karppaus.infon arkistoitu foorumi

Se on sitten ihan omasta moraalista kiinni, lähteekö ummistamaan silmiä "vääriltä" tuloksilta. Olennaista on juuri, että pääsee muodostamaan oman kokonaiskuvansa ihan itse ilman että on kenenkään vedettävissä.

Näin tekevät ihan oikeat tutkijat, ja näin tekevät kunnolliset potilastyötä tekevät lääkärit.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Eivät tee.

Vahvalla moraalilla on rakennettu kirkkoja. Ja poltettu sellaisia. Ja jätetty polttamatta.
Henkilökohtaisuus ei tee asiasta välttämättä hyvää tai pahaa. Tai totta.

Oikea tutkija on miljoona kertaa hankalammassa asemassa kuin maallikko tai lääkäri (moraalista riippumatta), moraalin ja uskon saarnaajista puhumattakaan. Näin siksi että tutkija joutuu samanaikaisesti sekä valitsemaan kantansa (työhopoteesiksi kutsuttu) että asettamaan sen poloisen kantansa alttiiksi kaikelle mahdolliselle epäilylle. Ja mikä pahinta, oikea tutkija jopa auttaa oman kantansa kaatamisessa, jos kanta ei uskosta huolimatta kestänyt tosiasioita. Inhottava ammatti ja enemmän sukua uhkapelurille kuin lääkärille tai muille yhteiskunnan tukipylväille; kannattaa välttää jos voi.

Näin Darwinin juhlavuonna: Darwinin suurin hetki ei ollut Lajien synnyn julkistaminen.

Itse asiassa sen julkistaminen oli niin vaikeaa, että Darwin viivytti sitä 10 vuotta
Ja hän tuli nauretuksi ja haveksituksi kyseisen hypoteesinsa takia, aivan kuten oli olettanutkin.
Mutta hän julkaisi sen silti. Ja silti, teoria on kestänyt ajan hammasta yllättäen jo 150 vuotta.

Ei olisi ollut yhtään kivaa olla Daewin silloin.
Eikä olisi yhtään sen kivampaa olla Darwin 150 vuoden päästä. Kuolleena.

Ai että tutkijat ja lääkärit eivät seuraisi tutkimusta?

Yrittävät kyllä. Ikävä kyllä se on Suomen yliopistojen viranhaltijoille tehty varsin vaikeaksi. Aika kun kuluu kaikenlaiseen pakolliseen toiminnan "tehostamiseen". Se on keskeinen syy miksi isäni lähti professoriksi ulkomaille, enkä itse ryhtynyt jatko-opiskelijaksi. Uusi yliopsitolaki rampauttaa yliopistojen toiminnan tulevasta vuoden vaihteesta lähtien vielä entistäkin pahemmin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Hauskasti vaihtelee topicit tässä keskustelussa mut ihan hyvä niin Nyt aihe näyttää kääntyneen opiskeluun, joten voin varmaan kysyä, että mitä melko lähellä lääkistä olevia koulutuksia erityisesti Helsingin Yliopisto (lähin täältä kotoa) tarjoaisi? Lääkishän olisi varmaan kiva, mutta sinne on tuskallisen vaikea päästä. Joten jos esim. mokaa pääsykokeissa, niin minne pitäisi mennä vuodeksi? Tai liekö sitten olemassa joku kiva vaihtoehto lääkäriksi kouluttautumiselle? Ihmisbilsa ja terveysjutut siis kiinnostaa tällä hetkellä* muita aiheita enemmän.

Saa myös ehdottaa jotain ihan muualla (vaikka ulkomailla) sijaitsevia koulutusjuttuja, mikäli tiedätte jotain loistavia sellaisia. Mieluiten enkunkielisiä, jos ulkomailla. Ruotsikin voisi mennä, jos nyt talvella lukisi paljon ja vähän enemmän...

*Vuosi sitten mulla oli vielä selvästi mielessä musateoriapuolen koulutuksen hankkiminen. Sitä ennen TKK tai Helsingin Yliopiston matematiikka...

