Tekeytyi mahtisötkö, ilkiäis tarjota vaikka naapurimaiden kuninkaille, ainakin metsästysretkellä lounaaksi! Isommissa saleissa, sisätiloissa, pitää olla piperrystä ja erikoista, kuulema, kansallisylpeyttä.
Luulientä olis voinut, mutta ei ollutkaan. Smetanan kera, sille toiselle kunkulle, tsaarille. Jos vaiks lientyis?
Eli kaalia ja voita ja makusteita, chilitahnaa, currya, timjamia, juureksia, sipulia ja valko-, pippuria tietty ja suolaa ja soijakastiketta loraus ja tomaattipyreeta, kattilaan. Valkosipulia myös, myöhemmin. Muhii-o-hoi!
Pekonia, amerikan, saksittuna pannulle. Kävi melkein köplösti, leikkasin saksilla paloiksi, meinas persilja sentään, muovinpalanen mukaan. Vesipaistoin pekonit. Uunipekoni vois olla paree.
Kookosmaitoa tölkki kattilaan, puolikas punainen paprika, ja yksi hapansuolakurkku. Sikanautaa pannulle, paisto ja mausto, ja sötköytys, suolaa ja pippuria. Melkein piparia teki mieli, kun tuoksui niin namilta.
Jotain viismaustetta laitoin myös, jeeraa ja kurkumaa, ja yrttisekoitusta. Ehkä jotain muutakin, en muista, rakkautta rippusen?
Led Zeppelin musana, paitti vanhempi läppäri kaatui, vitutti kun oli hyvä meno ja meiningi, oli vaihdettava musiikin lähdettä. En leikannut sormeani, enkä muutenkaan harmistunut, hetkeksi vain.

lis. Niinjoo, murskasin hyppysellisen, reiluhkon, kuivattua suppilovahveroa sötköön. Jos jotakuta resepti kiinnostaa. Toimii.
Pitänee vaivaantua kauppaan, smetanaa. Nam!