karppaus.infon arkistoitu foorumi

No joo...

_________________
It's simple. You either do, or you don't.

Ja ensikertalaiselta?

Minusta tämä ketju vanhoine tuttuineen on edelleenkin aika hyvää viihdettä.
Mutta joo, maalainen makuhan minulla on. Ihan kuten ruoassakin

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

"jo ollaan aika helvetin ylimielisellä asenteella, (anteeksi nyt vaan), kertomassa kuinka itse syödään liekitettyjä palleja ja muuta hienoa. Lisäksi blonditellaan, tytötellään ja ylennetään itsensä niin muiden yläpuolelle."

"Ja aina joku (sama) pösilö käy haastamaan leikkiä tosissaan Mikä pakko on edes lukea vieraiden leperryksiä, jos heti palaa käämi jonka sammuttamiseen tarvitaan aimo annos ylimielisyyttä, katkeruutta ja kitkeryyttä. Niin kauan kuin homma menee näin, niin pakkohan täällä on käydä peiliä näyttämässä"

Tuleeko mieleen , siis minulla tulee, vanha suomalainen sananlasku: pata kattilaa... samat jutut molemmilla.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Entäpä rasvan tai energian tarve? Oma kokemukseni on, että jälkiruokaa kaipaa silloin, kun pääruuassa ei ollut tarpeeksi rasvaa, mutta proteiinintarve täyttyi jo joten pääruokaa ei siksi halua enempää (siksi erikseen jäätelömaha/sipsimaha jne.). Siihen aikaan, kun kaikki kotiruokani oli vähärasvaista, maistui hyvältä kaikki rasvainen mitä oli tarjolla ja välillä oli pakko antaa rasvanhimolle periksi vaikkapa sipsien muodossa. Nykyään, kun syön kotiruokani on järjestään rasvaista, ne entiset "periksiantoherkut" tai juuri muukaan ulkoruoka ei enää tuota nautintoa tai edes maistu hyvältä. Minäkin käytin jo ennen karppausta ruuanlaitossa aitoa voita, kermaa ja suolaa, mutta ilmeisesti en tarpeeksi, kun kroppa himosi aina lisärasvaa.

Otan muutaman sipsi sipsien tarpeeseen ja joskus muutaman irtokarkin sokerin... eikun irtokarkkien tarpeeseen, simple as that Mitä tarkoitat periksiantamisella? Mikset vaan syönyt rasvaisempaa ruokaa jos kerran himosit rasvaisempaa ruokaa? Olitko tuolloin sitoutunut johonkin vähärasvaiseen ruokavalioon ja miksi?

^ Periksiantamisella tarkoitin tätä: Yritin normaalisti syödä vähärasvaisesti, koska uskoin rasvan olevan epäterveellistä. Rasvaisen ruuan himo kuitenkin kävi usein niin suureksi, että välillä annoin sille himolle periksi ja söin jotain helposti saatavilla olevaa rasvaista. En ollut varsinaisesti sitoutunut vähärasvaiseen ruokavalioon, mutta uskoin verisuonten menevän tukkoon, jos söisin jatkuvasti rasvaista ruokaa.

Rasvanhimo näyttää muuten menevän minulla päinvastoin kuin sokerinhimo: Vähäsokerisella ruokavaliolla sokeria ei tee lainkaan mieli, kun taas vähärasvaisella ruokavaliolla rasvaa himoaa.

Okei. Itse syön välillä vähärasvaisia aterioita (riisiä, kanaa ja kasviksia), välillä runsasrasvaisia aterioita (munakkaita ja kasviksia) ja useimmiten jotain siltä väliltä (perunaa, soosia, lihaa tai kalaa, kasviksia). Tarpeen ja fiiliksen mukaan. Ja niin kauan kuin olo hyvä, keho vähäläskinen ja treeni kulkee, niin en oikein jaksa uskoa että ruokavaliossani rasva tai jokin muu makro tukkisi suonet tjms. Sipsejä, patonkia, suklaata ja muuta roskaa en kuitenkaan näe järkeväksi kovin paljoa mutustella, mutten nyt absolutistiksikaan aio ryhtyä, hyviä kun ovat nuokin