Kootut vastalyttäykset. Ajattelin, että en jaksa, mutta jaksoin kuitenkin:
Lainaa:
• Vähähiilihydraattiset ja ketogeeniset dieetit ovat periaatteessa vain vähäkalorisia dieettejä, vaikka toisin usein väitetään.
Miten niin "vain"? Jos ruokavalion makroravinnekoostumus auttaa hillitsemään ruoan kokonaisenergiamäärää, niin, minusta tuon "vain":in voi ihan hyvin poistaa. Ja ilmeisesti on totta myös se, että jotkut voivat laihtua matalahiilihydraattisella ruokavaliolla myös verrattain suurilla energiamäärillä kuten jo todettiin Atkinsin dokumentoineen.
Muotoilisin asian näin:
Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat painonpudotusvaiheessa yleensä myös vähäkalorisia dieettejä. Vähähiilihydraattisuus helpottaa monilla ihmisillä nälänhallintaa ja auttaa siten ylläpitämään vähäenergistä ruokavaliota riittävän pitkään painonpudotuksen aikaansaamiseksi. Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta saattaa olla myös aineenvaihdunnallista etua, jolloin painonpudotus voi joillakin yksilöillä olla mahdollinen myös suurehkoilla energiamäärillä. Vähähiilihydraattinen ruokavalio soveltuu hyvin myös normaalipainoa ylläpitäväksi ruokavalioksi.
Lainaa:
• Kun ruoka-aineita tai jopa kokonaisia ruoka-aineryhmiä jätetään pois, ruokavaliosta jäävät helposti puuttumaan tärkeät ravinteet kuten kuitu, hiilihydraatit ja tietyt vitamiinit, mineraalit sekä suojaavat fytokemikaalit.
Heh.
AB12CDEFolaattiNiasiiniRiboflaviiniTiamiiniSiinä on vitamiinien osalta Finelin eniten -listat 100 ensimmäisen ruoka-aineen osalta. Epäilijät tutkikoon itse. Siellä eivät paljon jauhot ja pullat juhli listojen kärkisijoja. Sopii myös kysyä, kuinka suurta osaa listalla muutaman kerran vierailevat leseet ja kokojyvätuotteet esittävät tavallisen sekaravinnon syöjän listalla? Eniten- ja vähiten hakua saapi käyttää itse listalta puuttuvien mikroravinteiden osalta.
Miksiköhän listoilla ei paljon jalosteita näy? No, ruoan käsittely (kuumentaminen) tietysti yleensä tuhoaa vitamiineja. Toisaalta jalostaminen tarkoittaa usein myös käytännössä arvokkaiden, ravintotiheiden ruoka-aineiden sekoittamista ravitsemuksellisesti täysin arvottomaan tärkkelykseen (jos nyt ei nimenomaan kaloreita arvosta yli kaiken)...
Omalta kohdaltani voin sanoa, että noilla listoilla on paljon enemmän sellaista mitä syön, kuin sellaista mitä en syö. Karppaus on tehnyt minut myös seikkailunhaluisemmaksi kasvisten suhteen. Molemmat havainnot taitavat pitää paikkansa useimpien karppien tapauksessa.
Totta kai tässäkin on taustalla se väärinkäsitys, että karpit eivät juuri kasvikunnan tuotteisiin kajoaisi.
20 g hiilihydraattia ei ole sama asia kuin 20 g kasviksia. Tuolla hiilihydraattimäärällä kasviksia voi mussuttaa kilokaupalla valitsemalla ne oikein. Ja useimmat karpit sallivat ruokavaliossaan huomattavasti enemmän hiilihydraatteja päivässä. Sopivasti valikoiden 100 g hiilihydraattia sisältävä kasvisannos kuljetetaan kottikärryillä (tähän nyt tietysti harva pyrkii - väljemmät hiilihydraattirajat --> enemmän valinnanvaraa käytännössä).
Myös kuidun osalta on karpilla runsaasti valinnan varaa. Enkä usko tavallisten sekaravinnon syöjienkään hurjaan kuidunsaantiin, Finravinto-tutkimuksen mukaan16-23 g/lurjus (tosin tutkimuksen lukemat ovat energiamääriltään niin alijäämäisiä, etten tuosta perustaisi suuremmin).
Useimmat karpit kertovat kasvismäärien pikemminkin nousseen karppiruokavaliolla. Tämä on ihan luonnollista, kasvikset näyttelevät osin ruoan "lisuke" osaa karpin ruokavaliossa (aikaisemmin ravintoköyhät potut, pastat, riisit, pullat ja pullaleivät).
