karppaus.infon arkistoitu foorumi

Karpit eivät taida hirveämmin perustaa leipomisesta, jolloin taikunajuurella ei ole merkitystä. Sehän on kokoelma erilaisia hiivoja. Mutta entäpä jogurtti? Monet varmaan valmistavat terveellisen probioottijogurtin itse?

Tässä pientä hahmotelmaa "ympistä", jota voisi käyttää aina tulevien erien tekemiseen kotosalla:

- Tyypillinen probioottijogurtti tehdään litraan UHT maitoa, mitä rasvaisempi, sitä parempi. UHT siksi, että maidossa ei silloin ole haitallisia bakteereita, jotka "kotifermentorissa" alkaisi kasvamaan. Maidon tulee olla laktoosillista, koska bakteerit, jotka sekaan laitetaan, käyttävät laktoosia ravinnokseen (ts. kasvaakseen).
- Optimioloissa, noin 35 asteen lämpötilassa, bakteerit jakautuvat n. joka 20. minuutti. Näin ollen aika pienestäkin "ympistä" saa yön aikana aikaan kunnon jogurtin.
- "Fermentointi" pitää tapahtua astiassa, jossa ei ole paljoa happea jos halutaan suosia hapettomassa olosuhteissa eläviä bakteereita.

Mitä kantoja sitten kannattaisi käyttää?

- Inuliini lienee hyvä kolonisaation kannalta, eli sillä siirretään maitohappobakteerit suolistoon ohittaen vatsahapot. Olisiko jokin toinen fiksumpi kuitu, joka toimisi?

Bakteerikannoista anaerobiset (hapettomassa tilassa kasvavat) toimisi ainakin seuraavat:
- Lactobacillus acidophilus (La-5) lienee itsestään selvä? http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_acidophilus
- Bifidobackerium (Bd-12) samoin http://en.wikipedia.org/wiki/Bifidobacterium
- Streptococcus Thermophilus http://en.wikipedia.org/wiki/Streptococcus_thermophilus
- Lactobacillus Delbrueckii Subsp bulgarius http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacil ... bulgaricus

Entä sitten muut, kuten esimerkiksi:
- Lactobacillus casei http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_casei
- Lactobacillus rhamnosus GG http://fi.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_rhamnosus_GG
- Lactobacillus plantarum http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_plantarum
- Bifidobacteriun breve http://www.probiotic.org/bifidobacterium-breve.htm
- Bifidobacterium infantis http://www.probiotic.org/bifidobacterium-infantis.htm
- Bifidobacterium longum http://en.wikipedia.org/wiki/Bifidobacterium_longum
- Lactobacillus paracasei http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_paracasei
- Lactobacillus salivarius http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_salivarius
- Lactobacillus brevis http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_brevis
- Lactobacillus fermentum http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_fermentum
- Lactobacillus helveticus http://en.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_helveticus
- Lactobacillus lactis http://en.wikipedia.org/wiki/Lactococcus_lactis

Mahtaako jollain karppaajalla olla jo hyvin dokumentoitu, kontaminoitumaton "ymppi", jota saisi pientä korvausta vastaan ostaa itselleen vai olisiko fiksua kehitellä oma em. bakteereilla ja alkaa kokeilemaan?

Suurimmalle osalle em. bakteereista maidon laktoosi sopii ravinteeksi, mutta en ole varma, tulisiko pöpöille antaa glukoosilisää myös.

Kiitos etukäteen neuvoistanne.

Ihan hölmö ois idea että jugurttiin pitäs käyttää tapettua UTH maitoa. Sitä parempi jugu mitä käsittelemättömämpi maito. Homogenoimaton luomumaito aika hyvä ja tinkimaito paras.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Siis miten ajattelit aloittaja käytännössä toimia tuon jogurtinjuuren kanssa?

Seuraan projektia kiinnostuneena, jos jossain raportoit. Erityisesti kiinnostaa, saatko aikaan toimivan juuren, siis sellaisen, että edellisestä erästä saa aina startterin uuteen. Ilmeisesti monet kaupalliset jugu- ja viilikannat nuupahtavat muutaman käyttökerran jälkeen, niissä on vain muutama pöpölajike eikä kunnon symbioottista yhteisöä. Samoin kiinnostaa, aiotko jotenkin testata, minkä lajin pikkukavereita valmiista jogurtista löytyy. Olen vähän skeptinen noiden täsmäsekoitusten suhteen. Toisaalta täältäkin löytyy ohje jogurtin hapattamiseen maitohappobakteerikapselin sisällön avulla, muistaakseni nimimerkki viven lähettämänä.

