karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kyllä tämä karppaaminen rupeaa olemaan jo naurettavaa! Entisenä sm tason urheilijana pääsi paino nousemaan >100kg huonolla syömisellä, joka toi vielä voimattomuuden tunteen. Ennenkin olin karpannut ( ja tyytyväinen olin) ja nyt taas karppilinjalla ollaan, todeten että on tämä ihan naurettavaa miten helppoa tämä on! Ruoka maistuu hyvältä ja virtaa tuntuu riittävän loputtomasti, minkä lisäksi paino koko ajan tippuu. Vaikka painon pudotus tavotteena, niin todennut että tätä ruokavaliota pystyy noudattamaan lopun elämää. Itsellä pysyy hiilarit <20g päivässä ja tämä tuntuu minulle hyvin sopivan. Vaarallistahan tämä tietysti on ( ainakin ravitsemusterapeutin mukaan) mutta ei tästä hyvästä olosta haluaisi nyt luopua. Hoitotyötä kun vielä opiskelen niin opettajien silmien alla tästä ei saa mainita tai vihat saa päällensä. Itseäni en vaan tunne sairaaksi :/ tai onhan se euforiakin haittavaikutus. Syksyllä kouluun palaan, niin tavoitteena että sixpackki taas paistaisi paidan alta

Aivaaan liian helppoa elää näin vaaralisesti

_________________
mutinaa...ei mull mitää asiaa oo
Rakasta itseäsi tänään
-------------------------------------------------------------------------------------
91kg --> 74kg

Täällähän on ollut useitakin kiistoja ja pohdintoja urheilijan ravitsemuksesta, tarviiko sitä hiilaria...
Tulipahan mieleen - huippu-urheilijana ilmeisesti tankkasit hiilaria, pastaa ja ruisleipää yms.? Jäikö ruokavalio päälle kulutuksen vähennyttyä?

Eli kiinnostaisi kuulla ruokavalioistasi, ja oletko mies vai nainen. Ja muutenkin tarkemmin, jos viitsit.

_________________
äh

Miksiköhän olit aiemmin luopunut karppaamisesta jos kerran olit ollut tyytyväinen? Jotenkin tuosta ajatusmallista puuttuu logiikka täysin.

Mies olen. Itseasiassa treeni päivinä olin hyvin tarkka mitä söin ja tunsin minkä verran kroppa tarvii energiaa kun hiilarit mukana ( kulutus jonkun laskurin mukaan parhaimmillaan n.5000kcal). Ongelma oli enemmän vapaa päivät, kun niitä harvoin oli, niin silloin repesi, että nyt maha täyteen ja hiilari pöllyssä sohvalle nukahtaminen. Sitten kun järjestelmällinen treeni jäi, niin vapaa päiviä enemmän ja sen mukainen syöminen sitten, joka johti sitten väsymiseen ja lihomiseen. Treenattua on kyllä tullut koko ajan kohtalaisesti mutta syöminen ollut huonompaa kun ei samanlaista "pakkoa" ollut olla seuraavana päivänä kunnossa. Tällä hetkellä treenii tulee toistakymmentä tuntia viikkoon ja hyvin tuntuu jaksavan tällä syömisellä. Oikeastaan outous on juuri siinä, että tuntuu että voimat ei lopu 3 tunnin treeninkään jälkeen vaikka kovilla tehoilla menisi. Hiilareitten kanssa on yleensä tullut seinä vastaan jossain vaiheessa ja korjautunut vasta tankkauksella.

Tuohon aikaisempaan kokemukseen ja miksi se päättyi, niin reissasin kesällä siinä vaiheessa paljon ja kylässä tuli käytyä paljon, niin vaikea oli toteuttaa ruokavaliota ihan käytöstapojen vuoksi. Siitä lähti pieni lipsuminen ja karppaus jäi. Muistiin kyllä piirtyi se hyvänolon tunne, joka oli ollut koko ajan.