Lainaa:
• Kehoon varastoituu kolme grammaa vettä jokaista hiilihydraattigrammaa kohti. Suuri osa korkeaproteiinisten, korkearasvaisten, matalahiilihydraattisten ruokavalioiden aikaansaamasta nopeasta painonpudotuksesta johtuu kehon kuivumisesta.
Näin käy aina painonpudottajalle, dieetistä riippumatta. Ja tosiaan, aikaisemminkin tuli esille: kannattaa ehkä kysyä mikä sitten on normaalia... ...olivatko keräilijä-metsästäjä -esi-isiemme glykogeenivarastot aina täynnä...
Lainaa:
• Ajan myötä nämä ruokavaliot voivat tuoda mukanaan muitakin terveysriskejä. Hiilihydraattien rajoittaminen vähentää väistämättä myös kuidun määrää ravinnossa ja tämä voi johtaa suolentoiminnan häiriöihin. Tyydyttyneen rasvan suuri määrä lisää sydänsairauksien ja mahdollisesti myös tiettyjen syöpien riskiä.
Vähentää väistämättä on jyrkästi sanottu. Oma kuidunsaantini on ilman kuitulisiä keskimääräisellä tasolla. Tämän "ongelman" voi myös tiedostaa ja tarvittaessa käyttää kuitulisää. Liukoisen ja liukenemattoman kuidun vaikutuksista on melko ristiriitaistakin tutkimustietoa. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että erityisen hyödyllistä on liukoinen kuitu, jonka saanti runsaasti kasviksia syövällä karpilla lienee keskimääräistä suurempi. Tästä on palstalla keskusteltu. Epäilijät käyttäköön hakua ja muita lähteitä. Google on aika kiva ja helppo.
Lainaa:
• Nämä dieetit perustuvat glykeemisen indeksin ja insuliinin kyseenalaisiin rooleihin. Jos syö enemmän kaloreita kuin kuluttaa, insuliini aiheuttaa lisäravinnon varastoitumisen rasvaksi, tulivat kalorit sitten hiilihydraateista, rasvasta tai proteiinista.
Tämän kanssa olen periaatteessa samaa mieltä silloin, kun kyseessä on aineenvaihdunnaltaan kohtuullisen normaalit yksilöt... ...mutta... ...entäpä jos tosiaan makroravinteiden osuuksia säätelemällä päästään helpommin matalampiin energiamääriin... ...asia muuttuu yllättäen monitahoisemmaksi. Insuliinilla saattaa tosiaan olla muitakin rooleja, kuin ylimääräisen ravinnon varastointi rasvaksi. "Saattaa" on edellisessä lauseessa ymmärrettävä sarkasmiksi.
Lainaa:
Haittavaikutuksina voi esiintyä
lihaskatoa,
Tutkimusten mukaan painonpudotusvaiheen lihaskatoa esiintyy karppiruokavaliolla vähemmän, kuin perinteisellä low-fat -dieetillä. Epäilijät käyttäköön hakua tai kysykööt Anssi Manniselta.
Lainaa:
pahoinvointia
Hmm, kalorivaje aiheuttaa pahoinvointia ylipäätään. Karppiruokavaliolla tämä liittyy lähinnä dieetin alkuvaiheeseen, kun keho ei ole vielä sopeutunut niukkaglukoosiseen elämään, Entäpä verensokerivuoristoradasta johtuva pahoinvointi?
Lainaa:
kehon kuivumista,
Kehon kuivumisen voi varomaton saada aikaiseksi millä tahansa ruokavaliolla, ei liity erityisesti karppaukseen.
Lainaa:
päänsärkyjä,
Katso pahoinvointi. Leptiininkin voisi mainita (tutkimus vielä vaiheessa), kiinnostuneet käyttäkööt palstan hakua tai Googlea.
Lainaa:
huimausta,
Katso pahoinvointi.
Lainaa:
pahanhajuista hengitystä ja
Jaiks. Sattui. Silti minusta aika monen muun hengitys haisee pahemmalta kuin omani
. Puhumattakaan monista muista ikävistä inhimillisistä lemahduksista. Osa niistä saattaa olla vaikkapa viljapitoisten dieettien aiheuttamia. Päitä vadille...
Lainaa:
munuaisvaivoja.
Liittynee myyttiin siitä, että karppiruokavalio olisi erityisen proteiinipitoinen. Useimmat karpit pysyttelevät kuitenkin proteiinimäärissä suositusten sisällä ja proteiinin riskirajoista ollaan tutkimuksessa monta mieltä...
