karppaus.infon arkistoitu foorumi

Näyttöön perustuvan lääketieteen mukaan nykytilannetta ja vaihtoehtoisia tilanteita pitäisi vertailla ilman lähtökohtaoletusta, jonka mukaan nykytila on paras mahdollinen, ellei toisin todisteta. THL, Ruokavirasto ja VRN näyttävät kuitenkin noudattavan positivistista tiedekäsitystä, jonka mukaan paras ja arvostetuin tutkija on se, joka voimallisimmin taistelee epävarmaa tietoa ja nykytilanteen muutosta vastaan

Ja, olihan tämä mielipide Pasi Malmin? Terveellis-realistisempaa mielipidettä en olekaan nähnyt aikoihin.
Ei kuitenkaan sovi vallitsevaan holhous-hallinnollisen hyvinvointi yhteiskuntaan.

Olen koulutukseltani hallintotieteiden tohtori. Keskeinen tutkimusaiheeni on ollut vuosina 1988-1992 organisaatioiden sekä tieteellisen tiedon evoluutio sekä vuosina 2004-2009 sukupuolisyrjinnän evoluutio. Uusimmat julkaisuni kuten https://agilepublishing.fi/artikkelit/article-10 käsittelevät näyttöön perustuvaa lääketiedettä sekä rationaalista päätöksentekoa terveydenhuollon piirissä.

Date:
March 8, 2010
Source:
University of Copenhagen
Summary:
Scientists have found that vitamin D is crucial to activating our immune defenses and that without sufficient intake of the vitamin - the killer cells of the immune system -- T cells -- will not be able to react to and fight off serious infections in the body. The research team found that T cells first search for vitamin D in order to activate and if they cannot find enough of it will not complete the activation process.

D-vitamiinia tarvitaan talvella lisää, mutta sen oikea määrä on kiperä kysymys.

Virallinen suositus suosittelee aikuiselle 10 mikrogrammaan D-vitamiinilisää, jos ruuasta ei saada tarpeeksi deetä.
D-vitamiinitutkimuksiin perehtynyt professori sanoo, että mistään ruokavaliosta ei talvisin voi Suomessa saada tarpeeksi D-vitamiinia.
Professori Ilari Paakkari suosittelee 100 mikrogramman D-vitamiinilisää korona-aikaan.

Yksi 100 mikrogramman D-vitamiinipilleri päivässä on aikuiselle turvallista suojahoitoa koronan aikaan. Näin linjaa farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari.

Paakkari on kirjoittanut Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjaston D-vitamiinia käsittelevät kokoavat artikkelit.

Sopivan ja riittävän D-vitamiinilisän suuruus on puhuttanut viime aikoina erityisesti koronaepidemian vuoksi. Tutkimuksissa on havaittu, että matalat D-vitamiiniarvot näyttivät tuplaavan koronatartunnan riskin.

Satasen D-vitamiinilisä voi kuulostaa suurelta määrältä sen silmissä, joka on hakenut oikeaa D-vitamiinilisän määrää Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ravitsemussuosituksista.

VRN:n suosituksessa 18–75-vuotiaiden D-vitamiinilisän tarpeesta sanotaan näin: ”10 mikrogrammaa/päivä lokakuun alusta maaliskuun loppuun, jos ei käytä D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä päivittäin ja/tai kalaa 2-3 kertaa viikossa”.

Ravitsemussuositus siis pitää 10 mikrogrammaa riittävänä, Paakkari suosittelee sataa mikrogrammaa. Viranomaiset ovat asettaneet D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin ylärajaksi juuri tuon 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Rasvaisessa kalassa on paljon D-vitamiinia. Suomessa maitotuotteiden D-vitaminoinnin on katsottu olevan merkittävä tekijä siinä, että väestötasolla vitamiinin saanti on saatu entistä paremmalle tasolle.

”Normaali ruoka ei riitä”

VRN ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisivat helmikuun 2021 alussa yhteisen kannanoton, jossa todetaan, että millään yksittäisellä ravintoaineella ei voi korvata hyvän ravitsemustilan ja monipuolisen ruokavalion hyötyjä.

