karppaus.infon arkistoitu foorumi

Terveysbisneksestä ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen asemasta mediassa keskustellaan A-studiossa perjantaina. Vieraina ovat tiedetoimittaja Ulla Järvi, lääkäri Tapani Kiminkinen, Suomen Terveysjärjestön puheenjohtaja Merja Lindström ja kirjailija Tiina Raevaara. #yleastudio

Suomen Terveysjärjestö STJ ry, jonka tarkoituksena on kokonaisvaltaisen terveydenhoidon, terveyttä edistävien hoitomuotojen ja luonnonmukaisten elintapojen vahvistaminen, luonnonmukaisen ravinnon, puhtaan veden ja ympäristön, kansanperinteen sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin merkitystä korostaen. Vapaan valintaoikeuden säilyttäminen omaan kehoon kohdistuvissa hoidoissa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa neuvonta-, valistus-, tutkimus-, terveyskasvatus- ja julkaisutoimintaa ja järjestää kokouksia, keskustelu-, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ja toiminta-ajatuksensa mukaisia kampanjoita sekä neuvottelee viranomaisten kanssa ja tekee tarvittaessa aloitteitta ja lakiehdotuksia. Yhdistys voi jakaa tunnustuksia ja stipendejä. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

Anna Härö on hieno esimerkki siitä, kuinka liiton nuoremmasta kaartista löytyy vahvaa uskoa tulevaisuuteen, ruokaan ja omaan osaamiseen, perustelee Agronomiliitto vuoden vaikuttajan valintaa.

Helsinkiläinen, lihakauppias Anna Härö, 27, luottaa kotimaiseen lihantuotantoon ja yrittäjyyteen. Hänen perustamasa Annan Villiliha sijaitsee Helsingin vanhassa kauppahallissa. Yritys aloitti toimintansa kesäkuun alussa.

Myynnissä on pääosin kotimaista lihaa. Härö kertoo suosivansa suomalaista, koska sen alkuperä tunnetaan ja valvonta Suomessa toimii.

Asiakkaat ovat löytäneet myymälän ja sen runsaan tarjonnan. Nimensä mukaisesti tiskissä on paljon sesongin mukaista riistaa, nyt erityisesti hirvenlihaa. Sorsaakin on vielä ja ensi viikolla saadaan lähestyvän Martinpäivä kunniaksi kokonaisia hanhia, Härö kertoo.

Härö opiskelee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kotieläinten jalostustiedettä. Hän vastaanotti vuoden vaikuttaja -palkinnon Agronomiliiton syysjuhlassa tänään lauantaina Helsingissä.

Katsoitko Leikolan kilpailuohjelmaa? Siinä hän ihmetteli, että miksi juuri ne onnelliset lihayksilöt täytyy tappaa ja syödä. Eikö olis parempi lahdata muutenkin onnettomat?

Eettistä juomaa - Maitoa valmistettiin ensi kertaa ilman lehmiä


Synteettisesti valmistettu kasvipohjainen maito saattaa korvata perinteisen lehmänmaidon ruokapöydästä ja ruoanlaitosta, kertoo Gizmag.


Lehmiä ei enää tarvita.

[Kuva: Järki-hanke]


Yhdysvaltalainen startupyhtiö Muufri (lausutaan ”moo free” eli vapaasti suomennettuna ammumaton) valmistaa maitoa vastaavaa tuotetta geneettisesti muunnellun hiivan avulla. Sen mukaan keinomaito on yhtä hyvää ellei jopa parempaa kuin lehmistä lypsetty meijerituote.

Perinteisesti maidolle on valmistettu korvaavia tuotteita soijasta. Se ei kuitenkaan vastaa maultaan tai suutuntumaltaan oikeaa maitoa.

Toimitusjohtaja Ryan Pandyan mukaan vegaanin ei tarvitse tyytyä lehmänmaitoa huonompaan tuotteeseen. Hän voi olla tyytyväinen paitsi siitä, että keinomaidon valmistamiseksi ei tarvitse pitää eläimiä epäeettisissä olosuhteissa, myös siitä, että tuote voi silti maistua hyvältä.

Kasvipohjainen tuote syntyy myös eläinperäistä pienemmällä ympäristökuormituksella, joten maapallon väkiluvun kasvu ei välttämättä tuhoa ympäristöä.

Synteettinen maito koostuu vajaasta 20 ainesosasta. Tuotteesta 87 prosenttia on vettä, ja loput ovat proteiineja, entsyymeitä, rasvoja, hiilihydraatteja, vitamiineja ja mineraaleja. Kuusi proteiinia antaa keinomaidolle rakenteen, ja kahdeksan rasvahappoa maun.

