Auringonkukkaöljyn osalta pidän hyvänä asiana sitä, että sen uuttaminen siemenistä ei vaadi rankkaa prosessointia ja öljy on sellaisenaan miedon tuoksuista ja miellyttävän pähkinäisen makuista. Esim. rypsiöljy (sen lisäksi, että puristaminen on aika rajua puuhaa) on maultaan karvasta ja haisee pahalta, se prosessoidaan rajusti, jotta siitä saadaan syömiskelpoista. Auringonkukkaöljyn savuamispiste on muistaakseni myös aika korkea. Minään terveystuotteena en sitä pidä, mutta näistä siemenöljyistä ehkä kuitenkin parhaasta päästä.
Pakko kyllä sanoa tuosta X.n kommentoinnista - ei ole kovin laadukasta sekään. Ei Venn-W väitä ferroptoosia miksikään uudeksi ilmiöksi - vaan aivan asianmukaisesti toteaa, että tämä solukuoleman tyyppi ei ole ollut tiedossa vielä kovin pitkän aikaa. Linkkasin tuonne alkupään teksteihin Naturen artikkelin, jossa aihetta käsitellään laajemmin.
Nyt kun olen lukenut paperin kokonaan, niin onhan siellä vielä pajon oletuksia. Mutta kiinnostavaa on kyllä se, että C15 paransi pullonokkadelfiinien metabolisen oireyhtymän ja vaikutti nopeasti erilaisiin markkereihin.
Tuo Wennin tutkimusryhmä siis törmäsi tähän delfiinien metaboliseen oireyhtymään seuratessaan kahden eri kohteen delfiinien terveydentilaa. Toisessa metabolinen oireyhtymä alkoi yleistyä. Syyksi arvellaan sitä, että kalat pienenevät ja meren lämpenemisestä johtuen ne ovat myös vähärasvaisempia. Muutos ei ole tasaista kaikkialla. Toinen delfiiniryhmä ei siis enää olisi saanutkaan riittävästi C15:sta omasta ravinnostaan (toki myös makroravinteiden suhteet muuttuvat, delfiini saanee ravinnostaan enemmän proteiinia ja vähemmän rasvaa muuttuneissa oloissa, Wi huomauttaa).
Mielenkiintoista on se, että punasolujen solukalvot reagoivat aika voimakkaasti ravinnon C15 määriin:
Lainaa:
Individuals’ C15:0 concentrations readily respond to dietary C15:0 changes; 19 days after moving from a diet high in saturated fatty acids (18% total energy) to a diet high in polyunsaturated fatty acids, healthy adult plasma phospholipid C15:0 concentrations decreased significantly, from 0.35% to 0.27%, and erythrocyte membrane C15:0 concentrations decreased from 0.51% to 0.38%
Tuo ei ole siis Vennin tutkimuksesta, vaan koosteesta, jossa kerätään erilaisia havaintoja C15:sta aikaisemmista tutkimuksista.
Pyrkimys plasman konsentraatiota korkeampaan suhteelliseen osuuteen punasolujen solukalvoilla voisi hyvinkin tarkoittaa sitä, että rasvahappo on solukalvon rakenteen kannalta merkityksellinen.
En nyt lähtisi debunkkaamaan tuota kokonaan, mutta ehkä olisi ollut tässä vaiheessa parempi puhua hypoteesista, houkutella tutkimusyhteisöä mukaan tutkimaan asiaa tarkemmin – ja jättää lisäravinnepuuhat tekemättä. Vennhän kaupittelee lisukettaan mainstreamia myötäillen – sillä eihän se luonnollisen SAFAn lisääminen ravintoon ole mikään ratkaisu tietenkään

- kauhean vaarallista! Ymmärrän kyllä, että helposti menee napit vastakkain siemenöljyjen vastustajan kanssa. Siemenöljythän tosin ovat ihmisen ravitsemuksessa tämän ongelman aiheuttaneet, mikäli hypoteesissa on perää - eikä se millään tavalla nollaa sitä, että siemenöljyillä on ja voi olla kaikenlaisia muitakin haitallisia vaikutuksia terveyteen.
Minulle tuo tutkimus tarkoittaa sitä, että syön luomuvoini entistäkin suuremmalla innolla – ja tietenkin ne kaikki ihanat juustot!