Tarkoitin lähinnä sitä, että atomitasolla on mahdollista tehdä virheitä, jotka saattavat vaikuttaa atomitasolla toimivilta, mutta jotka aiheuttavat katastrofaalisia virheitä ylätasolla. Päinvastoin on paljon, paljon vaikeampi tehdä tällaisia virheitä. Jos siis jokin vaikuttaa ylätasolla toimivan, niin se luultavasti toimii atomitasolla, vaikka sitä ei ymmärrettäisikään.
Toinen puoli tässä on se, että ihminen on äärimmäisen kompleksinen systeemi, eikä luultavasti ole kovinkaan mahdollista analysoida kaikkia atomitason muutoksia. Etenkin kaikenlainen estimointi on lähestulkoon mahdotonta, koska kombinaatioita on loputon määrä, ja mitä enemmän vaikutuksia yritetään erottaa toisistaan, sitä vähemmän nähdään metsää puilta.
Ei siis suinkaan sillä, etteikö noita kannattaisi tutkia. Enemmän ymmärrystä, vähemmän taikauskoa, kuten: "PUFAn syöminen alentaa sydänkohtauksia pahaa kolesterolia laskemalla."
](./images/smilies/eusa_wall.gif)
(Viimeksi mainittu on itse asiassa hyvä esimerkki taikauskosta, jonka lähtökohta on atomitason analyysissa.)