erfyt kirjoitti:
Enivei yritin kovasti vähentää prodea ja lisätä rasvaa. Iltaruoallakin, kun jäi nälkä, otin sitten vain lisää lientä ja lusikoin sen. Tiedättekö sellasen olon, kun on samaan aikaan täynnä ja nälkäinen? Mulla tulee rasvasesta ruoasta alkuun sellanen. Kohta sitten oikea nälkä...
Nyt pirteämpänä yritän selittää paremmin, mitä ajattelin siitä siedätyksestä tai totuttelusta. Se liittyi siis tähän, että rasva ei tuo kylläisyyttä, vaikka maha tuntuukin täydeltä. Mulla tuli siis sama olo pähkinöistä ja manteleista. En ikään kuin saanut niistä irti energiaa, siksi epäilen, ettei ollut sopivia entsyymejä, jotka olisivat purkaneet pähkinät energiaksi, vaan ne menivät ns. läpi. (Maallikon arvailuja, joo, mutta sitähän tämä on - salapoliisityötä). Mahassa tuntui ontolta, eikä niistä tullut kylläisyyden tunnetta.
Sama voi olla runsasrasvadieetille siirtyessä, että elimistö ei osaa vielä kunnolla käyttää sitä rasvaa energianlähteenä, ja siksi tulee sellainen olo, ettei nälkä millään lähde, vaikka syö paljon rasvaa. Omasta kokemuksesta sanoisin, että elimistö tottuu, kun sille antaa aikaa.
Siksikin suosin eläinrasvaa ja luuliemiä, koska niissä on myös paljon muutakin hyvyyttä kuin vain se pelkkä rasva, eikä rasva ole kokenut kovia käsittelyjä, jotka poistavat kaikki hienot, helposti tuhoutuvat aineet. Ajattelen, että se kaikki muu, mitä liemeen ja eläinrasvaan kotikeittiön ei-steriilissä ympäristössä jää ja tulee, auttaa luontaista rasvaa ja sen hiveniä toimimaan ravintona ja rakennusaineena.
Eri juttu on sitten ruoka-aineissa, jotka tekevät sairauden oireita, niiden kanssa pitää olla tarkempi. Tätä Toisinsyöjä ilmeisesti tarkoitti? (Tosin siinäkin voi saada paljon aikaan, jos saa suolistoflooransa kuntoon.
http://coolinginflammation.blogspot.fi/ ... epair.html)
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
)
