karppaus.infon arkistoitu foorumi

välillä kukin lipsahtaa kaidalle tielle, ja eikä se maailmaa kaada mutta..
Loma alko ja sen myötä sukujuhlat,ja päätin jo mennessä että syön hieman kaakkua tai jotain keksiä,ja söinkin,tosin enemmän kun olin ajatellu,eikä sekään mitään, vaan kaikki ne vaivat jota se toi tullessaan.Vatsa tosi kipeä,turpos kuin jalkapallo!kamala väsymys,ihan kuin olisi humalassa,ja sit kiusallisin vaiva,hiivatulehdus
aina kun(tosin hyvin harvoin,ehkä kerran 2-3 kk ) lipsuu ,muistaa hyvin,kuinka ihanaa syödä karpisti...

Eipä tarvitse perustella itselleen miksi syö karpisti, muistelee vain niitä hirveitä vatsakramppeja kun mies soitti jo ambulanssia ja usein Ihmettelen vaan miksei koskaan tullut edes mieleen edes lääkäreille neuvoa kokeilemaan olemaan ilman viljoja Aika jännä, että sitä saa elää yli kolmekymppiseksi ja oireilla usein eri tavoin ja kerran sitä vaan löytää karppaamisen ja yhtäkkiä huomaa että on oikeasti uusi ihminen.

Viljojen lisäksi olettaisin kärsineeni alhaisesta verensokerista. Äidilläni oli kotona mittarit, ja silloin tällöin mitatessani arvo oli aina 3,6. Paastoarvoa en ole koskaan mitannut. En sitten tiedä onko tuo kovin alhainen, mutta olen lapsuudesta asti kärsinyt erittäin kiusallisesta vaivasta ei hetkeäkään etteikö olisi ollut paise jossain jaloissa tai nivusalueella. Joskus joku sanoi sen saattavan johtua sokeritaudista, mutta kun minulla ei sitä ole, niin en noteerannut asiaa. Aloitin toukokuun lopussa karppaamisen, ja pääsin oitis vaivasta. Ei yhtään paisetta missään Siis tässähän tuntee itsensä entiseksi naispaholaiseksi...

Ja vaikka alussa intoilin laihtumisesta, niin se into jäi aika pian pois. Nautin vain tästä vapaudesta syödä hyvin lihomatta, ja totta vie syönkin hyvin...ja oho, neljä kiloa mennyt ja housuista koko tai pari pienempi mahtuu! Ja mikä tärkeintä, olen tyytyväinen itseeni

Joten, jos kysytään onko vaikeaa pysyä ruodussa, niin EI OLE!!!!

voi hitto,nyt kun luin kirjoittamistasi paiseista,muistin että mulla oli ennen niitä koko ajan, ja nyt ei enään..

Niin ja minä muistan kuinka teininä mullakin oli masu tosi usein kipee ja aina kun kävin siitä lääkärissä, niin syy oli umppari. Koskaan umppari ei kuitenkaan puhjennut ja asian tutkiminen jätettiin aina siihen, että tulehdusarvot oli normaalit... Teiniaikoina söin siis näkkäriä päivittäin - myöhemmin masukramppeja oli vähemmän, mutta söin viljojakin vähemmän.

Ihmeellistä kuinka vaivoihinsa tottuukin ja alkaa pitää niitä asiaankuuluvina! Minäkin olen aina ollut tietoinen siitä, että runsaasta leivänsyönnistä, pullansyönnistä, pannarin ja lettujen mättämisestä ym seuraa vatsakipuja. Kun niitä on ollut lapsesta asti, sen on vain ajatellut, että nyt niitä taas sitten tulee ja aikanaan ohi menevät. (Lapsena ollessa meille kutsuttiin kerran lääkäri kotiinkin kun kivut olivat niin tuskaisat. Tilanne kuitenkin laukesi lemua tuottaen ennen sairaalaan lähtöä)

Kuinka ihanaa onkaan ollut löytää tämä vatsakivuton elämä, jota ei tiennyt olevan olemassakaan! Selvennykseksi: jätin kaikki viljat tykkänään. Enkä koe menettäneeni mitään!