Jäi vähän vajavaiseksi tuo ruokavalio kysymys. Elikkä kyllä kone siinä vaiheessa kävi hiilareilla pitkälti. Aika pitkälti virallisen ruokavalion mukaan syötiin treeni päivinä, poikkeuksena protskua enemmän. Leipää pastaa riisiä, niitä meni. Ja rasvaahan tietenkin välteltiin ja kevyt tuotteita syötiin. Vapaa päivinä meni sitten enemmän karkkii ja muuta makeeta. Yllättyisitte miten paljon urheilijat vetää karkkia ylipäätään!

Jotenkin sun kysymyksestä puuttuu, jos ei logiikka, viisaus.

_________________
äh

En yllättyny, nii monet urheilijat kehuneet lehdissä, kun pitää herkutella, niin sitten syödään karkkia.

_________________
Karppi, since 2005

Jep, ajattelen itsekin asioista juuri samalla tavalla silloin kun en niitä ymmärrä.

Ajattelen kun en ymmärrä? Tästä loogisesti kohti viisautta ja valaistumista!
Ei ole olemassa tyhmää kysymystä, on vain tyhmiä kysyjiä. Vai mitensemeni.

_________________
äh

Eli pitää vissiin hiukan avata esimerkin valossa tuota "ajattelen kun en ymmärrä" -juttua.....Joku minua viisaampi on joskus todennut, että ennakkoluulo on yksinkertaisen ihmisen yritys käyttää järkeä. Aukesko?

Hienoa Naureskelija! Musta on hassua ettei opettajat ymmarra karppausta. Ole sina siela sitten sixbaggeines ja antaa niiden ihmetella etta onpas silla ollut kesalla itsekuria! Tsemppia!

Ei tässä hirveästi itsekuria tarvitse, kun tekee kasvisgratiinia ja siihen lehtipihvi mukaan niin tulee lautanen nuoltua oikein puhtaaks ja paino vain tippuu parastahan tässä on hyvä olo ja energisyys, kun treenikin vielä kulkee.
Ravitsemusterapeutin käytös tosiaan ihmetyttää, kun meillä oli tehtävä, jossa piti ruokapäiväkirjaa pitää yhden päivän ajan ja oma ravitsemus oli käytännössä tuoreita vihanneksia rasvaisella lihalla ja oliiviöljyllä, niin tehtävä paukahti takaisin, että korjaappa tämä nyt terveelliseksi ja rupea toteuttamaan kehotuksen kanssa. Ravintoarvotkin oli päivässäni mielestäni kunnossa, kun proteiinia sai luonnollisista lähteistä tarpeeksi mutta hiilarit oli vain alhaalla ja rasvat ylhäällä ( kalorit jotain 2400). Kuitujakin olin suositusten mukaisesti! Yhden opettajan kanssa olen aiheesta puhunut suljettujen ovien takana ja hänen mielestään ei mitään vikaa kunhan proteeinit ei paukahda yli isoiks. Diabeetikon hoitotyön tunnilla olikin parempi olla vain hiljaa, että jos niitä vähän vähentäisi..

Ei ihan auennut. Termistö sekaisin? Ennakkoluulo - prejudice?

_________________
äh

Nyt kun viisi viikkoa hommaa takana, päätin haastatella itseäni tämän hetken tuntemuksista ja homman etenemisestä

K: Noh naureskelija, vieläkö naurattaa?
V: Vielä naurattaa! Ruoka on hyvää ja olo energinen. Treeni kulkee, vaikka määrä <10h/viikossa, kelien vuoksi.

K: Miten painon pudotus edistyy?
V: Paino tippunut hyvin ja aamu paino oli 87. Aloittaessani arvioin painon 100kg mutta uskoisin tämän olleen vähän yläkanttiin. Rasvaprosentin huomaan tippuneen reippaasti. Ainut vain, että tiukimmat rasvat näyttävät olevan mahan kohdalla ja jenkkakahvoissa, jotka ovatkin aina ongelma olleet. Vararengas kuitenkin muuttanut "koostumustaan", enemmän tälläistä höttöä ja kevyttä. Muista kohdista kroppa rupeaakin olemaan aika kiinteää.

