karppaus.infon arkistoitu foorumi

Hurjan pitkä aika on kulunut siitä, kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Tiukka opiskelukevät karsi nämä foorumilla viettämäni tunnit pois päiväohjelmasta. Koko kesän olen ollut tolkuttoman väsynyt. Olen nyt vähentänyt menemisiä ym. ja vähitellen alkavat voimat palautua. Iloinen olen siitä, että tällä hetkellä voin olla ilman diabeteslääkitystä, ja ihan lääkärin luvalla. Viimeisin sokerimittaus antoi niin hyvän tuloksen. Liikuntaa olen joutunut ikävä kyllä vähentämään hyvin sitkeän kantapääkivun vuoksi. Mieli tekisi kyllä sauvakävelylle. Mustikkametsässä olin pariin otteeseen. Pehmeä alusta kävellessä rasittaa vähemmän.
Suurin ongelmani eli sokerihimo on pysynyt melko hyvin aisoissa. Välillä on ollut enemmän mielitekoja ja välillä vähemmän. Alan kuitenkin vähitellen uskoa, että on mahdollista muuttaa ruokatottumukset pysyvästi. En karppaile mitenkään kauhean tiukasti. Vaikka edelleen vältän runsaita hiilihydraatteja, yritän ennen kaikkea pitää huolta siitä, että se, mitä syön, on ravinteikasta. Esim. nyt syön paljon marjoja, kun ne ovat tuoreita ja täynnä vitamiineja. Oma vointi kyllä kertoo sen, onko tullut syödyksi hyvin vai huonosti. Esim. yksi taannoinen mässypäivä teki oloni todella kurjaksi. Vatsa turposi ja sydän hakkasi niin, etten meinannut saada unta.
Tänään menemme perheen kanssa ulos syömään, mutta koska siihen on vielä aikaa, paistoin keon kaaliraastetta voissa ja sekoitin joukkoon hiukan basmatiriisiä. Kyllä maistui hyvältä. Jälkiruuaksi pureskelin muutaman fenkolinsiemenen. Kohta juon sen ainoan päivittäisen mukilliseni kahvia, vaniljakahvia tällä kertaa. On vaihteeksi ihan stressitön sunnuntai.

Kiva että olet piristynyt ja jaksat palata ruotuun.

Mulla uusia kokeiluita aamu- tai iltapalaksi:

- luomutattarihiutaleita K-kaupasta
- vettä+mantelimaitoa
- oliiviöljyä
- 1 rkl hunajaa
- ruususuolaa.

Ja minusta se oli oikein ihana löytö! Tattarissa on kuulemma kaikkea tarvittavaa eikä luomutattari maistu niin voimakkaalta kuin tavallinen. Marjoja tai hedelmiä voi lisätä joukkoon ja esim kanelia ja inkivääriä.

Luomu on ilmeisesti vielä ravinteikkaampaa ja maukkaampaa kuin tavallinen suomalainen ruoka, joten sitä tarvitsee vähemmän tullakseen kylläiseksi. Joten se pieni ero hinnassa ei haittaa, varsinkin kun ottaa huomioon että tuote sisältää vähemmän myrkkyjä.

Lounaaksi ollut parina päivänä lohimedaljonkeja, riisiä ja salaattia.

Iltaruuaksi smuutti, jossa esim
- vettä
- liotettuja auringonkukansiemeniä
- marjoja
- oliiviöljyä
- luomubanaania K-kaupasta
- salaatinlehtiä
- viher- tms "terveysjauhetta".

En keksi helposti uusia ideoita mutta tattari ja hirssi ovat nyt kokeilussa.

Tuo luomutattari kyllä kiinnostaa. Olen keittänyt iltapalaksi aivan tavallista kaurapuuroa, kun jossain dokumentissa kehuttiin sen olevan hyväksi suoliston mikrobeille. Lisäksi pidän puurosta, kun sen pinnalle on rauhassa sulanut iso voikimpale. Leipää en syö enää päivittäin ja tarkoituksenani on lopettaa satunnainen näkkärinsyöntikin, sillä tekisi mieli kokeilla kokonaan gluteenitonta dieettiä. Siihen tattari sopisi hyvin.

Eilen oli herkkupäiväni ja söin aivan tavallista vaniljajäätelöä ihan liikaa. Oikeastaan se ei edes maistunut erityisen hyvältä ja jälkeenpäin mietin, miksi yleensä ollenkaan halusin syödä sitä. Mutta kyse taisikin olla taas mielialasyömisestä, sillä tunsin itseni aiemmin päivällä väsyneeksi ja stressaantuneeksi ja sellainen olotila on aikaisemminkin laukaissut makeanhimon. Lounas oli sentään lohta ja keitettyä parsakaalia sekä tomaattia. Aamiaisena minulla on monena päivänä ollut puolukoita ja seesaminsiemeniä sekoitettuina maustamattomaan luomujugurttiin. Turkkilaiseen olen päässyt kyllästymään niin, että ostan nykyään jotain muuta maustamatonta jugurttia, yleensä kuitenkin luomuna.