Maitoproteiinit muodostuvat hiivan avulla. Ne antavat keinomaidolle yhtä hyvät ravintoarvot kuin on tavallisella maidolla. Koska keinomaito valmistetaan synteettisesti, sen makua ja ravintoarvoja pystytään muuttamaan halutusti.

Valmistusprosessissa hiiva tuottaa maitoproteiinit ja rasvahapot. Sokerit ja mineraalit, kuten kalsium, lisätään tuotteeseen erikseen. Laktoosin eli maitosokerin sijaan voidaan käyttää muita makeutusaineita.

Maidosta voidaan valmistaa korvikkeita myös muiden eläinten kuin lehmän maidolle. Keinomaito voi olla vaikkapa vuohen tai buffalon maitoa, ja tuote voi olla rasvatonta tai täysmaitoa.

Hiivan kasvatus on helppoa, ja se kasvaa nopeasti. Tämä tekee maidon korvaavasta tuotteesta myös halvan. Lisäksi tuote on turvallinen, eli siitä puuttuvat maidossa perinteisesti olevat bakteerit. Siksi tuotetta ei tarvitse pastöroida. Keinomaito myös säilyy pitkään.

Keinomaito on vielä kehitteillä. Se tulee kauppoihin Yhdysvalloissa ensi kesänä.


TILAA Tekniikka&Talouden uutiskirje ja T&T autot -uutiskirje tästä.

Aiemmin verkkopalvelussa

Eettistä juomaa - Maitoa valmistettiin ensi kertaa ilman lehmiä


Synteettisesti valmistettu kasvipohjainen maito saattaa korvata perinteisen lehmänmaidon ruokapöydästä ja ruoanlaitosta, kertoo Gizmag.


Lehmiä ei enää tarvita.

[Kuva: Järki-hanke]


Yhdysvaltalainen startupyhtiö Muufri (lausutaan ”moo free” eli vapaasti suomennettuna ammumaton) valmistaa maitoa vastaavaa tuotetta geneettisesti muunnellun hiivan avulla. Sen mukaan keinomaito on yhtä hyvää ellei jopa parempaa kuin lehmistä lypsetty meijerituote.

Perinteisesti maidolle on valmistettu korvaavia tuotteita soijasta. Se ei kuitenkaan vastaa maultaan tai suutuntumaltaan oikeaa maitoa.

Toimitusjohtaja Ryan Pandyan mukaan vegaanin ei tarvitse tyytyä lehmänmaitoa huonompaan tuotteeseen. Hän voi olla tyytyväinen paitsi siitä, että keinomaidon valmistamiseksi ei tarvitse pitää eläimiä epäeettisissä olosuhteissa, myös siitä, että tuote voi silti maistua hyvältä.

Kasvipohjainen tuote syntyy myös eläinperäistä pienemmällä ympäristökuormituksella, joten maapallon väkiluvun kasvu ei välttämättä tuhoa ympäristöä.

Synteettinen maito koostuu vajaasta 20 ainesosasta. Tuotteesta 87 prosenttia on vettä, ja loput ovat proteiineja, entsyymeitä, rasvoja, hiilihydraatteja, vitamiineja ja mineraaleja. Kuusi proteiinia antaa keinomaidolle rakenteen, ja kahdeksan rasvahappoa maun.

Maitoproteiinit muodostuvat hiivan avulla. Ne antavat keinomaidolle yhtä hyvät ravintoarvot kuin on tavallisella maidolla. Koska keinomaito valmistetaan synteettisesti, sen makua ja ravintoarvoja pystytään muuttamaan halutusti.

Valmistusprosessissa hiiva tuottaa maitoproteiinit ja rasvahapot. Sokerit ja mineraalit, kuten kalsium, lisätään tuotteeseen erikseen. Laktoosin eli maitosokerin sijaan voidaan käyttää muita makeutusaineita.

Maidosta voidaan valmistaa korvikkeita myös muiden eläinten kuin lehmän maidolle. Keinomaito voi olla vaikkapa vuohen tai buffalon maitoa, ja tuote voi olla rasvatonta tai täysmaitoa.

Hiivan kasvatus on helppoa, ja se kasvaa nopeasti. Tämä tekee maidon korvaavasta tuotteesta myös halvan. Lisäksi tuote on turvallinen, eli siitä puuttuvat maidossa perinteisesti olevat bakteerit. Siksi tuotetta ei tarvitse pastöroida. Keinomaito myös säilyy pitkään.

Keinomaito on vielä kehitteillä. Se tulee kauppoihin Yhdysvalloissa ensi kesänä.


TILAA Tekniikka&Talouden uutiskirje ja T&T autot -uutiskirje tästä.

Aiemmin verkkopalvelussa

Jos lehmiä ei enää tarvita, niin mitäs niille sitten tehdään? Tuskin vegaanit järjestävät maailman hyödytöneläimille onnellisia vanhainkoteja. Että ottaa pattiin.