Motivaatiovaate on ihan paras.
Miulla on yhet punaiset caprit, vanhat ja jo haalistuneet, mutta niin ihanat päällä.
Jos siis menis päälle, nyt ei mee. Vaan vielä menevät, vannon!
Arvatkaa mitä! Täällä paistoi aurinko, ihan varmasti paistoi parin kolmen tunnin ajan.
Aatamin huoltobiili kuljetti muonatäydennykseen Sittariin, hää toivoi, että
paistaisin kinkkurullan. No, paistanha mie, haettiin semmoinen 2,3 kiloinen.
Eiköhän lie torstaihin sula ja valmis uuniin pistettäväksi.
Samalla reissulla hää osti miulle 20 naistenpäivätulppaania, oli niin iso kimppu, että siitä
riitti kukkaset olkkariin ja keittiöön. Ihana Aatami!
Käytiin kahtomassa, minkä verran Äijälänsalmessa on sulaa, eipä ollut paljookaan.
Mie aina keväällä kyttään, milloin sula ylttää sinne reimariryteikköön. Silloin on sitten kevät.
Ja vielä lisää ajelua, Sportti-Divarissa kävin kysymässä, milloin voi tuoda pyörän huoltoon.
Maestro kysyi, mikä vika siinä on. Höh! Sannoin vaan, ettei mikkään, ja kun huollat kunnolla, ei tulekaan.
20.3. saan viedä, lupasi tehä äkkiä.
Aatami läks sitten kotiansa ja mie vuorta valloittamaan, 1½ tuntia kepittelin mäkiä ylös ja alas.
Näillä maisemin eioo rinteistä pulaa. Sen verta pitkä lenkki että hyvä, kun jaksoin kotiin raahautua.
Ja nyt jos jaksaisin, kahtelisin jottain syömistä, mutta ennoo varma, jaksanko...