi kuituja :)

_________________
on kolmenlaisia ihmisiä,niitä jotka osaavat laskea ja niitä jotka eivät osaa..
perj. 13.4 -07 83,5kg


Ylös
   
 Viestin otsikko: Re: Riittävästi kuituja???
ViestiLähetetty: 2008-04-22 11:44:15 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2005-08-25 20:07:10
Viestit: 1967
vilkkuneero kirjoitti:
Aloin tekemään tutkimusta saanko riittävästi kuituja/vrk (jos tarve olisi 30g/vrk) ja totesin, että tappion puolelle jää ja rajusti. Kuinka ton kuitumäärän voi saada?


Tuo kuitujen saantisuositus lienee samanlainen virallisterveellinen suositus kuin se "sipaisu kevytlevitettä ruisleivälle riittää". Eli sen(kin) voi kyseenalaistaa. Miksi niitä kuituja pitää saada noin paljon?
Kuitujenhan väitetään lisäävän ulostemassaa ja nopeuttavan sen kulkua. Miksi kukaan haluaisi lisätä ulostemassaa? Ja sen kulun nopeuttamiseen on muita keinoja, joista on keskusteltu paljon tälläkin foorumilla.

_________________
"Jos ihminen jaksaa tarpeeksi pitkään syödä suositusten mukaan pelkkää kasvirasvaa, hän lakkaa ehkä joskus tuottamasta kovapahaeläinrasvaa ja muuttuu rypsiksi tai muuksi vihannekseksi." Traanitapiiri


Ylös
   
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 60 viestiä ]  Mene sivulle 1 2 3 Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC+02:00


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin ohjelmisto phpBB® Forum Software © phpBB Limited
Käännös: phpBB Suomi (lurttinen, harritapio, Pettis)