karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kilpapyörällä vain ei oikein voi ajaa missään kaupunkialueilla eikä talvella.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Kilpapyörällä vain ei oikein voi ajaa missään kaupunkialueilla eikä talvella

No se on kyllä totta, mutta tarkoitus onkin hommatta talveksi jonkunlainen hybridi, nastarenkailla

_________________
- Mikään työ ei ole tehty, ennenkuin lihava mies on poistunut rakennuksesta.-

Marjatta,kyllä minä ainakin saan hyvän mielen ja olon kun vaikka polkisin polkupyörällä vain 30 minuuttia ja kun tulen kotiin niin olo on kuin yölinjalla eli tosi mahtava.
Sen verran tässä kertoakseni,että tais meikäläisellä olla toissa päivänä oikein liikunta päivä,joka olisi mennyt liikuntayöksi,koska ensin kävin pyörällä ajamassa 2 kilometriä ja muutaman tunnin päästä teki mieli taas lähteä ja tein ainakin puolisen tunnin kävelyn ja illalla tein taas puolen tunnin polkupyörämatkan,jota olisin vielä jatkanut vielä,mutta kun tuo ilta rupesi vaihtumaan yöksi niin pakko kai sitä oli lopettaa. Ajattelin sitten,että liikunta se elämän parasta huumetta on. Se on niinkuin tupakka,johon jää kiinni.

Fillarointi on kyllä mukavaa. Itse ajelen vähintään arkisin työmatkat eli 2x7km + muu mahdollinen cruisailu. Aikaa tuohon 7 kilometriin menee 23 minuuttia ja kyllä siinä saa tarvittaessa hien pintaan.

Kaikkein parasta tässä on se että hoidan kuntoilun kätevästi työmatkan aikana. Erittäin tehokasta ajankäyttöä, vaikka itse sanonkin .

Pyöräily on hubaa suomen kauniissa kesässä!!
Tulee pyöräiltyä n.500-1500km vuodessa/kesässä.
Riippuen keleistä ja vapaa ajasta.

Pyörä helkama veloman 3vaihteinen.
"lenkit" yleensä 30-60km.

Viimevuoden paras lenkki 176.4km./ 13tunnissa..
(oli pakko tehdä kun oli 20€ veto kyseessä )

_________________
SUPPORTING NATURAL STRENGHT

XTC ENERGY DRINK - PURE ENERGY

Pyöräily on kyllä kivaa Itse sotken fillarilla pääasiassa kesäaikaan, metsässä ja maanteillä. Pääasiassa tulee poljettua työmatkoja, jotka on tunti suuntaansa (n. 22km) ja viikonloppuisin sitten enemmän rytyytettyä metsässä 1-3 tunnin lenkkejä. Kilometrejä tuolla metsässä ajellessa ei niinkään kerry, mutta sitä hurjempi hiki tulee tasapainoillessa.

Itselläni on lukkopolkimet, joita en voisi kuvitella enää vaihtavani tavallisiksi. Maastoajelua varten ne alunperin hommasin, jotta ei jalka polkimelta lipsu. Muutamat lipat tuli alkuun kyllä heitettyä, kun se jalka ei tarpeeksi säpäkkään polkimesta irronnut, mutta nykyisin pidän lukot niin löysällä, että pieni sivuttaisliike irrottaa jalan. Lukkopolkimilla saa koko kammenkierroksen tehtyä töitä, kun jalkaa nostaessakin vastus säilyy. Tuntuu kivasti niin pekaroissa kuin etureisissäkin Oma polkemistahtini on aika reipas, muttei kuitenkaan mikään verenmakusuussa-meininki, jotta ehtii vähän ympärilleenkin katselemaan. Piruuttani eilen laskin noita kammenkierroksia ja keskimäärin minuuttiin niitä tuli sillä omalla tempollani 75-85.

Niin ja mitä noiden vaihteiden käyttöön tulee, niin niitä kannattaa käyttää. Pienillä vaihteilla ajo ei ole = hitaasti ajoa. Itse ainakin vaihdan vaihteita vähän väliä maaston mukaan, jotta tietty vastus säilyy.

Eli et ole kokeillut. Yleinen harhaluulo on, että maantiepyörä on pelkästään sikakuntoisille ja suoralle maantielle. Väärin menee! Talvella ei maantierenkailla pääse, se on totta. Maantiepyörä on tehty ajoon ja ajamiseen se silloin sopii. Sillä pääsee erittäin hyvin hyväkuntoisia hiekkateitä. Sillä pääsee loistavasti kaupungissa. Renkaat eivät huhupuheista huolimatta puhkee lähellekkään yhtä helposti kuin nykyisen peruspyörän perusrenkaat. Minä ajan kaikki arkiajot maantierenkailla ja ne todellakin ovat parhaat renkaat päällystetylle tielle.