K: Onko tullut takapakkeja?
V: Ruokailua olen noudattanut aivan suunnitelman mukaan. Kaksi refeed päivää olen viettänyt (kts.google) ihan suunnitelmien mukaan, sillä tavoitteenakin loppuelämän kestävä ruokavalio, niin joskus tulen kyllä syömään hiilaria. Helpolta on tuntunut palata aina normaaliin syömisiin. Yksi asia mikä on helpottanut syömistä on puhelimeeni lataamani ruokaohjelma, joka laskee kalorit, hiilarit, proteiinit ja rasvat. Päivä tavoitteena aina n. 2000kcal ( riippuu liikunnasta), prot max.140g, hiilarit 20g ja rasvoista loput energiat eli suunnilleen >120g. Hyvin on ohjelma toiminut ja öljyllä aina tankkaillut, jos kalorit jäämässä alas vaikka nälkä ei olisikaan. Ruokailurytmi on kolme ateriaa päivässä ja tämä toimii minulla.
Ainut mikä välillä pännii, on että nälkä kasvaa syödessä, kun näkee että kroppa muuttuu ja toivoisi että tuo vatsa lähtisi pienemään. Pitää vain muistaa, että tähän mennessä kaikki mennyt paremmin kuin hyvin

K: Oletko huomannut muutoksia itsessäsi, muuta kuin paino?
V: Unen tarve on vähentynyt n. 7-8 h, kun ennen oli ainakin tunnin enemmän. Uni myös syvempää ja aamulla virkeä olen. Lisäksi hiuksiin tullut ihmeellistä kiiltoa! Näyttäävät terveellisemmiltä ja hoidetuilta, vaikka en niille muuta tee kuin pesen. Energisyys ja positiivinen fiilis jo mainittu aikaisemmin.

K: Pääsetkö tavoitteiseen?
V: Toivottavasti! Helpot kilot varmasti nyt takana ja pitää vain jaksaa yrittää. Onneksi helppoa tämä ainakin on

K: lempiruokasi?
V: Pihvi ja siihen kukkakaali- parsakaali kasvisgratiini. Tätä menee melkein joka päivä ja rumasti tulee nuoltua lautanen tyhjäksi. Muutenkin on kyllä tullut kaupan tuorelihatiski tutuksi. Rahaakin menee ruokaan vähemmän kuin ennen.

K: kiitos!
V: ei mitään!

Kiitos Naureskelija, tasta sai taas lisapotkua ja kannustusta jatkamaan

Jos ruokavalio on kohdallaan, niin sen noudattamiseen ei kyllä tarvita lisäpotkua ja kannustusta...

Komppaan vierasta!

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Tuohon on helppo vastata aloittelijan puolesta: Ensimmäinen VHH vuonna -82. Ihan normaalipainoisena, mutta normaalipainon ylärajoilta normaalipainon alarajoille muutamassa viikossa. Kaikki lehdet kiljuivat silloin "tappodieettiä", jota ei missään tapauksessa saanut noudattaa pitkään. Ei ollut mitään nettiä, mistä olisi ollut helppo etsiä tietoa.

Peloteltiin takaisin epäterveelliseen ruokavalioon, joka sitten johti minulla mm. vaikeisiin iho-ongelmiin. Onneksi ne ovat nyt historiaa. Mutta ymmärrän kyllä niiden katkeruuden, jotka virallisterveellisiä suosituksia noudattaen saivat pahempia ja peruuttamattomampia terveyshaittoja.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Naurettavaa kun olen hoikka, terve ja kolesteroliarvot ovat erinomaiset, vaikka noudatan melko lailla virallisten suositusten mukaista ruokavaliota eikä ole tarvinnut ruveta rajoittamaan ruokavaliota (lue: karppaamaan).. Kerrassaan naurettavaa!!!