Herkkupäivä lipsahti taikka venyi hieman tämän päivän puolelle, sillä söin Fazerin sinistä muutaman rivin. Mutta nyt lähti uusi sokeriton viikko käyntiin. Kahvinjuontiani minun on syytä tarkkailla, sillä yhdestä päivittäisestä mukillisesta tulee ylen helposti kaksi tai jopa kolmekin. Kahvin määrä kun korreloi väsymyksen määrään.

Joo, uskon hyvin että kahvi väsyttää. Se pumppaa lopulta lisämunuaiset uuvuksiin, kun sitä pitää saada sitten lisää ja lisää. Tässä 10 kofeiinin terveyshaittaa: http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=7806006.

Meikäläinen taisi vähän laihtua eilen ripulin vuoksi, joka taas johtui penisilliinistä. Se vaihdetiinkin antibioottiin.

Onkin vierähtänyt muutama kuukausi siitä, kun viimeksi kävin täällä foorumilla. Lähipiirin vakavat sairastelut ja kuolemantapaukset saivat aikaan sen, että laiminlöin itseni hoitamisen. Ja mitä siitä seurasikaan: liikaa valvomista, liikaa istumista, liikaa leipää ja kahvia ja lopulta liikaa sokeria. Nyt on vatsa täydellisesti sekaisin ja olo nuhjuinen ja voimaton. Päätin palata siihen, mikä ennenkin on toiminut ja vointiani eli katse on nyt käännettynä näihin: hyvä ruokavalio ja liikunta sekä riittävä uni. Parin kuukauden päästä kirjoitan ylös, mitä muutoksia on tapahtunut terveydessä. Tarkkailen sellaisia asioita kuin vatsan kunto, iho, unen laatu ja jaksaminen, mieliala ja mieliteot sekä paino. Ehkä kaiken tällaisen kirjaaminen auttaa jatkossa pitämään itsestä huolta. We shall see..

Tsemppiä. Aina vain uudelleen ruotuun.

Parisen viikkoa olen taas patistellut itseäni terveellisiin elämäntapoihin. Nyt alkaa näkyä tulosta voinnissa. Olo on aavistuksen verran virkeämpi ja mielialakin jotenkin tasaisempi. Vatsa on aiempaa paremmassa kunnossa ja olen nukkunutkin hitusen paremmin. Tosin edelleen valvon liikaa, mikä todennäköisesti johtuu niistä kolmesta mukillisesta kahvia, jotka juon päivittäin. Aionkin kokeilla elämää ilman kofeiinia kuukauden verran. Jos löytyisi sellainen terve väsymys eikä tulisi valvottua huomaamattaan kahvin voimalla. Makeanhimoa on ollut ajoittain. Banaanilla sen aika hyvin saan tyydytettyä. Eilen leivoin rahkatortun, jonka makeutin ksylitolilla. Se tehosi hyvin kaipuuseen syödä jotakin makeaa kahvin kanssa ja proteiini- ja rasvapitoisena herkkuna toi nopeasti kylläisyydentunteen. Kerran söin myös sokeritonta tummaa sulaata. Tässä tällainen katsaus tähänastiseen. Kovin tiukasti en karppaile, sillä se ei minulle sovi. Voileipiä en syö, mutta riisiä ja perunaa jonkin verran ja kotimaista viljaa satunnaisesti esim. joskus karjalanpiirakan ja kerran palan pizzaa. Pastasta en erityisemmin tykkää. Ruuat teen tuoreesta lihasta ja kalasta ja pyrin välttämään eineksiä, jos mahdollista. Munat ja hapanmaitotuotteet kuuluvat myös ruokalistalle. Valkoisesta viljasta en ole vielä ihan tyystin luopunut, mutta sen käyttö on jäämässä aivan minimiin. Olen huomannut, että elimistö reagoi turvotuksella ja hiivaoireilla, jos syön vaikkapa pullaa. Hedelmiä, marjoja ja vihanneksia syön rajoituksetta. Ja rakastan manteleita. Näillä mennään ja parin viikon päästä kirjaan taas kuulumiset. Kiitos, Adagio, tsemppauksesta!

Kuulostaa hyvältä, Sofia!