Muut pyörätyypit tulevat ja menevät. Maantiepyörä pysyy!

Lukkopolkimet ovat sellainen asia, että jokainen niitä kokeilematon niitä vastustaa ja jokainen niitä kokeillut ei enää koskaan avopolkimilla suostu ajamaan. Poikkeus vahvistaa säännön (Punapää). Ne ovat yksinkertaisesti niin välttämättömät pyörällä ajoon, ettei minun tarvitse sitä tässä yrittää todistella. Jokainen kärsiköön omissa jaloissaan, jos muuta väittävät.

Kisapyörällä ei ehkä kaupungissa kannatakkaan ajaa, mutta tuskin olet kuuden tonnin hiilikuituista kisa-ajokkia hankkimassakaan.
Mutta jos kerta ajat talvellakin, niin cyclocrossi voisi olla hyvä vaihtoehto. Kyseinen fillari näyttää maantiepyörältä, mutta kestää raffinpaakin ajoa ja maastossa ajoa. Lisäksi etuhaarukassa on sen verran tilaa, että voit sliksien lisäksi vaihtaa pyörään myös nappularenkaat. Ja talvella mahtuu nastatkin alle! (maantiefillarissa tämä ei onnistu)
Pyöräilykenkiä suosittelen minäkin hyvin lämpimästi. Kannattaa ainakin kokeilla! Sen jälkeen tunskin enää niistä luovut. Tuovat ajomukavuutta ja rutkasti lisää tehoa. Mielestäni ajamisessa ilman ajokenkiä ei ole mitään järkeä. Jos käytät pyörää muuhunkin kuin lenkkeilyyn (esim. paikasta toiseen siirtymiseen) niin kannattaa ostaa maastokengät ja -polkimet maantiekenkien sijaan. Toisin kuin maantiekengissä, maastotossuissa klossit on upotettu kengän pohjaan niin, että kengissä on mukava myös kävellä ja hengailla.

_________________
TAiTEiLiJA

Päin vastoin kuin rikkaiden omaisuutta suojelevaa lainsäädäntöä, minä kunnioitan kyllä liikennesääntöjä ja se tarkoittaa ajamista pyörätiellä aina kuin siihen tarjoutuu mahdollisuus ja pyörätiet ovat ajettavassa kunnossa.

Mutta kapearenkaisille niillä sattuu erittäin ikäviä yllätyksiä josta seurauksena ovat soikeat vanteet.



Maastopyörä on Kaliforniasta, mikä on tyly synnyinkoti (*. Sen jälkeen sitä on kehitetty. Amerikkalaiset kun eivät tykkää kävellä minnekään.
Minullakin on sellainen ihmepyörä, ettei ole tarvinnut pumpata renkaisiin ilmaa koko keväänä.

*) jarrupalat sulavat alamäessä, kaktuksen piikit puhkovat renkaat, pyörää ei voi ajaa paksussa hiekassa ja jyrkässä ylämäessä rupeaa keulimaan.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Jenni84 kirjoitti niin kovaa asiaa, etten edes uskaltanut harkita sille linjalle siirtymistä. Cyclo crossi on todellakin SE kaikkein käytännöllisin pyörä mitä koskaan on keksitty. Siitä vain on vielä maantiepyörääkin kovemmat ennakkoluulot. Ne ovat turhia. Nykyään niitä saa jo jopa Suomesta järkevään hintaan. Cyclo crossi on käytännöllisesti katsoen maantiepyörä jolla voi ajaa talvellakin ja jopa maastossa.

Pistetäänpä linkkiä

Hinnat hirvittää, pitkälle toista tuhatta euroa. Siihen hintaan voisin ostaa viisi Insera Canyonia.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Jos sanonta laatu maksaa johonkin pätee, niin polkupyöriin.
Alle tonnilla ei saa kunnon fillaria, ei sitten mistään.

Mitenkään tässä missään nimessä ketään tai mitään mustamaalaamatta, mutta: Suomen Polkupyörätukun tulisi mielestäni panostaa yltiöpäisen mainostamisen sijasta fillariensa laatuun. Parilla huntilla myytävät "täysjoustomaasturit" eivät voi olla laadukkaita tai ajo-ominaisuuksiltaan mukavia.
Itseäni pelottaisi kehoni puolesta ajaa kyseisen lafkan "pyörillä".
Ja alkaahan se jo hermoja ja kukkaroakin raassaamaan kun koko ajan saa olla vaihtamassa osia ja korjailemassa vikoja.

