Kiitos,
MaMi vilkutuksista ja toivotuksista!
Kahden lämpimän, täysin tuulettoman pilvipäivän jälkeen saatiin aurinko
näkyviin kello viiden tienoilla ii.pee. Miun piti tietysti heti rynniä tuonne niemen-
nokkaan, sinne paistoi parhaiten. Nytkin on ihan tyyni, kaunis ilta, todella
lämmintä, +22 astetta vieläkin ja ilman suhtellinen kosteus liki 90%.
Tulisiko ihan sametti-ilta/-yö...
Aamupäivällä käytiin hakemassa ne kanttarellit, vähemmän niitä oli, mitä luulin,
mutta saatiin kuitenkin hyvä soosi grillissä hartaasti haudutetulle paahto-
paistille. Aalle oli pottuja, söin miekii yhen minin, miulle lämmintä paprikasalaattia
ja molemmille tavan vihreetä.
Syötyään Aatami huokaisi oikein hartasti ja sanoi, että jos joku oisi hälle reilu
kaksi vuotta sitten sanonut, että täällä paahtopaisteja tai sisäfileitä grillaillaan,
niin hän oisi sanonut että höpöhöpö. Vaan ei sano enää...
Mie siihen vaatimattomasti, että oothan tuota nähnyt, näin se karppikansa syö;
milloin kaalisoppaa, milloin paistia. Herkkuruokaa kuitenkin aina.
Voi olla, että voi käytättää meitä huomenna ihmisissä. Voivoi, aivan unohin pe:na ostaa, ja
voin vähyys on karppihuushålletissa yhtä järkyttävä asia kuin jos munien määrä laskee alle kymmenen.
Tokko!
Illan köllykkätä Karppilaan, hyviä unia ja kaunista aamua koko Suomeen
toivoskelee
lillukka