Vähän väliaikatietoja tänne päiväkirjaan elämäntapamuutoksen taipaleeltani. Olen selvästi virkistynyt eli en tarvitse välttämättä enää päiväunia. Olen myös aloittanut säännöllisen liikunnan eli kävelyretket kolmesti viikossa vähintään tunnin kerrallaan. Makeanhimo on radikaalisti vähentynyt ja tuntuu, että verensokeri on tasaisempi kuin ennen, sillä mielialakin on tasaisempi. Oikein hyviä muutoksia kaikki. Kahvia en ole vielä jättänyt, mutta yritän päästä yhteen mukilliseen päivässä. Nyt on kyllä motivaatiota jatkaa tätä dieettiä!

Niin, tavoitteena on oppia elämään ilman sokeria tai ainakin äärimmäisen pienellä määrällä. Ehkä se vihdoinkin alkaa sujua..

Kuulostaa tosi hyvältä!

Kovastihan tuo karpilta kuullostaa, onnea matkaan o/

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kiitos kaikille tsemppauksesta! Pääsiäisenä söin liikaa makeaa ja tunsin sen tietysti olossani, mutta kun painoin jarrun pohjaan, sain suunnan vähin erin korjattua ja nyt olen taas tiellä, joka tuntuu vievän kohti parempaa vointia. Lisäsin vihannesten syöntiä ja olenkin nyt nauttinut esim. höyrytetyistä pavuista ja kesäkurpitsasta tuoreiden vihannesten ohella. Voita ja suolaa sekä vähän sitruunamehua lisänä ja makuelämys on taattu. Aamuisin olen syönyt juustosalaatin, johon laitan sen juuston lisäksi tomaatin, sellerinvarren, vähän sipulia ja valkosipulinkynnen. Chiliruususuolaa ja oliiviöljyä sekä tilkka sitruunamehua tai viinietikkaa sekaan, niin herkku on valmis. Tämä sen juustovoileivän tilalla, joka välillä pitkään oli aamiaiseni ja joka ei pitänyt nälkää ollenkaan. Minullahan ongelma on ollut juuri tuo nälän tunne, joka tulee aivan liian usein ja kertonee siitä, että veren sokeritasapaino ei ole kohdallaan. Tiukka karppaus kyllä vie nälän ja kaikenlaiset syömähimot. Kokeilin sitä taannoin, mutta en taaskaan pystynyt jatkamaan rytmihäiriöiden takia eli hiilarit joudun pitämään melko korkealla. Kuitenkin yritän pitää tason niin matalalla kuin voin, ettei sokerihimo puolestaan iske aivan tolkuttomana. Tällaista tasapainon etsintää tämä dieettini nyt on. Mutta on mielenkiintoista nähdä, että syömisellä todella voi vaikuttaa terveyteensä ja voitiinsa. Ja kyllä se tasapainon löytäminen on ihan mahdollista. Aineenvaihdunta vain tuntuu olevan aika monimutkainen systeemi, jota henkinen stressikin sotkee. Mutta tässä jatkan opettelua.

Monta kuukautta on mennyt enkä ole käynyt forumilla kuin pikaisesti. Mutta nyt tuntuu, että on niin mukavaa kerrottavaa, että haluan sen myös laittaa muistiin tänne ruokapäiväkirjaan. Sillä olen saavuttanut yhden tavoitteistani: olen selättänyt jatkuvan makeanhimoni. Luulin, ettei se olisi minulle koskaan mahdollista. Siksi tuntuu niin suurelta lahjalta, ettei enää OLE PAKKO syödä sokerisia herkkuja. Luulin todella, etten koskaan voisi luopua suklaasta ja jäätelöstä, joita yhdessä elämänvaiheessa himoitsin päivittäin. Tämä aika, jonka olen karppaillut, on ollut ylä- ja alamäkeä, välillä onnistumisen hetkiä ja sitten taas lipeämistä ruokavaliosta itsekurin pettäessä kiusauksien edessä. Mutta olen oppinut paljon tänä aikana enkä vähiten omasta itsestäni. Lopullinen irtiotto sokerista tapahtui , kun aloin syödä reilusti ja monipuolisesti vihanneksia, siis PALJON. Rasvaa söin kuten ennenkin, proteiinia ehkä hiukan aikaisempaa vähemmän ja nyt myös kohtuudella hedelmiä. Lisäsin myös kalan syöntiä. Kun olin jatkanut tätä muutaman viikon, huomasin, ettei minun enää tehnyt erityisemmin mieli leipää, jonka syömistä yritin aina ennen kovasti säännöstellä. Kun sitten sallin itselleni herkkuhetken suklaan parissa, huomasin, ettei makunautinto enää ollut entisenlainen. Samoin kävi toisen ykkösherkkuni jäätelön kanssa. Ennen makeanhimon tyydyttäminen tuntui lähes tajunnan räjäyttävältä kokemukselta. Ja jouluna, kyllä, söin suklaata, mutta yhtä hyvin olisin voinut olla syömättäkin. Himo, se pakottava tarve syödä, on poissa. Olen löytänyt itselleni parhaan ruokavalion ja olen siitä valtavan kiitollinen. Sillä juuri tuo makeanhimo on ahdistanut minua erityisesti. Näläntunteet ovat muutenkin vähentyneet, samoin vatsavaivat. Minulle siis ratkaisun avain löytyi vihanneksista, jotka yhdessä lihan ja rasvan kanssa pitävät nälän aisoissa. En vain alussa ymmärtänyt, miten paljon minun on määrällisesti syötävä erityisesti raakoja vihanneksia. Ehkä olen myös kärsinyt jonkin hivenaineen puutoksesta, mikä osaltaan on ylläpitänyt makeanhimoa. Kun nyt täytän vatsan kasviksilla, niin tilaa ei jää vähemmän ravinteikkaille hiilareille entiseen tapaan. Ja vointini on hyvä. Kun karppaukseni oli liian rasva- ja proteiinivoittoista, makeanhimo pysyi poissa, mutta vointini oli muuten melko huono. Nyt syön vihanneksia suuret määrät ja voin paljon paremmin. Hassua, että karppaus auttoi minua löytämään kasvisten monipuolisen maailman hyödyt.