Uht-maito ja hapettumisvarotoimet tuntuvat turhilta. Jogurtin hapatusaika on lyhyt, mitään homeita tuskin pääsee syntymään ja mahdolliset villihiivat ovat haitattomia, enkä keksi miten niiden mukaantuloa voisi kontrolloida tai edes todeta kotioloissa. Maito on neste ja pintaa lukuunottamatta olosuhteet sopivat anaerobisille bakteereille. Itse en temppuilisi glukoosin tai inuliinin kanssa, mutta ei kai mikään estäkään.

Hapatettuja maitotuotteita tehokkaampi suolistobakteerikannan elvyttäjä voivat olla hapatetut vihannekset, mm. Art Ayersin blogista löytyy juttua tästä. Pahoittelen etten laita linkkejä, se on puhelimella työlästä.

_________________
[...] chaos is found in greatest abundance wherever order is being sought. It always defeats order, because it is better organised.

-Terry Pratchett

Vive hapattaa kookosmaidosta jugurttia, ei maidosta. Ja paras jugurtti ilman mitään kikkailuja tulee tappamattomasta maidosta puhtaissa astiossa tehden, ilman mitään laskennallisia ja mittausteknisiä suoritelmia esimerkiksi Ryskiä tai bulgarian jugurttia siemenenä käyttäen. Hapantuminen tapahtuu suht nopeasti ja tarkoitus on kai kuitenkin syödä se jugurtti, eikä säilyttää sitä mittaamattomia aikoja(niin kuin kaupan sokerijugurtteja usein kauppojen hyllyillä). Minulla on ns jugurttikonekin, mutta useimmiten teen jugurtin leveäsuisessa, puhtaaksi pestyssä ja kiehuvalla vedellä huuhdellussa ruokatermoksessa. Käärin sen vielä paksuun pyyhkeeseen tai torkkuhuopaan ja aamulla on jugurtti valmis jääkaappiin siiirettäväksi. Samaa jugurttia ei tosin ja tosiaankaan voi käyttää siemenenä loputtomiin, mutta ei se uuden siemenen hankkiminen niin vaikeaa ole. Ryskin saaminen on sen verran vaivaloista, että joskus täytyy tehdä jugurtti itse, mutta vähemmällä olen päässyt, kun perheen jugurtin suurkuluttaja osaa nykyään tilata Ryskiä laatikollisen nimelleen varattuna vakikauppaamme.

JK Mikä ihmeen probioottijugurtti? Niiden probioottien terveellisyys ja parantavat vaikutukset kävivät ainakin minulle viime vuoden sairaalabakteeritartuntojen "parantamisessa" aivan harvinaisen selviksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi että tulovirta kääntyi apteekin puoleen, minä en tullut yhtään terveemmäksi. Vasta terve järki pakotti vastoin lääkäreitten ohjeita jättämään kaikki biootit apteekin hyllylle ja Eestikaupan aito kefiiri ja hapatetut tuotteen palauttivat normaalielämän minullekin.

JK 2 Terveysväittämät: Eniten väitteitä, joista ei näyttöä löytynyt, oli antioksidanteista ja probiooteista eli maitohappobakteereista. Yksikään probiootti ei päässyt sallittujen väitteiden listalle.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Kiitos neuvoista.

Luulin, että joku karppaaja olisi tämän jo tehnyt ja dokumentoinut.

Ymppiin saa tarvittavat bakteerit vaikka jostain jogurttijauheesta (kuten Fitlinen myymä jogurttijauhe), jenkeistä tilattavista probioottijauheista ja starttereista kuten esimerkiksi http://www.customprobiotics.com/yogurt_starter.htm .

Mielestäni bakteerit eivät toimi ilman oikeanlaista kuljetinta, joko sitä inuliinia tai muuta vastaavaa (kuitua), koska bakteerit eivät kestä vatsahappoja. Voihan sitä tietysti vetää lapiollisen happolääkkeitä, jolloin mahasta menee läpi mikä vaan pöpö.

Kasvualustaksi käy varmasti mikä tahansa aine, josta pöpö saa ruokaa. Kerman laktoosi, maidon laktoosi tai vaikka soijjamaito. Tai sitten vaikka mehu johon lisää glukoosia pöpöjen ravinnoksi (tai jos on jos sokeroitu, niin sakkaraasia). Pääasia on se, että pöpö saa ruokaa ja pöpö ei ala katalysoimaan vääränlaisia juttuja (= tuottamaan entsyymejä, jotka olisi haitallisia).

