vanha karppu kirjoitti:
Eikö elimistö muka osaa hyödyntää ihonalaista rasvakudosta, joka kait on siellä kuitenkin juuri siksi, että siitä voi tarvittaessa ammentaa? Ja vieläpä juuri sitä aitoa eläinrasvaa, jota pidetään täällä niin ensiarvoisen tärkeänä.
Se osaa hyödyntää sitä omaa rasvavarantoa vasta kun se on ensin opetettu siihen, mikä kestää ihmisestä riippuen muutamasta viikosta jopa muutamaan kuukauteen. Kyseessä on siis kropan opettaminen sokeripolttoisesta rasvapolttoiseksi. Muunmuassa mitokondriot uusiutuvat, lihaksiin kehittyy luonnollinen (ei-morbidi) insuliiniresistenssi, jolloin syödyt vähät hiilihydraatit ohjautuvat aivoille ja hemoglobiinille.
Näin siis rasvapolttoisella, sitten kun syödään vielä vähemmän hiilihydraatteja, tulee kuvioon myös ketonit ja ketoosi.
Ja se AINOA keino opettaa kroppa rasvapolttoiseksi on syödä melko vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvaa. Eläinrasvaa, koska se on turvallinen rasvan lähde.
Jos puputtaa hiilihydraattirunsasta ruokaa esim. 3 ateriaa + 2 välipalaa päivässä, ei kroppa opi rasvapolttoiseksi.
Sitten KUN kroppa on opetettu rasvapolttoiseksi eli mitokondriot osaavat käyttää vapaita rasvahappoja energiaksi, sitten mukana tosiaan on aina noin 40 000 kCal edestä vararavintoa, mikä tekee sen että ruokavälit voivat olla vaikkapa 4-8 tuntia ilman mitään ongelmia tai verensokerin laskun aiheuttamaa pahaa oloa.
Jännää tässä on se - ja Els voisi kertoa miten tämä oikein toimii, häneltä tästä kuulin - että sitä juuri syötyä rasvaa ei edes käytetä ravinnoksi saman tien, vaan se menee varastoon rasvakudokseen, josta vapautetaan vanhoja varastoja sitten käyttöön. Eräänlainen first in - first out varastonvalvontasysteemi.
Minulla ei ole hajuakaan miten tuo toimii, mutta järkevältähän se kuulostaa.
Sokeripolttoinenhan menee ateriasta toiseen sen edellisen aterian sokereilla ja joutuukin syömään vähän väliä. Rasva omasta rasvakudoksesta palaa vain lähinnä öisin ja pitkät ruokavälit eivät onnistu koska verensokeri laskee ja tulee huono olo.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
