Aikansa kutakin, vai miten se meni? Kaupungissa on omat arvonsa ja mahdollisuutensa vastapainona erämaamökkeilyyn. Luulen ja arvaan, että olet niin kovin elänyt luonnossa elämäsi varrella, että kaipaat sitä viimeistään ensi keväänä jo kovasti Ihana että tuollainen paikka on olemassa.
Mukavaa alkavaa viikkoa Paratiisiin.
_________________ Kaikissa meissä on vikamme, mutta minusta niitä ei vain huomaa Blogissa lisää
Yön kaatosadekuurojen ja pienen ukkosen jyrinän jälkeen valoisa aurinkoaamu. Ilma on vähän viilentynyt ja kosteus% on näin aamulla likempänä sataa.
Tänä aamuna nähtiin (lue Aatami näki) ihminen. Oli tuossa auton luona ja käveli sitten mökkitietä pois. Jotenkin väpsäytti, kunnei täällä normisti ketään liiku. Toivottavasti oli vain satunnainen kulkija ja meni menojaan.
Selkä sähköttelee vähän inhoon malliin, en nyt ihan vielä oisi valmis kotiin lähtöön. Vielä jokunen päivä mieluusti täällä, vaikka kaupaunkilaiskotikin tuikkii mielessä. Ja MaMi, oikeassa olet; hyvin ison osan elämääni olen elänyt luontokeskeisesti. Eikä miusta sitä metsäläistä saa irti nyhtämälläkään. Mutta aika aikaa kutakin, sanoi akka kun kuutamolla pyykitti. Nyhtämisestä puheenollen, nyhtönauta oottelee jääkaapissa valmistustaan. Ehkäpä tänään. Tai huomenta.
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Toivottavasti selkä siitä tokenee ja saisitte vielä muutaman päivän Paratiisista nauttia. Luontokeskeinen olen minäkin ja monet vaellukset ja retket luonnossa tehnyt ympäri Suomen. On se vaan niin ihanaa!
_________________ Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi
Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto
Toivon selältä suosiollisuutta, mutta ei oikein siltä vaikuta. Aatami heitti aamulla ajatuksen, jos hän lähtisi viemään miut Jykylään ja tulisi sitten muutamaksi päiväksi puuhommiin, joko vävynsä kanssa tai yksin. En hirmeesti ajatukselle silloin lämmennyt, ainakaan yksin ololle, vaan nyt oon miettinyt päivän aikana, että jospa hän haluaisikin olla täällä jonkun päivän ihan iteksiään. Kysyinkin sitä, sanoi että eioo semmoisesta kyse, mutt eipä silti voi tietää...tiukasti "kyljikkäinhän" tässä on oltu koko kesä. Nämä puuhommat on vähän semmoisia kimurantteja juttuja, helteellä ei jaksa kuumassa mehtässä itikoitten syötävänä olla, sateella tai kohta sateen jälkeenkään ei oikein voi, kun metsä on märkä...no, en niihin nyt enempää kantaa ota.
Tänään pistän nyhtönaudan juur' putsattuun grilliin ja paistan Aalle lisäksi tähespottuja. Itellein kiehautan pienen kukkakaalin, saa siitä Aatamikin osansa, jos haluaa.
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
No en sitten pistänyt nyhtistä grilliin enkä pottuja pannuun. Ihan melkein kestämätön olotila alkoi iltapäivällä olla, selän lisäksi sähkötti moni muukin paikka. Fibro prkl, pysynyt kurissa ja nuhteessa koko kesän, läpi sateiden ja poutapäivien, tuulien ja tyvenein. Nytkö se piti raihaantua.
Aatami sanoi ihan nätisti ja kauniisti, että mie vien siut nyt kottiin ja tulen huomenna tänne uudestaan, vävyn kanssa tai ilman, muutamaksi päiväksi. Ja mie annoin itkun kanssa periksi ja vartissa pakkasin melkein kaikki omat romppeet, mitä ymärsin aatella siinä itkun kurkkua kuristaissa. En mie sitä itkenyt, että Aa tahtoi miut kottiin tuoda, kyllä hän näki, kuinka tuskallista miulla oikeasti oli olla. Sitä itkin että ihana kesä Paratiisissa sai ikkään kuin hyvästelemättömän lopun ja ajolähdön kotiin. Ja että se johtui nimenomaan miusta ja miun raihnaisuudestani. Ottaahan se päähän, prkl! Sovittiin kuitenkin, että talviteloille ei siinä hässäkässä ja kiputilassa ruveta Paratiisia laittamaan. Mennään jonain viikonloppuna ja laitellaan mökki kaikessa rauhassa kuntoon talven tulla.