_________________
TAiTEiLiJA

Mun paras fillari ever oli crescent:in kolmivaihteinen sillä ajeltiin parhaimmillaan 200km/päivä,silloin kun olin nuori ja hyväkuntoinen.

Kyllä asiallisen pyörän saa alle tonnilla.

_________________
Ahneella on paskanen kakka.

Ostin nyt jo varmaan 7 vuotta sitten Suomen Polkupyörätukusta pyörän, Insera Canyonin edeltäjän, Montana Canyonin, maksoi silloista rahaa 990, ajattelin silloin että noh, varastetaan se kuitenkin joten miksi ostaa kalliimpaa.. Mutta se on ehdottomasti kivoin pyörä mitä minulla on ikinä ollut. Ei ole ollut mitään isompia ongelmia, ainoastaan jarrupaloja joutunut silloin tällöin vaihtamaan, mutta niinhän se on kaikissa pyörissä. Se on kestänyt painoani ilman mitään mutisemista aina, en ihan välttis olisi tukevimmillani uskaltanut hypätä ohutrenkaisen kalliin pyörän päälle.

Mutta siis tuohon Jenni84:n kommenttiin, kyllä alle tonnilla saa pyöriä jotka ovat normi-ihmisille hyviä. En tajua miksi kaikkien pitäisi hifistellä tässä asiassa. Itsekin ajan tuhansia kilometrejä vuodessa ja tosiaan tuo oma pyöräni on kestänyt sen kaiken ja on mukava ajaa. Tuskin se kehoani on rassannut mitenkään enempää että olen sillä ajanut enkä jollain kalliimmalla pyörällä.

Ymmärrän toki ihmiset jotka harrastavat kilpapyöräilyä, he tuskin katsoisivat tuollaisia pyöriä päinkään, mutta jos kyseessä on maija meikäläinen joka haluaa vaan saada hyvää fiilistä ja huristella fiiliksen pohjalta, silloin tuskin sellaisesta tonnin pyörästä olisi niin paljon iloa.



Edelleen vetoan siihen maija meikäläiseen joka on löytänyt itselleen uuden kivan lajin kaikkien sohvaperunavuosien jälkeen, sitten tullaan sanomaan että mitä sä tollasia lenkkejä oikein vedät, eihän niistä mitään saa irti. Ja siis vaan 2km? kyllähän nyt 50km pitää pystyä ajamaan helpostikin... En ymmärrä. Eikö se ole tärkeintä että ihminen liikkuu, oli se sitten vaikka vaan korttelin ympäri sen pyörän selässä? Kyllä tavalliselle ihmiselle puoli tuntia riittää pyöräilyä siihen että saa hien pintaan, aika nopeasti tulee kyllästyminen jos aletaan "vaatia" itseltä aina tunnin lenkkejä, tai vielä pahempaa, 50km kerralla. Itse kyllä pyöräilen yleensä 1,5h kerralla tai sitten matka-ajoa, mutta en alkaisi kavereitani ahdistamaan mukaan niille lenkeille, voisi olla viimeinen kerta kun he kanssani mihinkään urheilemaan lähtisivät.

Ei pidä antaa pipon kiristää tässäkään asiassa, antaa kaikkien kukkien kukkia jne

_________________
Karppaus alkanut 21.02.06 (ja uudelleen 09.09.09)

Vääntäkääs nyt rautalankaa epäluuloiselle pyöräilijäblondille lukkopolkimien eduista ja haitoista. Harkitsen maantiepyörän hankintaa, mutta joudun oikeasti ajamaan aika pitkiä matkoja Helsingin liikennevaloissa, risteyksissä ja muun kevyen liikenteen (= koiranulkoiluttajat, pikkulapset, kännykkään puhuvat kävelijät jne.) seassa ennen kuin pääsen selville reiteille ja voin vaan pistää polkien eteenpäin.
Minua nääs henk.koht. epäilyttää, että jos jalkani ovat kiinni polkimissa, voi tulla isompi mälli yllättävien tilanteiden sattuessa, kun jalkojen irrottaminen polkimilta ei käykään sekunnin murto-osassa. Ja kaupunkiajossa näitä yllättäviä tilanteita muiden tienkäyttäjien taholta tulee ihan eri tavalla kuin maantietä pitkin ajaessa. Lukkopolkimilla voi kai ajaa myös niin, ettei lukot ole kiinni, eli jos ajan kaupunkipätkän ilman lukkoja ja laitan ne kiinni vasta kun pääsen "ulos kaupungista"?

