Maanantai taas

Ja justii ku kerkesin sanomaan siitä lokista joka keväisin koittaa etsiä pesäpaikkaa mun partsilta...
Se lentelee täs ja kiljuu jo.
Argh.
War is on!
Eilinen meni siten, että esikko ja poikkis heitti mut sinne Asevelikylään, hain auton ja kävin Minimanissa.
Siinä ne mun sunnuntain sosiaaliset livekontaktit
Ei huvittanu enempää...
olin aika väsynyt, mä nukun aina huonosti jos oon juonu,
eli viiden kieppeissä nukkumaan, klo 7 pissalla ja puol ysiltä ylös.
No illalla sitte uni kutsui jo varhaiseen, menin sänkyyn klo 22 ja räpläsin puhelinta hetken ja nukahdin.
Yhden pissareissun taktiikalla yö, ja puol ysi heräsin

noin 10h, vähä yli

Nyt taas on jo ihminen
Tänään on sitte iltavuoro...
työhön liittyen oon lukenut mielenkiinnolla noita juttuja Suomen päivystyksistä.
Mä oon sekä potilaana, että hotajana niihin tutustunut.
Joo, on totta että joskus saa odottaa, mutta sit vaivasta riippuen , joskus saa nopeestikin avun.
Eli, yleensä käytävillä odottavat ihmiset valittavat.
Ne joiden kunto on parhain, tai joiden vaiva ei edes vaatisi
päivystyksellistä apua.
On sanomattakin selvää, että jos jollain on aivoverenvuoto, hän saa apua äkkiä,
kun taas se joka on viikon yskinyt, eikä enää kestä, joutuu odottamaan.
Ei sillä etteikö viikon yskä jo ärsyttäisi, eikä enää jaksaisi yhtäkään yötä valvoa sen takia.
Mutta. Se ei ole henkeä uhkaava asia, ja se kuitenkin voisi odottaa arkiaamuun.
Esimerkiksi, lasten päivystys....
Me hoitajathan arvioidaan sen vaivan kiireellisyys,
ei siis naamataulun perusteella, vaan käytämme tiettyä triage-kriteeristöä,
eli riippuen potilaan vitaaliarvoista ja kunnosta.
Sen mukaan siis lääkäri saapuu paikalle.
Lastenlääkäreitä päivystää vuorossa 1-2, etupäivystäjä, joka ensisijaisesti hoitaa, ja takapäivystäjä,
joka ilmaantuu paikalle jos tilanne on kriittinen, tai on kaksi yhtä sairasta yhtäaikaa.
Lastenlääkäri hoitaa päivystäessään synnytyssalia, synnyttäneiden vuodeosaston lapset, keskolan, lastenosaston, ja päivystyksen.
Joten joskus joutuu odottamaan nuhakuumeisen lapsen kanssa.
Sama pätee myös aikuisten puolella, joskin heidän käytäntöjään en nii tarkasti tunne.
Mutta, päivystäjiä esim kirralla on 3, etu- ja takapäivystäjä, sekä salipäivystäjä.
Yks leikkaa, yks katsoo ja takapäivystäjä tulee kuten lapsilla.
Siispä ihmiset, miettikää, ja harkitkaa, milloin sinne päivystykseen on tarpeellista ylipäätään mennä.
Jos on punkki kainalossa, kannattaa hakea mieluummin apteekista punkkipihdit, pyytää naapuria apuun.
Säästää aikaa ja ennenkaikkia rahaa.
Äkiliset, vakavat oireet aina näyttämään, jokaisessa päivystyksessä on puhelinneuvonta, mistä osataan kysyä oireet,
ja kun rehellisesti kerrotte, niin se ihminen toisessa päässä saa oikean kuvan vaivoista ja osaa ohjata oikeaan hoitopaikkaan.
Ja kun on kyse ihmisistä,
luurin molemmissa päissä, voi tulla virheitäkin.
Eli jos soittamisen jälkeen oireet pahenevat, voi niiden kanssa tulla näytille.
Tällästä tänään.
Toivottelen ihanaista maanantaita jokaikiselle ♥
Pysykää terveinä
