Sateisena keskiviikkoaamuna 3.6.-15 Paratiisissa
Kiitos
Teikkuli, Kirris, MaMi!Soon Teikkuli ja Kirris sillain päin, että mie se oon täällä se, joka kalastaa, (sillä laiturilta heitettävällä katiskalla)
perkaa ja valmistaa kalat. Aatami sujuvasti kipparoi siinä apuna.
MaMi, hortaa on tähän aikaan vuodesta tämmöisella karulla kallioniemellä aika vähän, ja kun suurempaa hätää eioo vielä ollut, niin koivun ja mustikan lehtiin, ketunleipiin ja satunnaisiin ratamonlehtiin saaliit ovat toistaiseksi jääneet.
Ja apropoo! Motti purkautui tilapäisesti eilen, tie oli kuivunut (käytiin kahtomassa) niin paljon, että päästiin kuin päästiinkin läpi ja käymään kirkolla. Miulla oli ihan tärkeää apteekkiasiaakin ja sitten ostettiin autoon menovettä, ruokaa usseemmaksi päiväksi ja alkossakin piipahettiin.
Ja hyvä oli että se retki tehtiin eilen, yöllisen/edelleen jatkuvan sateen vuoksi ei tännään oisi yrittämistäkään.
Vaan nyt on kaikki reilassa, viikonloppuun ja ylikin pärjätään heleposti.
Mie eilen kirjoitin pitkät kuvaukset täällä olosta ja luonnosta, vaan kaikki varas vei. Miulta on täällä hävinnyt monta tekstiä, syytä en ossoo ees arvailla.
Kuitenkin uimassakäynnit, Kirsti ja Tauno Rautiaisen perhe-elämän kuin uuden "vanhan" tuttavuudenkin kirjasin. Puukiipijä-Igor ilmoittautui paikalla olevaksi. Tuttu jo edelliskesältä ja keväiseltä käyntireisulta.
Kurjet ja joutsenet huutelevat kiitettävästi, ainai yksi joutsen on liki koko ajan lipumassa lahdella ja tiirat tekevät kolmiyhteisiä syöksylentoharjoituksiaan, lokit päivystävät vuoroa vaihtain niemen uloimmassa männyssä ja sorsat narisee. Marisee, sanoo Aatami ja toteaa, että onneksi sorsat hoitaa sen marisemisen, miun ei tarvii!
Sinisiivet, nokkos- ja naurisperhoset ja sitrukset lentelevät ja vesi on liki uimakelpoista.
Nyt on luppopäivä, sataa ja on aika koleaa, siispä päivitykset ajan tasalle, ja voipihan sitä wörtsiäki vähän pelata.
Agathan kirjoja on vino pino oottamassa lukijaansa, mutta jännä, eilenki ko istuin tuolla pihalla auringossa, en yhtään malttanut lukkee, piti vaan katsella, ihastella ja hengittää ympäröivää luontoa.
Tänä aamuna, ihan vaan huvin vuoksi ja urheilun kannalta, mitattiin verenpaineet. Kummallaki oli siinä 120/80: n huippeissa, pulssit about 75.
Ja kun kerran mittaamaan oli alettu, mitattiin sokeritkin, (tai ne tietysti ensin)miulla 5.6 ja Aalla 5.8. Ja vielä kävin vaakassakin, on kampanjan "virallinen" punnituspäivä. Kilon vaje oli viikossa, joten eipä hassummin mikään tällä hetkellä.
Noiden lisäksi ollaan puhuttu sekä vakavia että hassuja, ja aina välleen meitä naurattaa joku ihan älytön juttu.
Samanlainen hullu huumori.
Ja voisi kait senkin ohimennen mainita, että diu-diu on...

ja vettä sattaa ihan huimana.
Hehku-kamina antaa meille lämpöä ja poistaa kosteutta. Mie rakastan!
