satuetainen kirjoitti:
Jos ei riitä, että soimaa itseä läskiksi, rumaksi ja yms. vaan sitten pitää vielä alkaa pohtia kuolemaa, kroonikkona virumista laitoksessa, isomman dosetin hankkimista, loputonta ketjua verikokeita, varjoainekuvauksia, tähystyksiä, leikkausksia ja niistä toipumista, lääkkeiden haittavaikutuksia, kipua, särkyä, kolotusta.....montako tervettä vuotta - kuukautta - viikkoa - päivää saan kullakin liikkeellä terveellisimpään suuntaan.
Todistamattomien kauhukuvien päässä pyörittely on nimenomaan ongelma josta kannattaisi päästä eroon.
Se on sitä samaa sarjaa kuin yliyleistäminen tyyliin 'KUKAAN ei pidä minusta,' joka on siis epätosi lause, ellet ole kysynyt jokaiselta maailman 7 miljardista ihmisestä.
Usein ihmiset luulevat ettei ole paljoakaan väliä sillä, millaisia sanoja ja lauseita käyttää kun puhuu elämästä tai ajattelee sitä, mutta sillä NIMENOMAAN on väliä sen vuoksi, että tuotat jotakuinkin kaikki tunnetilasi itse sillä mitä ajattelet.
Ihmisillä on taipumus uskoa kyselemättä omia ajatuksiaan silloinkin kun ne ovat niin epätosia/järjettömiä että jonkun toisen suusta kuultuna niille vain nauraisi. Omilla ajatuksilla jotka tuottavat niitä tunteita voi ajaa itsensä paniikkihäiriöön tai yleistyeeseen ahdistuneisuushäiriöön tai masennukseen ja AINOA keino parantua/välttää sairastumasta niihin on se, että rupeaa tarkkailemaan mitä sanoja käyttää ajatuksissaan ja puhuessaan, sekä katsoa ankaran objektiivisesti ajatteleeko puppua, eli löytyykö niistä omista ajatuksista/puheesta ns. kognitiivisia häiriöitä, joista yksi on juuri tuo yliyleistäminen.
Lisäksi juuri tämä 'tuotamme tunteemme omilla ajatuksillamme' vapauttaa sinut täydellisesti olemasta vastuussa muiden ihmisten tunteista: Muut ihmiset aiheuttavat omat tunteensa myöskin omilla ajatuksillaan ja jos heillä on vääristynyttä ajattelua, voi vaikka hengittäminen ('Huokaisit ivallisesti!) tuottaa suuttumusta, mutta siitä sinä et ole vastuussa.
Tässä lista yleisimmistä kognitiivisista häiriöistä ja siitä miten niitä väitellään kumoon:
1. Kaikki-tai-ei-mitään ajattelu
Näet kaiken ehdottomina kategorioina. Jos suorituksesi ei ole täydellinen, tunnet epäonnistuneesi täysin.
VIRHE: Harmaan sävyjä on aina olemassa; "ei kovin hyvä," "melko hyvä," "tarpeeksi hyvä."
2. Yliyleistäminen
Näet yksittäisen negatiivisen tapahtuman loputtoman epäonnistumisen jatkuvana kuviona.
VIRHE: Yksittäinen tapahtuma on vain yksittäinen tapahtuma, eivätkä siihen vaikuta useimmat muut tapahtumat.
3. Mielen suodatin
Otat yhden negatiivisen yksityiskohdan ja keskityt siihen niin muut asiat poissulkevasti, että se värittää koko kokemustasi todellisuudesta - niin kuin mustepisara voi värjätä kokonaisen lasillisen vettä.
VIRHE: Opettele näkemään myös ne 99% asioista, jotka ovat positiivisia aivan yhtä tosina osoituksina todellisuuden luonteesta.
4. Positiivisten asioiden diskvalifiointi
Hylkäämällä positiiviset kokemukset ("sitä ei lasketa"), haudot negatiivista uskoa jonka jokapäiväinen kokemuksesi maailmasta todistaisi vääräksi.
VIRHE: Opettele olemaan käyttämättä sanaa "mutta" kun kuulet kehuja. Käytä erillistä lausetta, jos tarvis on.
5. Johtopäätökset
Tulkitset tapahtumia negatiivisesti, vaikka johtopäätöksesi tueksi ei ole todisteita:
a) Lukemalla ajatuksia: Oletat että ihmiset reagoivat sinuun negatiivisesti.
VIRHE: Kukaan ei voi tietää toisen ajatuksia, ellei toinen kerro niitä hänelle.
b) Ennustelemalla: Ennakoit asioiden menevän pieleen ja vakuutat sitten itsesi siitä, että ennustuksesi on tosiasia.
VIRHE: Et voi tietää tulevaisuutta, sillä sitä ei ole vielä lyöty lukkoon ja se riippuu monista asioista, joista osa ei ole vielä tapahtunut.
6. Katastrofiajattelu ja minimalisointi
Liioittelet jonkin asian - esimerkiksi oman virheesi tai toisen ihmisen saavutuksen -merkitystä, tai minimoit merkityksettömiksi omat haluttavat ominaisuutesi tai toisen ihmisen epätäydellisyydet.