D-vitamiinin todetaan olevan osa kokonaisuutta.
– Suositusta suurempien D-vitamiinilisien hyödyistä ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä, toteaa THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ruokaviraston sivulla.

HUS on suositellut 20 mikrogramman D-vitamiinilisää koronavirusepidemian aikana kaikille yli 70-vuotiaille ja ympärivuorokautisessa hoidossa asuville aikuisille,

Paakkarin mukaan väestötasolla Suomessa ei ole suurta hätää D-vitamiinin saannin suhteen. Yksilötasolla tilanne voi hänen mukaansa olla aivan toinen.
– Mikään normaali ruoka ei riitä Suomessa talviaikaan takaamaan riittävää D-vitamiinin saantia, hän toteaa.

Paakkari muistuttaa, että vanhoilla ihmisillä iho ei tuota samalla tavalla D-vitamiinia kuin nuorilla. Siksi iän karttuessa voi olla syytä tarkistaa oma D-vitamiinin saanti.

Useimmille paras tapa nauttia D-vitamiinilisä on ottaa se päivittäin. Niin sen todennäköisesti muistaa ottaa varmimmin.

Taso selville mittaamalla

Riittävä D-vitamiinipitoisuus tukee ja pitää yllä ihmisen immuniteettia. D-vitamiini vahvistaa myös hengitysteiden limakalvon rakenteen liitoksia.

Jos ihminen saa koronavirustartunnan, hyvä D-vitamiinitaso voi vaimentaa pelättyä sytokiinimyrskyä. Toisaalta emme vielä tiedä, voiko koronavirustartunta itsessään saada aikaan D-vitamiinipitoisuuden romahtamisen.

Paakkarin mukaan ei ole olemassa niin sanottua yhden koon D-vitamiiniannostusta, joka olisi kaikille varmasti hyvä. Oman D-vitamiinitasonsa voi selvittää vain mittauttamalla sen.

Mittaustuloksen pitäisi Paakkarin mukaan olla yli 100 nanomoolia litrassa (nmol/l).
– Se antaa parhaimman suojan.

Jos D-vitamiinitaso on alhainen ja D-vitamiinilisää aletaan ottaa entistä enemmän, mittaus kannattaa Paakkarin mukaan tehdä uudelleen kolmen tai neljän kuukauden kuluttua, jotta nähdään, onko vaikutus riittävä.

D-vitamiinimittaukseen pääsee ilman lääkärin lähetettä. Mittauksen hinta vaihtelee 50-80 euron välillä.

Uusi D-tutkimus koronapotilailla Barcelonassa

Barcelonan Hospital del Mar Research Intituutissa on hoidettu koronapotilaila suurilla D-vitamiiniannoksilla. Tutkimuksessa oli 930 potilasta, joista 551 sai D-vitamiina ja verrokkeja oli 379.

D-vitamiinia annettiin sairaalantulopäivänä 532 µg ja sen jälkeen 266 µg päivinä 3, 7, 15 ja 30. D-hoito vähensi tehohoidon tarvetta 80 % ja samalla kuolemat vähenivät merkitsevästi. Tulos on erittäin tärkeä, sillä Espanjassa koronapotilaat miehittävät lähes puolet tehohoitopaikoista, joita muutkin potilaat tarvitsevat...

Ehkä tässäkin asiassa THL:n pääjohtaja olisi kutsuttava STM:n ”puhutteluun” (perushoitaja & historian maisteri)?

No, politiikka niisti lääketieteen osaamisen nenän noin v 1980 ja tämä KTL:n nykyisen THL:n johdolla. Kvasiluottamuksen suuri luoja oli aikansa pääjohtaja Pekka Puska.

Meanwhile randomised controlled trials designed to definitively answer whether vitamin D status plays a direct role in Covid infections and outcomes are ongoing. “What we lack at the moment is really a definitive trial which demonstrates a cause and effect relationship,” said Adrian Martineau, a professor of respiratory infection and immunity at Queen Mary University of London, who is leading such a study.

“You can’t dismiss the circumstantial evidence …[but] it’s not the highest level of evidence. I guess there’s a philosophical question – if you have an intervention that has a good chance of working and is completely safe, why not implement it, while you’re waiting to find out given the public health emergency?”