Vielä esimerkki lounaastani: Iso salaatti, jossa kastikkeena oliiviöljyä ja sitruunaa sekä kurkumaa, mustapippuria ja ruususuolaa. Salaatissa oli puna- ja valkosipulia, kurkkua, paprikaa, tomaattia, varsiselleriä, auringonkukansiemeniä, avokadoa ja jääsalaattia. Sitten vielä porkkanaraastetta ja yksi keitetty peruna, johon sekoitin parmesaania ja tryffeliöljyä. Vielä viimeiset viipaleet joulun kalkkunarullasta ja jälkiruuaksi pari taatelia + muutama cashewpähkinä sekä vihreää teetä. Tämän lounaan jälkeen minun ei ole tarvinnut tunnin päästä ruveta kiertelemään kaappeja makeaa välipalaa etsien. Taatelitkin olisin viinut jättää syömättä, sillä mitään himoa niiden makeuteen minulla ei ollut. On pakko myöntää, että ainakin omalla kohdallani juuri monipuolinen raakaravinto on auttanut onnistumaan karppauksessa. Sydän on tyytyväinen, makeanhimo on poissa ja nälkä normaalia.

Hyviä uutisia, makeanhimosta pääseminen on iso juttu!

Meillä on jääkaapin salaattilokerossa yleensä ahdasta, kun siippa työstää rehuista aamiaisensa ja lounaansa pohjan (lisänä lihaa/juustoa ja rasvaa),
ja päivällisellä salaatti kuuluu kummankin lautaselle, vaikkei se silloin enää pääosassa olekaan.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Todellakin! Makeanhimosta pääseminen on ollut yksi parhaita asioita elämässäni. Olenhan kärsinyt siitä vuosikausia. Se on lisäksi todella orjuuttavaa kuten mikä tahansa addiktio ja mieltäni on todella paljon painanut se, että samalla, kun syön makeanhimooni, tuhoan terveyttäni. Jännää on, että myös leivänhimoni hävisi. Kertonee jotain leivän ja sokerin yhteydestä. Painoni on nyt myös pitkästä aikaa lähtenyt laskuun, mistä olen tosi iloinen. Olen todella vahvasti motivoitunut jatkamaan tätä hyväksi havaitsemaani ruokavaliota. Ja meilläkin jääkaapin vihannesosasto pursuaa makuja ja värejä, sillä kasvikset ovat nyt pohja, jolle itsekin rakennan ateriat. Kylläisyyden tunne tulee, vaikka vatsa ei olekaan aivan täysi.

Lounaani tänään: porkkanaa, jääsalaattia, tomaattia ja selleriä, lisuke keitetystä perunasta (oliiviöljyä, kurkumaa, mustapippuria, juustokuminaa, sitruunaa, ruususuolaa sekä puna- ja valkosipulia perunaan sekoitettuina), voissa paistettua lohta ja jälkiruuaksi mukillinen teetä. Tästä ateriasta tuli hyvä olo, ei raskas, mutta kylläinen. Vatsanväänteitä ei ole, ei myöskään tarvetta makealle välipalalle.