Joo, viimeinen naula arkkuun – ja luultavasti syy sille, miksi metaboliset sairauden alkavat yhä nuoremmilla, on se, kun lapsillekin alettiin juottaa kurria täysmaidon sijaan. Tuo paperi on ihan tuore ja se ottaa asian niin vakavasti, että ehdottaa C15 välttämättömäksi rasvahapoksi. Elimistö ei sitä valmista, mutta
vähän sitä syntyy suolistossa bakteerien toimesta.
Lähteenä ravinnossa on siis ensisijaisesti eläinrasva ja haastattelussa puhutaan paljon maitotuotteista, mutta lienee sitä muussakin eläinrasvassa, jopa merenelävissä. Mahdollisesti myös kookosöljyssä ja palmuölyssä. Märehtijöillä lajinmukainen ruohoravinto lisää C15 määrää selvästi (duh). Katson, saako jostain tietopankista kaivettua kunnollista listaa.
Lainaa:
Historical and recent human data support a daily dietary C15:0 intake of around 100 to 200 mg to achieve circulating C15:0 levels > 20 µM (>5 µg/mL, or >0.2%).
Voissa on 830 mg / 100g - en löytänyt tähän hätään luomun ja rehulla syötetyn eroa.
Optimaalista tasoa on etsitty Sardinian avulla, siellä eletään pitkään ja juustoa (paljolti vuorilla laiduntavien lampaiden ja vuohien maidosta valmistettua) syödään päivittäin, jopa lihan sijaan pääproteiinina. Tällaistakin paperissa esitetään:
Lainaa:
Beyond fixing nutritional deficiencies, there is evidence that optimal circulating C15:0 concentrations (>0.4% to 0.64% total fatty acids) may support long-term cardiovascular health and longevity.
C17 saattaa kuulua samaan sarjaan, tyydyttyneiden rasvahappojen superhyviksiin.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
.
. Ja erityisesti lampaan- ja vuohenmaitojuustoja. Taidan ostaa tänään tämän löydön kunniaksi PECORINOA!