_________________
Valtsun terveysblogi

Kannattaisi ehkä tilata aika työvoimatoimiston koulutussuunnittelijalta? Lääkärin ammatissa hyvä puoli on varma työllisyys. Sitten on tietysti hoitotieteet ja bioteet.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

ehken saisi sanoa tätä ääneen, koska ko alaa vaivaa juuri se, että monet tulevat vuodeksi kattelemaan ja pänttäävät samalla galenosta. Mutta tosiaan laboratorioala (bioanalyytikko) on sellainen. Ensimmäisenä vuonna kuuluu opetusohjelmaan anatomia (toisilla tenttikirjana galenos), fysiikka ja kemiaa (kaksi jälkimmäistä ei kyllä yllä lääkiksen pääsykoetasolle, mutta kuitenkin) ja muita erittäin läheltä liipppaavia aiheita. laboratoriohoitajien alaa on vissiin aina vaivannut juuri tuo lääkikseen pyrkijöiden määrä, ei siis mikään uusi ilmiö kyseessä.

_________________
If it isn't broken, don't fix it.
Ne, jotka osaavat, tekevät. Ne, jotka eivät osaa, opettavat.
"Hyvä ruokavalio ei ole koskaan massatuote, vaan se on aina suunniteltava yksilöllisesti kullekin ihmiselle erikseen"

Kiitos Mirka ja koeputkilapsi

Täytyy nyt kai myöntää, että oon vieläkin pihalla ton ekan ketogeenisyyttä ja ketoosia koskevan kysymyksen suhteen. Siis ketogeeninen ruokavalio tarkoittaa sitä ruokavaliota, jossa joudutaan muuttamaan rasvoja vähänkin ketoaineiksi? Ja se hiilariraja on melko korkealla eli jossain 100 gramman tasolla? Mutta sitten puhutaan "ketokarppaukseksi", joka edellyttää alle 20-40 gramman päivähiilareita. Mikä erottaa ketogeenisen karppauksen ja ketoosikarppauksen toisistaan? Vai onko ne sittenkin sama asia?

Ja miksi ketoaineita ees menee virtsaan sit kun niitä joudutaan tuottamaan liikaa?

Ei tajua kyl yhtään

_________________
Valtsun terveysblogi

Tämmöistähän tämä on, että eri kirjoittajat käyttävät sanoja eri merkityksissä (juuri siksi kirjastot ovat kehittäneet vakioituja hakusanastoja hierarkioineen kuten MeSH). Ketogeneettinen tarkoittaa kirjaimellisesti ketoaineita muodostavaa, joten kirjaimellisesti ketoaineiden olemassaolo osoittaa ketogeeneesin. Jos ketoosi on toteutettu syöden eikä paastoten, voinee puhua ketogeneettisestä ruokavaliosta. Nyt tuo ketomuodostus tietystikin voipi vaihdella yksilöstä toiseen eikä liene aivan on/off-juttu muutenkaan, niin käytännön helpottamiseksi voidaan sopia erilaisia hiilarirajoja siten kuin käytännölliseltä tuntuu.

Yleensä ketogeneettistä käytetään varsin jyrkästä hiilarirajasta ainakin silloin kun olen törmännyt epilepsian hoitomuotona. Laihdutusruokavaliona on usein käytetty vähän reilumpia hiilareita ja esim. termejä carbohydrate restricted, low carbohydrate jne.

Jos syö vähemmän kuin kuluttaa, voi käydä niin että ketoaineita ei yksinkertaisesti riitä virtsaan ne yksinkertaisesti kulutetaan. Tämä voi riippua myös glukoneogeneesin tehosta, missä määrin kroppa polttaa rasvaa, missä määrin ketoja ja missä määrin kropan tuottamaa glukoosia. Tässä voi hyvin olla yksilöllistä vaihtelua tilanteen ja tarpeen mukaan.

Hienostunut kolmepolttoainejärjestelmä siis.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

No tässä kyseisessä asiassa vastaan tulee myös ihan mittaustekninen ongelma, joka sitten heijastuu tuonne termistön puolelle. Ketoneja kun voi mitata myös verestä, niiden pissatikkujen lisäksi. Veriketoosin raja menee siellä jossain 100 hiilarigramman tietymissä, eli silloin ketoneja näkyy jo veressä, mutta ei vielä tikussa. Samoin päivän mittaan tasot vaihtelevat ja keskivertohiilarinpuputtajakin on ketoosissa joskus aamuyöllä, tuon veriketoosin määritelmän mukaan.

Ja kun me tavikset mittaamme, niin mittaamme aina noilla tikuilla, jotka ovat epätarkempia ja niihin tulee "ylivuotoa" vasta sitten kun ketoneja tuotetaan runsaammin.

Jos nyt luet sitä Lylen kirjaa, niin siellä nämä jutut on selostettuna mun mielestä hyvin.

Lyle on kirjanmerkeissä ja jossain vaiheessa pitäisi alkaa lukea. Saattaa kyllä käydä niin, että alan vääntämään tutkielmaani varsinaisesti vasta syyskuun jälkeen, kun kirjoitan syyskuun ylppäreissä kolme ainetta (biologia, kemia, pitkä matematiikka). Hirveät stressit noista ylppäreistä, kun aika juoksee enkä tee mitään. Pitäisi varmaan vähentää karppausfoorumin käyttöä ja mennä aina aikaisemmin nukkumaan ja innostua koulukirjojen lukemisesta.

Mutta nyt selkeni aika hyvin tuo ketogeenisyys = ketogeneettisyys!

Aika kyl kumma, kun käytän tunteja päivässä aikaa kaiken ravitsemusjutun ja terveystiedon miettimiseen, jotta vois tavallaan optimoida omaa tilaa. Mutta silti tuntuu, että ehkä parasta optimointia olisi kuitenkin se, että minimoisin tietsikan käytön ja käyttäisin puoli tuntia päivässä vaikka johonkin tietoiseen rentoutumiseen, kuten esimerkiksi säädeltyyn hengittämiseen (10 sek ilmaa ulos, 10 sek sisään jne) tai johonkin joogaan (josta en kyllä toistaiseksi tiedä mitään), kun jonkinlainen stressi tuntuu olevan ykkösongelmia mulla tällä hetkellä.

Mutta toisaalta ei voi kyllä sanoa, että tämä teoriointi turhaa olisi loppujen lopuksi kuitenkaan. Ilman sitä ei olisi voinut ymmärtää, millä lailla ruokavalion ja terveyden välillä on jonkinlainen suhde, miten jopa makrojen pikkusäätö (esim. proteiinirajoitus) voi olla oleellista ja miten esim. adrenaliiniriippuvaisten, joihin epäilen kuuluvani, ei kuulukaan hoitaa ongelmaansa liikunnalla (joka tässä tapauksessa toisi sitä adrenaliinimielihyvää), vaan päinvastoin rentoutumisella. Olin tuon jutun suhteen keväällä vielä siinä käsityksessä, että satunnaiset (erityisesti lenkkeilypäiviä seuraavat) kovat halut liikkua tai vääntää punnerrusta olivat jollakin tapaa luonnollisia haluja, koska "liikuntahan on aina terveellistä", kuten monilla on tapana sanoa. Nyt alkaa kuitenkin tuntua, että ei kyse olekaan niin normaalista ilmiöstä, varsinkin kun erästä poikkeuksellisen pitkää lenkkiä seuraavana päivänä pistin erään tosi kamalan mielialanlaskun syyksi juuri sen, että halusin päästä liikkumaan. Silloin en kyllä osannut ajatella, mistä taisi olla kyse...

Ja omasta ruokavaliosta sen verran, että parin kawailukuukauden jälkeen taidan kyllä mennä vähän Schwarzbeinin suuntaan (joskin Kwasniewskin suosimia ruoka-aineita kuten voita, keltuaista ja maksaa edelleen suosien), eli hiilareiden annan mennä jopa 150g tasolle per päivä, joskin ne sitten tulee lähes ainoastaan perunasta ja porkkanasta. Myös kolmen ruokailun rytmistä siirryn kolmeen ateriaan + kahteen välipalaan. Ravintolisinä 6000 IU D3-vitamiinia ja magnesiumia aminohappokelaattina päivän suositusannos. Ja 150µg jodia Kelpasan-tabletista... vai pitäisiköhän lopettaa? Jotkut (esim W Davis) kyllä suosittelevat, että kaikkien pitäisi ottaa pieni jodilisä, kun ravinnosta ei aina tule kovin hyvin. Ja tuskin merilevä erityisen haitallistakaan on..?

_________________
Valtsun terveysblogi

Joogaa suosittelen lämpimästi.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Luin nopeasti keskusteluketjun läpi ja haluan vain lisätä vielä kolesterolikeskusteluun omankin kantani. Itse olen aihetta kesän aikana tutkinut aika paljon. Vastaan on tullut (päin vastoin mitä tässä ketjussa on esitetty) melkein pelkästään tutkimuksia, joissa kolesterolin ja kuolleisuuden suhde on päin vastainen. Eli kun kok.kolesteroli laskee kuolleisuus nousee. Varsinkin yli 50-vuotiailla korkea kolesteroli kolleroi pitkään ikään ja päin vastoin.