_________________
"Jos ihminen jaksaa tarpeeksi pitkään syödä suositusten mukaan pelkkää kasvirasvaa, hän lakkaa ehkä joskus tuottamasta kovapahaeläinrasvaa ja muuttuu rypsiksi tai muuksi vihannekseksi." Traanitapiiri

1) Minä ajan Suomen Polkupyörätukun fillarilla.
2) Minun fillarini maksoi pari hunttia.
3) Yhtään vikaa ei ole ilmennyt koko kevään aikana.

Kyllä minä sanon että reippaasti alle tonnilla olen saanut hyvän fillarin.
Ja jos joskus epäilen sitä, voin tonnilla ostaa vaikka neljä samanlaista varaosiksi



Ja se TM-testi on tässä

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Pyörän valintahan on toki suoraan verrannollinen käyttötarkoituksen kanssa. Jos käyttää fillaria siirtymiseen paikasta A paikkaan B, ovat laatuvaatimukset erilaiset kuin lenkki-/treenipyörällä.
Ja eihän sitä osaa kaivata sellaista jota ei ole kokeillut. Mutta kun on kerran kokenut Ferrarin ajomukavuuden ja smoothin sulavuuden, niin maailma avartuu ja alkaa nähdä Ladat ja Nissanitkin uudesta näkökulmasta.


Suzi:
Itse ajan tosi paljon myös keskustassa ja käytän stadissakin aina lukkopolkimia. Vastoin monia harhaluuloja jalka irtoaa lukkopolkimesta yhtä ketterästi kuin tavallisesta polkimesta. Opit refleksinomaisesti irrottamaan jalan oikein.
Toki ensimmäisinä päivinä saatat kaatua muutaman kerran, mutta se kuuluu asiaan. Muistat vasta pysähdyttyäsi, että jalka olikin kiinni ja silloin menee sormi suuhun eikä muista mitä tehdä. Ja muksista, kaatuu hitaasti kyljelleen hyvin hitaasta vauhdista. Ja sitten nolottaa ja naurattaa ja on hauska tarina kavereille kerrottavana.
Ekoina päivinä voit myös säätää polkimet aika löysälle, niin kenkä irtoaa helpommin. (Pitemmän päälle se ei ole järkevää, koska ajaminen kärsii) Voit myös ajaessasi irrotella jalkaa vaikka koko ajan ja napsauttaa sen taas takaisin kiinni. Näin tulee harjoiteltua oikeaa liikerataakin ja mielenrauhakin lisääntyy.
Toki voit ajaa kiinnittämättä jalkoja ollenkaan, mutta uskon vakaasti että niin et tahdo tehdä. Huomaat hyvin pian, että lukkopolkimet ovat jopa turvallisemmat kuin tavalliset polkimet. (eipähän jalka lipsu ja sääret säästyy haavoilta)
Hauskoja ajohetkiä!!

_________________
TAiTEiLiJA

Ja minulle kanssa! Tahtoisin myös tietää sen, voiko millaiseen pyörään tahansa vaihtaa lukkopolkimet? Pyöräni on tavallinen 7-vaihteinen citypyörä ja maastopyöräilykengät minulla on ollut jo vuosikausia, kun tuli sellaiset hankittua spinningiä varten, mutta lukkopolkimia en ole uskaltanut hankkia vieläkään. Spinningissä tavallisen kengän ja pyöräilykengän eron huomaa ja tuntee heti ekan tunnin jälkeen, mutta spinningissäpä ei tarvita nopeita pysähtymisiä. Itse ajelen lähes kaikki matkat kesät talvet ja arkipäivisin hyötyajoa tulee noin 25 kilometriä, siitä suurin osa kaupunkiajoa. Eli kannattaako lukkopolkimien hankkiminen?

MUOKS: Jenni84 ehti vastakin jo osaan kysymyksistä...

Kannattaa kannattaa!!
Ja kyllä, lukkopolkimet voit vaihtaa mihin tahansa pyörään. Se on helppo homma, tarvitset ainoastaan jakoavaimen vanhojen poljinten irrottamiseen.
Olethan tarkkana, että ostamasi polkimet soveltuvat varmasti juuri sinun klosseihisi, koska kiinnityssysteemejä on monia.
Jos käyt spinnissä, niin sulla varmaan SPD.

_________________
TAiTEiLiJA

Olen kuullut, etteivät korjaajat uskalla edes hienoihin pyöriin koskea.
Itselleni renkaan pumppaaminen on vaativin tekninen huoltotoimenpide johon pystyn, esimerkiksi tuo lukkopolkimien asennus on ihan kykyjeni ulkopuolella.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg