Mulla autto ainakin myös ihan semmonen rytmitys, että teen toistot hitaasti. Verenpaine on kohtuumatala ollu jo jonkin aikaa, välillä hyvällä ruoalla saattaa liikkua siellä 120/80 mutta yleensä kuitenkin paljon vähemmän. Tai oli, kun asuin kaukomailla 2400m merenpinnan yläpuolella. En voinut edes joogata ilman, että näkyi tähtiä, mutta tein sitten sen, mitä pystyi, ja lihaskunto- & lihastreenilajeja harrastin hyvin hitailla liikkeillä. Ei siis mitään pikaista "montako jännehyppyä menee 1min sisällä" tai nopeita toistoja mihinkään, vaan vaikka sitten kolme toistoa tai viis tai tosi vähän, kunhan kaikki teki kunnolla. Jos ei jaksa kolmea sarjaa niin tekee vaikka yks tai puolitoista edes. Lakkas huimaamasta, ja ei ihan hirveästi haitannut sitä lihasten & motoriikan kehitystä.
Minusta vaan on tullut tämmönen vähän hidas, tai olen kyllä aina ollukki, mutta lakkasin pyrkimästä siihen nopsiin toistoihin jne. Ajattelin jotenkin, että ehkä näin happi ja veri kerkeää kuljettaa hyvät sisään ja huonot ulos, oli ne mitä hiukkasia sitten olikaan, koska minun hengitys- ja kävelyrytmitkin on enemmän hitaita & pitkiä kuin nopeasti tehtäviä ripeitä liikkeitä.

Hiki tuli ihan tarpeeks, kuitenkaan pyörryttämättä ja kuitenkin kropan alkaessa toimia paremmin ja paremmin.
Mulla myös lisäsyöminen esim. lihan muodossa kävi tosi hankalaksi, koska jotenkin tuntuu, että lihan "sulamiseen menee niin paljon energiaa" että se kaikki lihan hyvä ei menekään kroppaan suoraan. Rupesin siis lisään juureksia ja ihan perunaa ja hedelmiä ja sen semmosta, siis hiilarit nousi, mutta ei maitotuotteista eikä sokerina tai mausteina. Ei leipänä eikä riisinäkään, mutta siis semmosina helposti sulavina ja kuitenkin vain vähän prosessoituina muotoina. Olihan se helpompaa kuin Suomessa, kun papaija ja banaani ja mansikat oli ympäri vuoden kausituotteita ja mangot oli ihania ja meheviä, mutta siis kyllä Suomestakin löytyy niitä tärkkelyspitoisia mutta helposti sulavia elintarvikkeita ihan hyvin.
En voi sanoa, että ongelmani oli nimenomaan kilpparissa, mutta se tunne muuttaa nollakorkeudelta sinne 2,5 km lakeuksille vei voimat kuukausiksi, ja mulla oli pitkään tosi voimaton, vähäverinen, vähähappinen ja totaalisen vedoton olo just ilmaston johdosta. Se tunne, että jotain, mitä joskus jaksoi, tai mitä vaikka muut jaksaa, mutta ite ei sitten yhtään mitään, on hirveän tuttu. Ja taas toisaalta, kun muutin Suomeen, niin täällä on palannut ruokavalioon just kolminkertanen määrä maitotuotteita, leipä, karkit, sokerit ja hukkatärkkelys, niin näkyy ja tuntuu olossa nimenomaan nesteen kertymisenä. Hukkatärkkelys ja runsas maitoproteiinien määrä ruoassa. Lihan ja maidon sulaminen ja sulattaminen on myös haaste, joten siks niitä ei pitäis syödäkään pelkkään "proteiinintarpeeseen" vaan mieluummin hyvänä ruokana. Alkaa mennä haitat ja hyödyt ristiin.