"Tässä olisi asiasta mielenkiintoista japanilaista dataa, joka kertoo aika hyvin sekä matalan että korkean kolesterolin haitoista statiineja nauttineella normiväestöllä eli runsashiilarisella ruokavaliolla. Sieltä kannattaa katsoa noiden riskitekijöiden osalta erikseen taulukkoa 4 (jossa puhutaan vain sydänvaivoista) ja taulukkoa 5 (jossa on se ihmisen kannalta oleellisempi eli kuolleisuus ylipäätään) ja sitten vielä taulukkoa 6 (jossa kerrotaan mihin japanilaiset kuolivatkaan eri kolesterolitasoilla).

linkki: http://www.jstage.jst.go.jp/article/cir ... /1087/_pdf

Jos sen jaksaa lukea kokonaan, niin sen jälkeen saattaa itse kukin suhtautua jatkossa vähintäinkin skeptisesti kaikkiin niihin pitkäaikaistutkimuksiin, joissa kokonaiskuolleisuutta ei kerrota eikä analysoida. Kuten myöskin erilaisiin kaipuisiin alentaa LDL'ää vaikkapa omega-kuutosilla tai statiineilla..."

Reipas

Mitä tuosta japanilaisartikkelista poimia kolesterolihypoteesia vastaan? Taulukot näyttävät korrelaatiota korkeiden kolesterolitasojen ja kuolleisuuden ja muidenkin tautien välillä. Ja riski kasvaa vielä aika rajusti, kun TC menee yli tuon 260 mg/dl (nmol/l saadaan jakamalla mg/dl-arvo 38.67:lla ilmeisesti? Eli 260 mg/dl = 6.72 nmol/l). Vai tarkoititko sitä, että myös matalat kolesterolitasot aiheuttavat ongelmia, ja se käyrä onkin U:n muotoinen? Korkeat tasot kyllä korreloivat edelleen...

Aika kummallinen tuo artikkeli muutenkin. Kolesterolitasot korreloivat myös tupakoinnin ja alkoholin käytön kanssa aika selkeästi tuon ekan taulukon mukaan. Korrelaatio tosin oli käänteistä eli korkeakolesteroliset siis omasivat "paremmat" elintavat

_________________
Valtsun terveysblogi

Katsohan uudestaan, ja laske mitkä arvot ovat tuon mukaan tilastollisesti suositeltavimpia sekä TC, LDL'n, HDL'n ja triglyjen suhteen. Ja meidän arvoina eli mmol/litra eikä noina amerikkalaisina (kun kerran abina osaat laskea sen noin niinkuin teoriassa, ja kun kerran juuri abien kannattaisi keskittyä tämmöisiin käytännön sormiharjoituksiin)

Sovitaan vaikka että katkaisuraja on alle 20% lisäriski kokonaiskuolleisuudessa?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

TC: 4.65-6.70 nmol/l
LDL: 2.58-4.11 nmol/l
HDL: väh. 1.03 nmol/l ovat siis optimaalisimmat kokonaiskuolleisuutta ajatellen. Ja ne ovat vähän korkeammalla, kuin luulin alunperin luulin niiden olevan.

Hmm. Tuon perusteella alle 6.70 nmol/l arvot omaavat eivät siis kuulu vielä riskiryhmään. Menee joo vähän ristiin Suomen suositusten kanssa. Samoin LDL. Löytyykö tuosta tutkimuksesta vielä jotain kritisoitavaa esim. noiden korkeimpien TC- tai LDL-tasojen suhteen?

Aika outoa muuten tuo, että sydäntautia ajatellen TC:lle optimiylärajaksi tulisi 5.66 nmol/l (219 mg/dl), mutta kokonaiskuolleisuutta ajatellen TC:n sopisi olla jonkin verran korkeampi (6.21 - 6.70 nmol/l).