Lainaa:
Ketoasidoosia esiintyy hoitamattoman sokeritaudin yhteydessä, koska diabeetikon kehon solut eivät pysty käyttämään nautituista hiilihydraateista muodostettua glukoosia. Ketoaineiden tuotanto kasvaa niin suureksi, että määrä aiheuttaa metabolisen asidoosin, joka vaatii välitöntä hoitoa kooman ja kuoleman ehkäisemiseksi.
Niin, terveellä ihmisillä kroppa huolehtii, että näin ei käy. Vastaavan toteamuksen voisi heittää runsashiilihydraattista painonpudotusruokavaliota noudattavalle: verensokerin noususta johtuva hyperglykemia voi johtaa ketoaineiden liialliseen nousuun ja ketoasidoosiin.
Mitä tekemistä tuolla on terveen ihmisen kanssa? No eipä sitten yhtään mitään...
Lainaa:
Väite, että korkeahiilihydraattinen ruokavalio on syynä liikalihavuuteen ja sairauksiin on ristiriidassa monen väestötutkimuksen kanssa
Japanilaiset käsiteltiinkin jo. Väestötukimuksiin liittyy omat ongelmansa tietolähteenä. Ne eivät kerro paljonkaan kausaalisuhteista (tilastollisesti pitää paikkansa, että jos illalla mennään nukkumaan saappaat jalassa, on aamulla keskimäärin normaalia useammin päänsärkyä), väestö yksittäisen väestöryhmän sisällä voi olla hyvin heterogeenista (omat niskakarvani nousevat pystyyn esim. aina kun puhutaan amerikkalaisista yhtenä kansakuntana... ...monessa muussakin tapauksessa). Väestötutkimuksella mahtaisi olla myös hyvin helppoa todistaa DM1 ja DM2:n yleistyminen roskahiilihydraattien ja sokerin kulutuksen nousun myötä... ...mutta yksinään siitä ei olisi todisteeksi hiilarien ja diabeteksen välisestä yhteydestä. Rasva-asioihin liittyy myös paljon väestötutkimusta ja niihin liittyviä tulkinnallisia kiistoja, epäilijät tutustukoon
tähän artikkeliin ja sen kautta helposti itse googlettamalla löytyviin tutkimusviittauksiin. Samalla voi miettiä, kuinka vakavasti haluaa suhtautua tähän:
Lainaa:
Tyydyttyneen rasvan suuri määrä lisää sydänsairauksien ja mahdollisesti myös tiettyjen syöpien riskiä.
Tutkimustiedon osalta ravitsemustieteen kenttä on tällä hetkellä ristiriitainen. Itse pidän lukemani perusteella täysin mahdollisena seuraavia väittämiä
1) Optimaalinen ravitsemus on huomattavasti yksilöllisempää, kuin nykyiset ravintosuositukset antavat ymmärtää.
2) Nykyinen ravitsemussuositus saattaa olla isolle väestönosalle jopa terveydellisesti haitallinen. Erityisesti tämä koskee painonpudotukseen annettua ruokavaliosuositusta, jossa hiilihydraattien osuus painottuu suhteettoman suureksi.
3) Viljatuotteet saattavat olla uskottua suuremmalle väestönosalle sopimatonta ravintoa.
4) Ravinnon rasvojen terveysvaikutuksiin liittyvä tutkimus on pitkälti kesken. Parempaa tietoa odotellessa on turvallisinta käyttää monipuolisesti mahdollisimman luonnollisia ja vähän prosessoituja rasvoja sekä kasvi- että eläinperäisistä lähteistä kalaa unohtamatta. Rasvanlähteinä olisi hyvä painottaa siis luonnollisesti rasvaisia raaka-aineita (pähkinät, siemenet, avokadot, rasvainen kala, liha ja munat). Valikoimaa voi täydentää kohtuudella kylmäpuristetuilla kasviöljyillä, voilla ja täysrasvaisilla maitotuotteilla.
5) Ravitsemuksen vähiten kiistanalainen osuus koskee kasviksia. Niitä on hyvä syödä runsaasti, monipuolisesti ja mahdollisimman suurelta osin kypsentämättöminä.
Pitkäaikaisvaikutuksista voisi vielä todeta n:nteen kertaan sen, että vähärasvaisten painonpudotusruokavalioiden idea on vasta 25 vuotta vanha ja otettu käyttöön 80-luvulla jenkkivetoisesti, mm. Suomi nopeasti perässä. Käytännön kokemuksia ei ole siis edes ihmissukupolven ajalta.
Viestin läpilukenut voi palkita itsensä pekoniaamiaisella tai n. 1 cm paksulla pullaviipaleella (ei herkkupulla) uskonlahkosta riippuen.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
2006: 80kg 
