karppaus.infon arkistoitu foorumi

Sanoinko mä jossain Pienetär, että se laadukkaan pyörän alahintaraja on toi tonni? Ja jos onnistut polkeen ruostuneella Cresentillä tuon aikaisemmin mainitsemasi 2000 kilsaa/vuodessa ilman, että siinä jarrut/vaihteet bragaa, niin tosi hyvä homma! Fakta kuitenkin on, että "pyörissäkin hinta on verrainnollista pyörän käyttöikään ja käyttömukavuuteen" eli osien laatuun.

On kyllä tullut huomattua, että sinun mielestä niissä ei näköjään pidä olla eroja.


Jos oikein kärjistetysti ajatellaan, niin olet oikeassa, molemmilla poljetaan. Eiköhän kilpaurheilu, lajista riippumatta, ole kuitenkin eri asia kuin harrastus vaikka toki harrastaakin voi monella tasolla. Sinä vaan et näköjään pysty myöntämään, että harrastaakseen polkupyöräilyä, saa siihen oivan välineen alle tuhannellakin eurolla.


Perustelepas vielä tähän, jo kauan sitten asialinjalta karanneen ketjun loppuun, että mikä sinun mielestäsi tekee polkupyöräilystä ratkaisevasti kivempaa, jos alla on 900 euron pyörän sijaan 1500 euron pyörä? Ihan uteliaisuuttani haluaisin todella kuulla perustelusi tähän.

Ja loppukaneetiksi todettakoon, että alle tonnilla saa aivan hyvän polkupyörän. Ehkä moinen ei sinulle riitä, mutta ei se tee sellaisesta silti huonoa.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

On otettava huomioon myös merkki ja image. Kallis pyörä näyttää kalliilta ja halpa näyttää halvalta, mutta ulkonäköään saa kohennettua väheisemmilläkin satsauksilla.

Käyttömukavuuteen ei vaikuta ainakaan minulla pyörä eikä sen osat, vaan sää -ja tieolosuhteet. Sää on asiaankuuluva haaste jokaisessa ulkoilulajissa. Keskustelupalstoilla taas sanotaan, että pyörätiet on tarkoitettu Helsingissä lähinnä mummovauhtisile pyöräilijöille.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Heh heh, tämä onkin yksi hauskimpia ketjuja tällä foorumilla Itse olin muutama viikko sitten ostamassa pyörää ja asetin seuraavat kriteerit:

- pyörän pitää olla tukeva jotta kestää aikuisen miehen painon
- napavaihteet
- pitää pystyä ajamaan rennosti selkä suorassa
- satulan pitää olla mukava eikä mikään kova kidutuspenkki
- luotettavia suosituksia pitkä-aikaisesta käytöstä lähitutuilta
- kotimainen

Tein periaatteessa valintani netissä ja menin pyöräliikkeeseen jossa oli ko. pyörää myynnissä, viime vuoden mallia pienellä alennuksella. Astuin sisään liikkeeseen jossa esitin yhden kysymyksen: Mikä olis tälläiselle aikuiselle herrasmiehelle sopiva kulkupeli ? Myyjä ei viittä sekunttia miettinyt vaan käveli juuri sen pyörän luoksen jonka olin ajatellutkin ostaa.

Olkaapa hyvät:
http://www.helkamavelox.fi/fi/products/ ... O3NHR.html

Ainoa oikea isokokoiselle herrasmiehelle sopiva pyörä, Helkama Oiva Ainoa puute on ettei takajarru ole käsikäyttöinen, jalkajarru on jotenkin "luonnoton" ja polkimia ei voi esim liikkeelle lähtiessä kieräyttää taaksepäin oikeaan asentoon.

3 vaihdetta on täysin riittävä määrä, leveät renkaat ei liippaa edes soralla eikä selkä kipeydy kyykkiessä kumarassa. Ja kilometrit taittuu mukavasti, maisemiakin näkee kun on pää ylhäällä, ja myös sitä lintujen laulua ehtii kuunnella

Lisään vielä pyöräilyn mukavuuskeskusteluun, että minä kannan lähes aina mukanani selässä suurta urheilukassia, joka on täynnä tavaraa ja useimmiten nyhtää toista olkapäätä enemmän kuin toista. Sillä on suurempi vaikutus mukavuuteen kuin kulutukseen.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Eri asia sitten kannattaako imagesta maksaa? Käyttömukavuuteen taas minun ajoillani pyörällä ja sen osilla on suurikin merkitys, ei niinkään sääolosuhteilla tai tien kunnolla (metsässä ajamista kun suosin muutenkin).