Tuossahan tutkimuksessa statiinit vielä laskivat ihmisten kolesterolitasoja juuri sille parhaimmalle tasolle. (Fig. 1) Vai voikohan sitä tulkita noin... öö

Mutta kyllä uskon tavallaan, ettei statiineista pitäisi erityisemmin olla hyötyä, kun ei käsittääkseni ole olemassa yhtään interventiota, joka laskisi kokonaiskuolleisuutta statiineja käyttävällä ryhmällä. Ihmettelen vain jonkin verran tuota korkeiden kolesterolitasojen korrelaatiota kokonaiskuolleisuuden kanssa. Kun niitä ajatellen tuo statiinit tuon japanilaistutkimuksen mukaan lienevät hyvä. Vaikka eivät sitten todellisuudessakaan taida olla

_________________
Valtsun terveysblogi

^^ Hyvä alku, mutta:

- Kun kerran laskit, niin kai huomasit että tuossa tutkimuksessa on myös selvä alaraja. Siinä missä statiinit laskivat yksien lipidit optimiin, ne lisäsivät toisten riskiä merkittävästi. Pystytkö laskemaan tai arvioimaan, kumpia on enemmän?

Ja liittyen alarajaan:
Tuon tilastson mukaan alle 4.5 kokonaiskolesterolista pitäisi huolestua. Tai, jos oletetaan statinoinnin vaikuttavan lineaarisesti, niin ei-lääkityillä se huolestumiseen oikeuttava alaraja olisikin (hiphip huraa!) kokonaiskolesteroli 5 mmol/l

Täydellinen yhteensopivuus suositusten kanssa, vai mitä?

(Laita kommentit tähän, niin jatketaan, toisella isolla tutkimuksella tai sen alustuksella, jooko?)

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ihmisiä, jotka tilastollisesti kärsivät liian matalasta kolesterolista oli 10 000, mutta muita oli silti hieman enemmän. On tää vähän hankalaa mulle vielä. Vai katsonko väärästä paikasta?

Mutta joo toi Suomen huolestumisalaraja on selvästi liian alhaalla. Tuonkin tutkimuksen mukaan sen kuuluisi olla 7, kuten Ruotsissa taitaa olla. Vai onko?

Joo, laita vaan joku toinen tutkimus jos vain jaksat. Tänään illalla mun ois hyvä tuntea tätä kolesterolitutkimusta vähän paremmin, koska pääsen juttelemaan yhden alalla työtä tekevän ihmisen kanssa, jonka käsitykset tosin ovat ristiriidassa omieni kanssa. Hän on ollut mm. MONICA-tutkimuksessa ilmeisesti niitä kaikkein ylimpiä henkilöitä, sillä hänen nimensä löytyy näköjään lähes jokaisesta tutkimukseen liittyvästä julkaisusta.

_________________
Valtsun terveysblogi

Joo katsot, sori. Joutuisit arvioimaan muutosta ja sitä, miten se muutos vaikuttaa (oletuksella, että kaikilla laski saman verran). Ja sen jälkeen jakamaan nuo prosentteina kolmeen ryhmään:
- ne joita lääkitys auttoi (riski laski merkittävästi)
- ne joita lääkitys ei auttanut vaan ei suuresti haitannutkaan (riski ei laskenut eikä noussut merkittävästi)
- ... ja ne, joita lääkitys haittasi (riski nousi merkittävästi)

Ei ole enää lukiolaisen (tai pikakirjoitusfoorumin) heiniä tuo. Eikä tuo tulos sitäpaitsi ole enää yhtä luotettava kuin se tieto, minkä sait alunperin, koska statiinit EIVÄT vaikuta kaikille samoin.

Oikeisiin tuloksiin ilman staiineja tarvitaan tutkimus jossa statiineja ei ole ollut

**************

Kävisikö toteutuneiden sydänkohtausten riskin määritys?
Jos, niin millaisen tutkimuksen laittaisit tuosta pystyyn?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Joo, tän idean tajusin nyt. Ja osaisin ehkä sittenkin jopa laskea. Hmm...


Tähän en osaa sanoa yhtään mitään Kuvittelenko vain, että jos kaikkien tutkittavien ihmisten TC:tä nostettaisiin ylös sen verran kuin statiinit sitä keskimäärin laskivat, niin kuolleisuuden pitäisi nousta tilastollisessa mielessä. Yrität itse kai sanoa, että sen pitäisi juuri laskea, koska se alapää katoaisi. Mutta itse ajattelen sen nousevan, koska se yläpää taas kasvaisi ja siellä on korkeat riskit.

Valtsu on evo

_________________
Valtsun terveysblogi