Huomenta
Vaasassa leijuu lunta...
Onhan se kaunista mut...
Isukki, mikäs ny?
Kirris, mun äiti täyttäis marraskuussa 85

Mä olin mun pikkuveljen kanssa perheen iltatähti, meillä on vaan 1v ikäeroa.
Vanhempi jo edesmennyt veli oli mua 9v vanhempi

Pitäs käydä huomenna viemässä sitte narsisseja äidin ja isän haudalle

Kukkia ja kynttilät

Ja veljelle sytytän siinä samalla... veli on siroteltu Helsinkiin, asui siellä kuitenkin kymmeniä vuosia.
Eilinen hieronta tuntuu persuuksissa vielä kunnolla,
mies leipoi hanuria ihan huolella. Ja sieltä syvältä se jumi taas löytyi.
Yhden kerran vielä aion käydä, sitten saa mun puolesta riittää.
Voin käydä sitte satunnaisesti välillä

Mutta tää jumi oli sellanen jota ei vaan voinu jättää.
Töissä oli paljon lapsia, osasto täynnä, mutta yllättävän rauhallista kyllä.
Yks lapsi oli aivan hellyyttävä, soittivat päivystyksestä ensihoitohuoneesta, et jos kerkeen auttamaan ja hoitaan tän lapsen,
niillä oli aika hässäkkää siinä menossa.
No minä sinne sitte häsyyn kans,
ja siellä odotteli aivan ihanainen down-tyttö, hän oli kyllä suloinen♥
Ja höpötteli koko ajan, suomeksi ja ruotsiksi

Taas muistin miks mä teen tätä hommaa

Se tyttö oli ku aurinko!
Ja sit huomasin et mun työkengis joita aina öisin pidän, niis on sisäpohja kulunu ihan reiälle saakka
Mun Saksasta tuodut memory foam-kengät nyyhhh...
Olin vähä miettiny lenkkiä tälle päivää mut paskat.. niin paljoa en tykkää märästä lumihiutaleesta et vaivautuisin
Huilailen sisällä