Pistänpäs minäkin lusikkani soppaan:

Huomattavasti halvemmalla saa uuden fillarin itselleen, kun ostaa sellaisen loppusyksystä; silloin liikkeet tyhjentävät varastojaan vanhoista malleista. Itse ostin veljen opastamana etujoustolla ja nestelevyjarruilla varustetun maastopyörän hintaan 499,- (lähtöhinta 1000,-). Merkki on suht tuntematon Focus, joten "statuslisää" ei hintaan tullut . Verrattiin vielä omaani veljen merkkipyörään, ja lopputulos oli se, että erot ovat melko pieniä ellei jopa olemattomia.

Kun en tekniikasta ja varustelusta paljon ymmärrä, niin ihmettelen vaan näitä hintaeroja...

Ajattelinpa että kenties saisi aika hyvän halvalla jos ostaa käytetyn polkupyörän vaikkapa poliisin huutokaupasta.

Ajomukavuudella on sellainen psykologinen ulottuvuus: jos ajaminen on jostain syystä epämukavaa, tulee heti se väärä mielikuva että ainakin paljon kaloreita palaa. Epämukaavuudet eivät kuitenkaan polta yhtään kaloreita.
Bikeplanet vaikuttaa olevan varsinainen välineurheilun mekka, mutta sen lehdessä sanottiin sellainenkin viisas asia, että työmatkapyöräilyssä eli tarvepyöräilyssä kannattaa vaihdella reittiä niin että homman mielekkyys säilyy.
Ihan huomaamattaan kun kelaa vanhoja teitä niin osaa varautua tiettyihin mäkiin ja ikäviin liikennejärjestelyihin ja jos on huonolla tuulella muutenkin niin se vain lannistaa. Kun menee uutta reittiä niin ei osaa varautua mäkiin.

Inspiroituna: Mölylästä kiipeän Siilitielle sen sijaan, että jatkaisin tuttua pohjoiseen menevää pyörätietä.
Sen sijaan että seuraan Itäkeskuksesta Itäväylää, menen Marjaniemen siirtolapuutarhan eteläpuolitse Roihuvuoreen ja sitten alas Abraham Wetterin tielle.

Kartta paljastaa paljon muitakin variaatioita.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Jep ja kun tottuu tiettyyn reittiin, tulee ajettua vaarallisetkin kohdat läpi turhan ajattelemattomasti. Tien ylityksetkin tyyliin "kyllä mä tosta ehdin kun ehdin eilenkin" ja pimeät mutkat tyyliin "ei sieltä ketään tuu kumminkaan".

Kannattaa muuten varoa siellä Wetterin reitillä teollisuusalueelle haarautuvia teitä, niitä ei helposti noteeraa, mutta autotrafiikki on yllättävän runsasta ja risteykseen tulee moni autoilija aivan järjetöntä vauhtia.

Lukkopolkimista vielä:
Onko kukaan uskaltanut ajella kyseisillä vempaimilla kun tarakalla on muksu ja turvaistuin?
Spinnissähän lukkopolkimet ja pyöräilykengät on mun mielestä ihan ehdottomat, treeni on (tai ainakin tuntuu olevan) paljon tehokkaampaa. Omalla fillarilla kulkiessa on aina kuitenkin toi jälkikasvu mukana ja painopiste nousee huomattavasti ylemmäs kuin ilman matkustajaa. Onkohan liian iso turvallisuusriski? Siis enhän mä omasta puolestani murehdi vaan lapsen.

_________________


Karppaus alkanut 12.1.06

En ole kokeillu, mutta ainaki itellä jalat irtoo polkimilta suurinpiirtein yhtä vikkelään lukoilla kuin ilman, joten ei kai siinä sillo riski kasva. Tietysti noi lukot saa niin tiukkaan että ei kovin helposti irtoa. Tai sitten joidenkin valmistajien klossit eivät kovin helposti irtoo joidenki toisten valmistamista polkimista.

