|
Tässä A.H. kirjoittamaa tietoa...
EPÄVAKAAN PLAKIN JA HARMITTOMAN PLAKIN EROT
Verisuonen seinämään muodostunut plakki sisältää erilaisia rasvoja, proteiineja, tulehdusaineita, tulehdussoluja ja jopa bakteereitakin. Jos plakkia suojaava kalvo ei ole riittävän vahva, se repeää, jolloin palkin sisältö valuu verisuoneen, missä plakin sisältämät tulehdusaineet aiheuttavat verihyytymän, joka sitten tukkii suonen. Erityisen alttiita ovat sydämen verisuonet.
Valtaosa (98 %) syntyvistä plakeista on kuitenkin harmittomia. Plakin ympärille muodostuu riittävän vahva sidekudoskalvo, jolloin elimistö vähitellen arpeuttaa muutoksen.
MITÄ AINEITA PLAKKI SISÄLTÄÄ
Meille on uskoteltu, että eläinrasvat ja kolesteroli ovat kaiken pahan alku ja ainoa sairautta aiheuttava tekijä. Myyttiin kuuluu käsitys, jonka mukaan kolesteroli tukkii suonet. Jos kuitenkin alamme selvittää, mitä esimerkiksi verisuoniplakki sisältää, viimeistään silloin herää oikeutettu kysymys: Onko meille valehdeltu kaikki nämä vuodet?
Plakin sisällön selvittäminen ei ole kuitenkaan ollut helppo tehtävä. Asia oli haudattu arkistoihin, mutta pari tutkimusta aiheesta löytyi. Asia lienee ollut niin arkaluonteinen, ettei muita tutkimuksia juuri ole tehty - ilmeisesti tulos pelästytti rahoittajat.Lancet-lehdessä vuonna 1994 julkaistussa tutkimuksessa ei mainita kolesterolista mitään, vaan plakkien rasvojen kerrotaan koostuvan monityydyttämättömistä rasvoista, omega-3 ja omega-6-rasvoista ja yksityydyttämättömistä rasvoista. Tyydyttyneitä rasvoja ei ollut lainkaan. "No associations were found with saturated fatty acids".
Aiheesta on olemassa toinenkin julkaisu, joka on peräisin vuodelta 1993. Siinä australialaiset tutkijat pohdiskelevat, voisiko todellinen "pahis" ollakin linolihappo - tuo kasvirasvojen kuningatar.
Plakeista tiedetään nykyään enemmän. Kysymys on monimutkaisesta tapahtumasta, jossa tulehduksella ja etenkin autoimmuunitulehduksella on merkittävä osuus. Plakissa on paljon valkosoluja ja jopa bakteereita. Esimerkiksi hammastulehdukset lisäävät infarktiriskiä huomattavasti. Sydänkohtaukset lisääntyvät aina yleisten epidemioiden aikana. Jotkut pitävät epävakaata plakkia pienenä paiseena. Se selittäisi, miksi plakin puhkeaminen aiheuttaa veressä voimakkaan reaktion, minkä seurauksena syntyy verihyytymä.
Plakissa on kuitenkin kyse muustakin. Uusi tutkijasukupolvi ei enää vanhojen perään kumartele. Epävakaa plakki on nykyään se juttu, jonka perässä juostaan ja lujaa. Plakissa on glykoitunutta LDL-kolesterolia, OxLDL-kolesterolia ja glykoitunutta hemoglobiinia. Näin pääsemme siis sokeriin ja antioksidanttien puutteeseen, jotka molemmat rapauttavat elimistöä monella tavalla. Tähän ongelmaan tarjotaan sitten statiineja, jotka vuorostaan lisäävät verisuonten kalkkeutumista ja diabetesta.
LDL-kolesterolista ei ole haittaa, ellei se vaurioidu liiasta sokerista tai antioksidanttien puutteesta. Eikö olisi mielekkäämpää hoitaa itse syitä kun seurauksia? Epävakaa plakki ei synny eläinrasvoista, punaisesta lihasta tai kolesterolista, vaan liiasta sokerista.
Vaikka asia vaikuttaa monimutkaiselta, on siihen ehkä löydettävissä yksinkertainen ratkaisu - niin yksinkertainen, että melkein itkettää.
MITEN VOIMME ITSE VAIKUTTAA PLAKIN KEHITTYMISEEN
Plakkien kehittymiseen vaadittava aika on yllättävän lyhyt: 3-5 vuotta. Havainto perustuu uusimpaan teknologiaan, jolla plakkien ikä on voitu määrittää. Havainto on tärkeä, sillä kyse on nopeasta prosessista. Vanha käsitys, jonka mukaan verisuonivauriot alkavat jo lapsuudessa, ei siis pidä paikkaansa. Tämä tarkoittaa, että jokainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä ennaltaehkäisevästi ratkaisevalla tavalla tekemällä yksinkertaisia muutoksia tottumuksissaan.
Ilosanoma on yksinkertainen ja selkeä. Pellinkidieetti, D3-, K2- ja C-vitamiini ovat hyvin keskeisessä asemassa epävakaiden plakkien syntymistä ehkäistessä.
Pellinkidieetti toimii kahdella tavalla. Ensinnäkin hiilihydraattien vähentäminen on ainoa ja tehokas tapa alentaa elimistön glykoitumisastetta. Toiseksi dieetti sisältää huomattavan määrän antioksidantteja ja mikroravinteita, jotka tukevat elimistön toimintoja ja ehkäisevät hapettumista. Ruokavalio sisältää - valinnoista riippuen - riittävän määrän K2-vitamiinia (kovat juustot, munat, hapatetuotteet ja käsittelemätön maito). K2 ehkäisee sydänkuolemia, mitä taas kasvimaailmasta saatava K1 ei tee. Tämä on jyrkässä ristiriidassa virallisen käsityksen kanssa, joka kieltää juustot ja suosii "rehuja".
Kversetiini, jota on Pellinkidieetin kasveissa kuten liperissä, kapriksessa sipulissa, omenankuorissa, parsakaalissa ja teessä, alentaa tehokkaasti elimistön histamiinitasoa. Histamiini on yksi tekijä epävakaiden plakkien synnyssä.
Ilmastosta johtuen tarvitsemme D3-vitamiinilisää ja C-vitamiinia yksinkertaisesti siitä syystä, ettei elimistömme kykene enää itse valmistamaan niitä.
C-VITAMIINI JA SYDÄNTAUDIT
C-vitamiinin puute on yksi keskeisimpiä verisuonivaurioiden syitä. C-vitamiini on proliini- ja lysiini-aminohappojen ohella hyvin tärkeä ainesosa kollageenien synnyn kannalta. Näiden verisuonen seinämän tärkeiden rakennusaineiden puutetta voidaan pitää verisuonivaurioiden keskeisimpänä syynä. Kolesterolilla sen sijaan ei ole tässä asiassa oikeastaan lainkaan merkitystä, vaan sillä on monimutkaisessa tapahtumasarjassa vain pieni sivurooli.
C-vitamiinin teho sydäntautien ehkäisemisessä on ollut tiedossa jo pitkään.James Enstrom Kalifornian yliopistosta julkaisi vuonna 1992 C-vitamiinitutkimuksen, jossa seurattiin 11.000 ihmistä kymmenen vuoden ajan. Jo pienetkin määrät (300 mg) C-vitamiinia laskivat sydäntaudin riskiä miehillä 50 prosenttia ja naisilla 40 prosenttia. Tutkimus osoitti myös, että suuremmat vitamiiniannokset pidensivät elämää keskimäärin kuusi vuotta.
|
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