Bakteerikannan mittaus on hankalaa kotikonstein. Värjäämällä esim. gentianavioletilla voisi ehkä kotimikroskoopilla onnistua. En ole kokeillut. Tärkeintä olisi se, että saataisiin aikaan sopiva ymppi josta kasvattaa muita satseja. Normaalioloissa lactobacillusta muodostuu noin 100 000 000 bakteeria per millilitra vuorokauden aikana, jos olosuhteet ovat oikeat (lämpö ja bakteerin tarvitsema ravinto).

Rakenteen osalta olen sen verran tehnyt kokeita, että viidellä eri lactobacillus kannalla tulee viilimäistä jogurttia (1,5% UHT maitoon tehtynä). Syötävää etenkin marjojen kera. Ajattelin seuraavaksi yhdistellä jenkeistä saatavia kantoja ja blendata ne kermamaitoon tai jos jostain saan niin tilamaitoon.

Probiooteista on olemassa tutkimuksia joiden mukaan niistä on hyötyä ainakin näissä tiloissa http://www.mayoclinic.org/drugs-supplem ... b-20058615 ja itse koen ne hyödyllisiksi jos on tuhonnut suolistoflooraansa esimerkiksi antibiooteilla.

Hapankaali lienee myös erinomainen maitohappobakteerilähde yhtälailla. Nyt on kaalien aika, joten hapatusruukku lienee hyvä hankinta. Koprofagia olisi tietysti se täydellisin tapa hoitaa suolistobakteerikantaansa, mutta se vaihtoehto ei oikein kiinnosta.

Hapatusruukku? Ai niin sitten kun tästä tehdään hypeä, on löydettävä jotain jota myydä.

Mutta oikeasti ihan mikä vaan puhdas lasipurkki käy oikein hyvin.
Ja ne bakteeritkin saa helpoimmin käyttämällä oman maan raaka-aineita ilman liikaa puhdistusta.
Tai hankkimalla paikallista tuoretavaraa, joka on nähnyt mahdollisimman harvoja käsiä ja koneita.
Herkät maabakteerit eivät viihdy tehdasolosuhteissa, eivätkä tykkää matkustelusta

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Joo. Näillä ilmoilla suoraan palstalta viiden prosentin suolaliuokseen ( tai oikeammin viiden prosentin suolapitoisuuden antavaan suolaliuokseen) purkitetut kasvinosat lähtevät noin vuorokaudessa käymään niin että kuplia nousee.

Erilaisia mikrobeja on kuin kosmoksessa tähtipölyä. Ne vielä kykenevät vaihtamaan geenejä keskenään kuin me kuulumisia, eivätkä kaikki tutkijat halua edes puhua lajeista. Tutkitut ja nimetyt pöpöt on nimetty ja tutkittu, että niistä saisi rahaa (voi labroista tietysti löytyä tyyppejä, joita oikeasti kiinnostaa ja jotka haluavat maapallolle ja ihmisillekin hyvää) ja niitä varsinkin myydään ihan rahan toivossa. Nimettömät ja tutkimattomat kotimullan, yrttien, ihmisihon bakteerit eivät häviä luetteloiduille, kylmäkuivatuille ja kapseloiduille serkuilleen.

Jos kannan palstalta omissa käsissä juttuja kotiin, niitä alkavat hapattaa pöpöt, jotka viihtyvät meidän oloissa, ja jotka suolistoon päästessään, liukoisten kuitujen kyydissä ja/tai rasvan suojissa, osaavat käyttää ravinnokseen sellaista, mitä syön. Olettaen, että syömisistäni löytyy vakioita. Hyödyllistä, minusta.


***

Jos saa aikaiseksi toimivan jugurttikannan, jossa kokeen alussa on bakuja mallia a, b, c, d, e, voiko olla varma, että viiden tai kahdenkymmenen jugurttisukupolven päästä jugusta löytyvät ne kaikki samat, ja vain ne? Ja onko sillä väliä? (Minun arvaukseni on ei ja ei, mutta odotan mielenkiinnolla.)


***
Minulla ja monella muullakin karpilla on kotona erittäin dokumentoimaton, elinvoimaisuudessaan varsin mikrobiaalisesti monimuotoinen kefiiri. Kefiiristä eristettyjä bakteerikantoja labrassa yhteen sekoittamalla ei ole saatu aikaan polysakkarideista itselleen pesää rakentavaa bakteereiden ja hiivojen symbioottista yhdyskuntaa. Paimentolaisista lähtien kefiirirakeita jakamalla ja lahjoittamalla, myymällä ja varastamalla pastöroimattomissa ja dokumentoimattomissa oloissa kefiirin elinvoima ja kasvukyky on saatu säilymään vuosisatoja. Eri kefiireistä löydetään eri baku- ja hiivalajeja, mutta sen olomuoto säilyy.