Ostin just kaverilta ns citymaasturi fillarin .3v vanha nopsa vaihteita 7 ja ainut turha/huono puoli on jalkajarru. Maksoin fillarista 80e mutta jos tuo kestää saman kuin mun vanha nopsani (15v ja vieläkin on ihan ok pyörä mutta mies omi sen)niin halvalla tulee kilsat + ihan mukava sillä on ollut ajella. Mun räystäsperseeseen on kaikki penkit alkunsa hankalia mutta sekin vaatii tottumista

Mistäs löytys niitä kehuttuja aitoja pyöräilyshortseja kokoa vähintään 4XL ? Ja mieluiten halvalla

Sanovat, että tuollaisella polkeminen kehittää parhaiten juuri tuota pyörittämisen taitoa.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Tiedän, teollisuusalueilla tuntuu olevan ihan omat liikennesääntönsä. Tuntuu siltä että keltakypärillä on kuulosuojaimet autoa ajaessakin.
Kaiken kukkuraksi kadun varren liikkeistä tullaan aika reipasvauhtisesti ulos. Kerätäänkös sielläkin Robinin veroa?

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Tipahdin En tahtois ajaa tätä aihetta enää pidemmälle alkulähteestään, mutta pakko mainita kun siihen päin jo sohaistiin että kyllä pk-seudulla on pyöräilijä NIIN altavastaajana liikenteessä Koko ajan saa pelätä henkensä eestä kun autojen seassa liikkuu, että osaakohan tuokin tollo liikennesäännöt Niistäkään säännöistä ei oo kovin mittavaa etua kun pyöräilijä on niissäkin lähtökohtaisesti alakynnessä

Itsellänikin oli fiksi aikanaan, mutta polvet ei oikeen digannu. Niinpä vaihdoin siihen vapaarattaan ja lisäsin jarrut.

Alkaa mennä ihan naurettavaksi tämä keskustelu. Jengin on pakko olla oikeassa ja päästä sanomaan viimeinen sana asioista joista ei välttämättä tiedä kovin paljoa. Tuntuu vaan hassulta, kuinka absoluuttisia totuuksia tulee seillaisten ihmisten suusta, jotka eivät kuitenkaan koskaan ole perehtyneet polkupyörien mekaniikkaan sen tarkemmin, saati sitten kokeilleet muita kuin "markettifillareita". Ja kyllä, kyllä minullakin on vahvat mielipiteet. mutta kyllä, minulla myös on vähän eri tavalla tietoa ja kokemusta aiheesta kuin monella muulla.
Ihanaa, että ihmiset rakastavat pyöriään ja puolustavat niitä henkeen ja vereen. Niin minäkin tekisin. Rajansa kuitenkin kaikella. Tuskin kukaan kuitenkaan on haukkunut kenenkään pyörää henkilökohtaisesti. Oli vaan yleisesti puhetta hinnasta ja laadusta.

Kun oli puhetta että alta tonnin ei kunnon pyörää saa, niin kysellään tyyliin, että onko 999euron pyörä sitten ihan paska. Lapsellista saivartelua.
Itsellänikin oli fiksi aikanaan, mutta polvet ei oikeen digannu. Niinpä vaihdoin siihen vapaarattaan ja lisäsin jarrut.

Alkaa mennä ihan naurettavaksi tämä keskustelu. Jengin on pakko olla oikeassa ja päästä sanomaan viimeinen sana asioista joista ei välttämättä tiedä kovin paljoa.
Ja kyllä, kyllä minullakin on vahvat mielipiteet. mutta kyllä, minulla myös on vähän eri tavalla tietoa ja kokemusta aiheesta kuin monella muulla.
Ihanaa, että ihmiset rakastavat pyöriään ja puolustavat niitä henkeen ja vereen. Niin minäkin tekisin. Rajansa kuitenkin kaikella. Tuskin kukaan kuitenkaan on haukkunut kenenkään pyörää henkilökohtaisesti. Oli vaan yleisesti puhetta hinnasta ja laadusta.