Niin makaa maalima nyt Paratiisissa. Ja lillis makaa Willassa kipuisena ja vähän sekalaisessa mielentilassa ja Aatami omassa kodissaan, mikä hälle moottorisänkyineen suotakoon.
Niin se sitten kääntyi Kotona ehkä parempi kipuilla kumminkin Ja yhdessä olette vielä menossa laittamaan talviteloille, sitten kun on aika. Lepoa ja pikaista toipumista.
_________________ Kaikissa meissä on vikamme, mutta minusta niitä ei vain huomaa Blogissa lisää
Mutku. Leiväkken mainitsit. Me Naisista ohje, sama tai kina kuin pitsapohjaan. Melkein. Keitettyä kukkista muusiksi, munaa siteeksi ja mantelijauhoa tyrkyttivät. Uustottelemattomana tein kuitenkin kukkis, muna ja juusto tai kinaa. Siitä sitten 1,5 senttiä paksuja rieskoja. (Ohje taitaa löytyä "kukkakaali rieska" haulla?) Suolaa lisäilin vähäsen, 220 astetta ja 12 min, tai vähän yli. Oli hyvää...
Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä. Kotoilun jälkeen ehtii viellä paratiisista nauttia... Nih.
_________________
En se minä ollut ja siksi toiseksi se oli vahinko.
MaMi, niin siinä nyt kävi. Mutta ei Paratiisia nyt kuitenkaan ihan vielä jätetä. Eikä tiedä, vaikka voisi vielä jonkun yön tai vaikka viikonlopun siellä olla, kunhan tuon fibroselän on taas saanut suitsittua. Isukki! Härregyyd, mies, sie et tiijä, kuin mie oon sinnuu kaipaillut. Ihunaa, kun ilimottauvut. Ihan sitä superia! Mie oonkin tehnyt tuon tyylistä syötävää, vaan pannulla paistain. Tai grillin palatalla. Mutta vaikken ois tenyt mitenkään missään millään milloinkaan, niin huomenna teen, ihan oikeesti uunissa, ja just sen takkii, koSIE sen ohjeen taas mieleen muistutit. Moiskis!! Vaan nyt siirrytään kaikin tänne! Joohan! viewtopic.php?f=11&t=69793&p=2077955#p2077955
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Toivon totisesti, että olosi olisi helpottunut ja kaikki olisi paremmin. Eihän kesä vielä ole kuitenkaan ohi, ettekö voi mennä Paratiisiin myöhemmin, jos olosi paranee? Onneksi sinulla on noin ymmärtäväinen Aatami, se jo auttaa monessa asiassa.
Tämä päikky on nyt tauolla, kukaties ensi kesään asti, jos ei enää ainakaan pisempään jaksoa Paratiisissa olla. Pitää kuitenkin käydä laittamassa paikat talvikuntoon.
Ernst kävi katsomassa ettei siellä näkynyt hiiriä tänä vuonna joten palasi kotiin kun sielläkin saa nykyisin olla ulkona. Mutta jos tarvitaan niin varmaan voi tulla.
_________________ Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin. LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa. Old lives matter.
Voi teitä te Ihanaiset Naiset! Ihan piti itku pollauttaa, niin syvämestä hyrräytti tämä. On se niin suloista huomenna Paratiisiin palata, kun kesätuuli on päässyt puhaltamaan sisälle ja auringon kera lämmittänyt ja kuivattanut jo mökkiä valmiiksi. Ja kuisti ja laiturikin laastu ja laituri varmaan kohilleen pukattu jos on tarvis ollut. Vene valmiiksi käännetty kuivahtamaan ja vesilläkin jo käytetty. Ja Ernstkin käynyt hiiritilanteen tarkastamassa. Hyvä, että Hän voi vielä palatakin, jos tarvis on.
Pakko on sanoa, että todella ilahutti tämä yllätys. Kiitos syvältä sisimmästä. Mitenkähän sitä malttaa ees nukkua yöllä, kun niin on jo nupit käännetty kaakkoon ja menojalkaa kutittaa. Nyt taidan hetken istahtaa vielä Salongissa ja ihan viinilasillisen siinä fiilistellessä napata. Sitten sitä unen yritystä ja jos ei nukuta, suosiolla kesäyön kaupunkitunnelmien ihmettelyä. Seuraavana yönä ovatkin sitten ihan toisenlaiset maisemat ja tunnelmat ihmeteltävänä. Siis näihin kuviin, näihin tunnelmiin, hanit!
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa
Et voi kirjoittaa uusia viestejä Et voi vastata viestiketjuihin Et voi muokata omia viestejäsi Et voi poistaa omia viestejäsi Et voi lähettää liitetiedostoja