Mulla on iso luottamus villiin ja vapaaseen hapatukseen ja käymiseen.

_________________
[...] chaos is found in greatest abundance wherever order is being sought. It always defeats order, because it is better organised.

-Terry Pratchett

Minä olen tehnyt jogurttia näin:
Kuumennan kattilassa 2 L homogenoimatonta täysmaitoa (myydään nimellä Valio luomu vanhanajan täysmaito - homogenoidusta maidosta ei tule yhtä hyvä maku). Annan jäähtyähuoneenlämmössä välillä sekoittaen 40-45-asteiseksi. Sekoitan joukkoon 2 rkl kaupan tai omaa Asidophilus-bifidus jogurttia (olen kokeillutmyös bulgarian jogurttia mutta maku ei mielestäni yhtä hyvä). Laitan kattilaan kannen päälle ja siirrän happanemaan uuniin jossa lamppu päällä (olen mitannut että lämpötila tälloin 42 astetta). Parin tunnin päästä tarkistan, onko valmista. Kaupan jogurtlla sopiva hapatusaika on ollut 4 tuntia, mutta omilla jogurteilla 3 tuntiakin on jo ollut liikaa: on mennyt niin happamaksi että heraa jo erottuu.

Omat jogurttini siis eivät ole tähän mennessä "nuupahtaneet" vaan pikemminkin villiintyneet. Lasipurkissa jääkaapissa olen säilyttänyt.

Omaa viiliä ja piimää olen myös tehnyt.

...hmmm, mitä järkeä on tehdä jo valion kertaalleen pilaamasta maidosta vielä itse toiseen kertaan pilattua jugurttia...? Onko pointti siinä, että se on sitten "itsetehtyä?"

Tämähän on sama juttu, kun ostaisit Saarioisen valmismaksalaatikkoa ja lämmität sen itse, niin se on sitten "itsetehtyä".

Ei kai täällä ole kukaan uhtrasvattomasta kurrista jugurttia rakentamassakaan? Minä en tekisi purkkiakaan omaa jugurttia, jos kaupoissa olisi edes jotenkin varmaa Ryskin saanti.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Ihan uteliaisuudesta tarkistan vielä, oletko meli siis tehnyt useita sukupolvia ab-jogurttia käyttämättä kaupasta hankittua välillä? Kirjoitit että kaupan tai omaa, siitä tulee käsitys että vaihtelisit välillä.

_________________
[...] chaos is found in greatest abundance wherever order is being sought. It always defeats order, because it is better organised.

-Terry Pratchett

^ Kyllä, olen tehnyt useita sukupolvia käyttämättä kaupasta hankittua välillä. Kaupan jogurttia käytän, jos omaa ei ole.

Olen nyt testaillut muutamaa erilaista bakteerikantaa.

Maultaan paras tulee kun yhdistää kefiirin, eli Lactic acid bacteria, Lactococcus lactis subsp. lactis , Lactococcus lactis subsp. Cremoris, Leuconostoc mesenteroides subsp, Cremoris, Candida kefyr, Lactobacillus kefyr. Tuloksena on paksu, miedon makuinen jogurtti. Punaiseen vähälaktoosiseen maitoon, 10 tuntia 35-asteen hauteessa on toiminut myös.

Hyvä yhdistelmä on myös Lactic acid and bifidobacteria-Streptococcus thermophilus; Lactobacillus plantarum; Lactobacillus acidophilus; Bifidobacterium bifidum; Bifidobacterium infantis;Bifidobacterium longum johon voi lisätä esmes probioottipilleristä 15 eri kantaa. Tuloksena on viilimäinen, aika voimakasmakuinen jogurtti.

Testaamatta on vielä Ryazhenka (Lactic acid bacteria, Streptococcus Thermophilus) ja Sour Cream (Lactic acid bacteria. Lactococcus lactis subsp. lactis. Lactococcus lactis subsp. cremoris. Streptococcus Thermophilus.ur Cream). Sour Cream tehdään kermaan, jolloin tuloksena pitäisi olla paksuhko herkku.

Ymppien suhteen päätin jättää asian hautumaan, koska bakteerikantoja on niin helposti saatavilla eikä ne edes maksa paljoa. Ei viitsi ottaa riskiä kontaminoituneesta ympistä.

Kuuliko joku radiossa mainoksen jossa haettiin lihavia koehenkilöitä maitohappobakteeritutkimukseen? En löydä sitä mistään netistä. Mikähän mahtoi olla kysymyksessä?