Kun oli puhetta että alta tonnin ei kunnon pyörää saa, niin kysellään tyyliin, että onko 999euron pyörä sitten ihan paska.
Ja kuten jo aiemmin sanoin, hinta riippuu käyttötarkoitukselta. Siksi tuntuu hassulta, kun joku sanoo, että kyllä sillä viidenkympin pyörällä pääsee kauppaan ja takas. No totta hitossa pääsee!
Mutta kun kyse päivittäisistä pitkistä pyöräilytuokioista, on asia jo ihan eri. Tällöin laatuvaatimukset ovat suuremmat, eikä silloin ajella mainitulla kesämökin huussin takaa löydetyllä ruosteisella 1950-luvun Cresentillä.
Ja jos ei tiedä paremmasta, niin kyllähän se olemassa oleva kelpaa. Kyllä sitten yllättyy kun pääsee kokeilemaan pyörää, joka rullaa niiiin sulavasti.
Jatkuvasti kaduilla tulee vastaan hajoamispisteessä olevia fillareita. Ja mikäs siinä, jos se ei ajajaa haittaa. Välillä kyllä tekisi mieli ehdottaa, että mites olisi ketjujen rasvaus, kun kitinä kuuluu kymmenien metrien päähän.
Nämä ovat niin henkilökohtaisia asioita. Itse en siedä pyörässäni pieneintäkään häikkää. Ehjästä pyörästä ei kuulu minkäänlaista ääntä. Itse en kestäisi ajaa pyörällä joka rutisee, helisee tai kilisee. Tai jonka keskiö keikkuu, tai ketjut hyppii, tai vaihteet eivät vaihdu HETI, vaan niitä joutuu ränkläämään. Tai jonka kiekot on vinot tai pinnat kaipaavat rihtausta, tai renkaat on fläsät. Tai vaijeritkaapelit ja rattaat täynnä moskaa.
Kuitenkaan aiemmassa elämässäni en osannut näitä asioitaedes huomata vioiksi. Mutta silloin en juuri polkenutkaan muualle kuin uimastadikalle.

Jos vähän perehtyisi asioihin ennakkoluuloihin tyytymisen sijaan, niin huomaisi, että hintaerot johtuvat laatueroista, eivät merkkipyörien imagolisästä. On totta että monet "merkkipyörät" maksavat. Mutta ne ovatkin laadukkaita ja luotettavia ja juuri sillä tavallahan ne ovat ansainneet asemansa "merkkipyörinä". Ja laatu maksaa. Niinhän se on.
Ja tuo Tekniikan maailman linkki vain entisestään todistaa halpispyörien olevan halpiksia myös laadultaan.

Jonkun kirjoittamaan hassuun väittämään viitaten: Ainakaan minä en ole katkera, että olen maksanut pyöristäni enemmän kuin moni muu palstalainen. Tiedän niiden olevan täydellisiä ja tiedän etten muutamalla satkulla saa laadukasta pyörää.

_________________
TAiTEiLiJA

Hyvä slogan, tenori

Jenni päätti sit sanoa asiat useempaan kertaan, että menis perillekin?

Hassua muuten, että vaistosit tässä jotain munonpakkoollaoikeessa -henkeä, ainakaan mulle ei tullut sellainen kuva Tuntuu vaan että tässä on nyt kaks koulukuntaa edustettuina... Siitähän jo kertoo toi sun kuvaus "marketpyörä". Et on vaan olemassa vaihtoehdot "marketista ostettu" ja "kahden tonnin fiksi". Aika harva kai sanoi ostaneensa fillarinsa tarjoustalosta. Itsekin ostin pyöräliikkeestä. Ja se on UUSI, se on HELKAMA, eikä se nitisenatisekiepu tai hyrrää. Paitsi siinä mielessä kun polkupyörän nyt olettaakin kieppuvan Kun se alkoi nitistä, vein sen huoltoon. Takuuhuoltoon. Koska merkkipyörille myönnetään sellaista kuin takuu. Eikä tartte kenenkään tarttua tuohon, ettei Helkama ole merkki, osoittais vaan, ettei oo ihan mennyt viesti perille.

Ihan yhtä lapsellista on vinkua, että alle tonnilla ei saa kunnon pyörää koska täysin varmasti se ei pidä paikkaansa. Ei sillä varmaan saa yhtä hyvää kuin usemman tonnilla, mutta aivan varmasti kunnollisen.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -