Yesterday is history, tomorrow is a mystery, today is God's gift, that's why we call it the present. Joan Rivers
(ja juujoo, sekulaarisessa Suomessa lahjan antajaksi voi merkitä kohtalon, elämän, sattuman tai mikä nyt sattuu suuhun sopimaan; sanaleikki toimii silti, ja vielä ihan samalla tavalla

)
Sunnuntai
. Aamulla voimakahvia pari mukia ynnä Schärrin leiväke voilla, juustolla ja sipulinvarsilla
. Myöhäisellä lounaalla voimakahvia
. Päivällisellä rasvaista kyyttökuulloketta kera sekasalaatin; lisäksi kuplavettä ja napsu ... ja jälkkäriksi voikahvin lisäksi muutama voisipsi.
/sipseistä: ostin kokeeksi uutta kun Estrellan kausituotesipsiä (tilli-ruohosipuli) kun sen paketissa väitettiin ko tuotteen auringonkukka-rypsi sekoitus on "yhtä terveellistä oliiviöljy" ja kun tuo oli se mausteseos, johon olin aikoinaan heikkona. Noh, ei tarvitse ostaa lisää vaikka nuo varmaan tulevatkin tällä viikolla syödyiksi. Eikä Estrellan sivusto todellakaan kertonut MITÄ he terveellisyydellä tarkoittivat (en ole kysynyt vielä, mieli tekisi). SAFAa niissä oli joka tapauksessa ihan liian vähän meikäläisen hyvinvoinnille, joten voilisä oli paikallaan muutenkin kuin makusyistä. Oudon makeita muuten olivat - vai johtuuko tuo vain siitä, etten ole aikoihin edes maistanut kuin vain suolattuja perussipsejä??Ja maanantai, joka meni melkein samoin
Aamiainen: ks yllä
Lounaalla voimakahvia ja pari siivua Kaipparia. Kuumaa vettä tuolloin tällöin
Päivällinen: kuten eilen sekin, paitsi että sipseistä meni muutama alkupalaksi, ei jälkkäriksi
Tiistai:
Aamiainen: tylsää, kuten yllä
Lounas: voimakahvin sijaan voi-tryffelikahvia, kun maitopullo hajosi työmatkalla. Kävi noinkin.
Iltapäivällä toinen tuollainen ja pari kipparisiivua. Muutama muki kuumaa vettä.
Päivällinen: katellaan... No ei ollut samaa, vaan jotain ihan muuta.
Ostin pari maustamatonta kokonaista kananrintaa punalapuilla. Pyyhitty pinalta kuiviksi, kieräytetty pikaisesti kuumassa voissa pannulla, maustettu jälkikäteen pinnalta (suolaa, mustaapippuria, hiukan jauhettua inkivääriä, paljon kookokshiutaleita) ja kieräytetty nämäkin siinä voissa. Kansi päälle paistinpannuun joka noin 150 asteiseen uuniin ehk 40 minuutiksi, ja sitten kymmenisen minuuttia ilman kantta. Syötiin vain rintapalat kera sunsaan voin, ei lientä. Niiden seuraksi tein kummiskin myös voi-sipuliriisiä: kattilan pohjalle köntti voita, kuullotettu siinä iso ja hutiloiden silputtu sipuli, lisätty lasillinen riisiä kun alkoi näyttää kiiltävältä... ja lisätty vajaa kaksi lasillista vettä ja hiukan suolaa, kiehautettu ja jätetty vanhanaikaiselle liedelle tekeytymään nollalämmöllä kypsäksi. Lisäksi toki myös salaatti... ja lähes kokonaan valmistuneen katonmaalauksen kunniaksi myös pullot Tammiluodon kuivaa siideriä. Jälkkäriksi trad voimaikahvi.
... eikä siinä vielä kaikki (paitsi tämän päivän syömisistä, jotka jäivät tuohon). Siippa söi koko rintaleikkeen ja minä korkeintaan puolet; samoin voisipuliriisistä jäi jäljelle ainakin puolet tjsp. Siksi jämät yhdistetty myöhempää aikaa varten: Yhteen kippoon pienitty liha, riisinloppu ja paistinpannun liemi (maistui muuten hyvältä jo kylmänä, kookoksineen voineen päivineen). Sen lisäksi siirretty huonosti huuhdeltuun riisikattilaan jämäluut pilkottuina ja paistinpannun huuhdeliemi, kanaliemeksi tekeytymään. Näistä lisää joskus myöhemmin...
_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä.
Tyyli täällä, kliksEi eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)