karppaus.infon arkistoitu foorumi

Analyysi: Tällaisiin tekoihin Venäjä on syyllistynyt Ukrainassa – ”2000-luvun pahin sotarikos”
MIKAEL SHEPELENKO

Venäjän isku kiovalaiseen lastensairaalaan on jälleen uusi luku pitkässä ja systemaattisessa sotarikosten listassa, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Mikael Shepelenko.
Tänään klo 8:06

Pelastustyöntekijät etsimässä eloonjääneitä Ohmadytin lastensairaalaan raunioista.
Venäjä ampui maanantaina kohti Ukrainaa jälleen kymmenittäin risteilyohjuksia. Ohmadytin lastensairaala Kiovassa sai täysosuman.

Teoriassa on mahdollista pohtia, harhautuiko tämä yksittäinen ohjus vai oliko lastensairaala alkuperäinen kohde, jolloin iskun tarkoitus oli osoittaa, etteivät edes syöpäsairaat lapset ole turvassa.

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan helmikuussa 2022, alkoi se myös välittömästi tehdä sotarikoksia.

Esimakua tulevasta saatiin jo sodan ensi päivinä, kun Venäjän joukot lähestyivät Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa kolmesta eri ilmansuunnasta.

Vain kolme päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen uutisoitiin Venäjän pommien osuneen päiväkoteihin ja orpokoteihin. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba syytti viestipalvelu X:ssä (silloinen Twitter) Venäjää sotarikoksista.

Sen jälkeen Venäjää on syytetty tuhansista sotarikoksista, kuten summittaisista pommituksista, raiskauksista, kidutuksesta, teloituksista ja lasten pakkosiirroista Venäjälle.

Venäjän hyökkäyssodan todelliset kasvot paljastuivat viimeistään huhtikuussa 2022, kun Ukraina vapautti Kiovan esikaupunkialueet Venäjän miehityksestä.

Tiedotusvälineet ja sosiaalinen media täyttyivät kuvista, joissa ammuttuja ruumiita lojui pitkin Butšan pikkukaupungin katuja.

Kysymys oli siviileistä, joista osan kädet oli sidottu selän taakse. Ruumiita löytyi myös joukkohaudoista ja kokonaisia perheitä autoistaan kuoliaiksi ammuttuina.


Venäjän asevoimat toteutti Butšassa siviilien joukkomurhan. STELLA PICTURES
Butšan julmuuksien epäiltiin olevan vain alkusoittoa. Pian kävisi selväksi, että Venäjän sotilaat syyllistyvät Ukrainassa systemaattisesti sotarikoksiin.

Huhtikuun lopulla maailma oppi tuntemaan jälleen uuden ukrainalaiskaupungin nimen synonyyminä Venäjän terrorille.

Venäjän lähestyessä Mariupolia kaupunkiin jäi loukkuun kymmeniä tuhansia siviilejä, joiden kohtalo on toistaiseksi selvittämättä.

Mariupolin pormestarin Vadym Boitšenkon mukaan yhdessä kaupungin lähettyvillä olevista joukkohaudoista saattaa olla jopa 9000 siviilin ruumiit.

– 2000-luvun pahin sotarikos on tehty Mariupolissa, Boitšenko kirjoitti viestipalvelu Telegramissa.


Ukrainan mukaan Mariupolin draamateatterin rauniohin sai surmansa kolmesataa siviiliä. STELLA PICTURES
Mariupolin draamateatterin eteen oli kirjoitettu isoin kirjaimin venäjänkielinen sana DETI – lapsia. Se ei kuitenkaan estänyt venäläisiä lentäjiä pommittamasta teatteria, jonka kellariin oli pakkautunut paikallisia asukkaita, lähinnä naisia ja lapsia.

Mariupolin ja Butšan jälkeen lista on jatkanut kasvamistaan. Teloituksista ja siviilikohteiden pommituksista kertovista uutisista on tullut arkipäivää.

Toukokuu 2022, Tšernihiv: 47 ruokajonossa seisovaa siviiliä.

Huhtikuu 2022, ohjusisku Kramatorskin rautatieasemalle: 63 siviiliä.

Syyskuu 2022, Izium: joukkohauta, 440 vainajaa.

Maaliskuu 2023, metsässä kuvattu video, jossa aseeton sotavanki sanoo ”Kunnia Ukrainalle!” juuri ennen kuin hänet ammutaan.

Venäjän sotarikokset, erityisesti siviileihin tai sotavankeihin kohdistuva väkivalta, saattavat vaikuttaa sattumanvaraiselta tai spontaanilta, mutta siitä ei ole kysymys.

Kyse on Venäjän asevoimien järjestelmällisestä strategiasta, jota se on toteuttanut Tšetšeniasta Syyriaan: Kaikki epäilyttävät henkilöt eliminoidaan, olipa kyse sotilaasta tai siviilistä.

Venäjä on myös järjestelmällisesti kiistänyt jokaisen hirmuteon ja väittänyt niitä milloin lavastukseksi, länsimaiden provokaatioksi tai Ukrainan omasta toiminnasta johtuvaksi.

Näin tapahtui myös Ohmadytin lastensairaalan kohdalla. Venäjän puolustusministeriön mukaan väitteet Venäjän ohjusiskusta siviilikohteisiin ovat täysin valheellisia, sillä sairaalaan osui ukrainalainen ilmatorjuntaohjus.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC ilmoitti maaliskuussa 2023 asettavansa Venäjän presidentti Vladimir Putinin syytteeseen sotarikoksesta, joka koskee ukrainalaislasten pakkosiirtoja Venäjälle.

Ukrainan mukaan yli 16 000 ukrainalaislasta on pakkosiirretty Venäjälle sodan alkamisen jälkeen, ja monet lapsista on väitetysti sijoitettu laitoksiin ja sijaiskoteihin.

Pidätysmääräys annettiin myös Putinin alaisesta, Venäjän lapsiasiainvaltuutetusta Maria Lvova-Belovasta. Putin on päätekijä, mutta viesti on selvä. Suorittava porras joutuu vastuuseen yhtä lailla.

YK:n Ukrainaa käsittelevä tutkintalautakunta listasi maaliskuussa 2023 Ukrainan energiainfrastruktuuriin kohdistuneet hyökkäykset Venäjän sotarikosten joukkoon.

On epätodennäköistä, että Venäjän johtajat ikinä päätyisivät oikeuden eteen. Kansainvälinen rikostuomioistuin ei käsittele syytteitä poissaolevana. Venäjä ei myöskään luovuta kansalaisiaan tuomioistuimeen vapaaehtoisesti.

Ukrainalaiset ja kansainväliset sotarikostutkijat ovat silti dokumentoineet sotarikoksia ja keränneet todisteita hyökkäyksen alusta asti. He jatkavat loppumattomalta tuntuvaa työtään, tällä kertaa Ohmadytin lastensairaalan raunioilla.