VIRHE: Sinun ominaisuutesi eivät ole sen huonompia vaikka ne ovatkin sinun, eivätkä toisten ominaisuudet ole sen parempia vaikka ne ovatkin heidän.
7. Tunteellinen päättely
Oletat että tunteesi heijastavat todellisuutta: "Tunnen itseni idiootiksi, joten minun täytyy olla idiootti."
VIRHE: Tunteesi ovat aina todellinen osoitus siitä mitä tunnet, mutta eivät välttämättä kerro mitään mistään muusta.
8. "Pitäisi" lauseet
Yrität motivoida itseäsi "pitäisi" ja "ei pitäisi" -lauseilla. Kun kohdistat tällaisia lauseita toisiin ihmisiin ja kerrot heille mitä heidän "pitäisi" tehdä, saat vastaasi ärtymystä ja paheksuntaa.
VIRHE: "Pitäisi" heijastaa jonkun muun arvomaailmaa, vain "haluan" heijastaa sinun arvomaailmaasi.
9. Luokittelu
Äärimmäinen yliyleistämisen muoto, johon kuuluu emotionaalisesti latautunut kielenkäyttö. Sen sijaan, että kuvailisit virhettä jonka olet tehnyt, luokittelet itsesi negatiivisesti: "Olen luuseri." Tai kun joku ärsyttää sinua, luokittelet hänet negatiivisesti: "Hän on idiootti."
VIRHE: Luokittelu häiritsee kommunikaatiota, koka luokittelut ovat liian yleistäviä ollakseen täsmällisiä ja ne vain edistävät syrjintää ja kritiikkiä.
10. Personalisaatio
Näet itsesi jonkin negatiivisen ulkoisen tapahtuman aiheuttajana, vaikka tosiasiassa et ole siitä vastuussa.
VIRHE: Pahoja asioita sattuu maailmassa koko ajan ja todellisuudessa ne eivät juuri koskaan ole sinun syytäsi.
MITEN KYSEENALAISTAA NEGATIIVINEN AJATTELU
Nämä ovat avuksi kun kyseenalaistat negatiivisia ajatuksia. Kun olet kirjoittanut paperille negatiiviset / pessimistiset ajatuksesi, katso niitä näiden "suodattimien" avulla:
1. Todisteet
Pane merkille onko sinulla todellakin tarpeeksi todisteita negatiivisen ajatuksesi tueksi. Huomaat usein, että "todisteesi" ovat melkoisen heikkoja eivätkä ne riittäisi vakuuttamaan sinua, jos kuulisit jonkun muun esittävän ne. Kun ajatus vilahtaa nopeasti mielessäsi etkä paneudu tarkastelemaan sitä, saatat helposti uskoa sen. Mutta kun kirjoitat sen paperille ja katsot sitä, saatat välittömästi huomata että mielesi on syöttänyt sinulle puutaheinää.
2. Vaihtoehdot
Minkä tahansa tapahtuman lopputulokseen vaikuttavat yleensä useat eri tekijät. Olet saattanut takertua vain siihen kaikkein masentavimpaan tekijään, kun olet päätellyt mikä jonkin tapahtuman aiheutti. Etsi vaihtoehtoja ja muita yhtä todennäköisiä vaikuttavia tekijöitä.
3. Seuraukset
Vaikka sinulla olisi paljon todisteita ajatuksellesi ja se olisi ainoa selitys jonka pystyt keksimään, ajatuksesi seuraukset voivat olla virheellisiä ja tarpeettoman lannistavia. Esimerkki: "Väkivaltaisuus on ihmisen normaalitila." Sinulla saattaa olla paljonkin todisteita tälle, mutta tämän uskomuksen seuraus on, että mikään ei ole muutettavissa ja se on myöskin ennustelua ja fatalismia, jolla ei pitäisi olla sijaa rationaalisessa ajattelussa. Käänteisesti se tarkoittaa myös, että rakkaus ja ystävällisyys EIVÄT ole ihmisen normaalitila. Kuitenkin ihminen joka ajattelee ihmisen olevan luonnostaan väkivaltainen on yleensä kokenut enemmän ystävällisyyttä, kuin väkivaltaa.
4. Käyttökelpoisuus
Joskus et voi todella tietää, onko jokin ajatus tosi vai ei. Joidenkin väitteiden kohdalla oikean ja väärän käsitteet eivät edes ole soveltuvia. (eismerkki: Yliyleistystä "yhteiskunta on paha" on naurettaava yrittää todistaa niin oikeaksi, kuin vääräksikään.) Mutta jos jokin ajatus vaikuttaa haitallisesti toimintaasi, sitä on vahingollista miettiä, olipa se sitten oikea tai väärä. Esimerkiksi se että makaat vuoteessasi ajatellen pakkomielteenomaisesti "Entä jos kärsin unettomuudesta, enkä enää koskaan nuku yhtään yötä kunnolla," saattaa pitää sinut hereillä, joten on haitallista ajatella sitä, olipa se sitten tosi tai ei. Monet pessimistiset ajatukset ovat tällaisia: Ne ovat itseään toteuttavia ja siksi hyödyttömiä. Ne eivät ole tosia tai epätosia. Ne toteutuvat ajattelemalla niitä.