karppaus.infon arkistoitu foorumi

Fogeli (agronomi) ei tajua, että diabeetikoille kehittyy usein magnesiumin puute, koska he erittävät tavallista enemmän magnesiumia virtsaan.

Matti Tolonen kirjoitti magnesiumin tarpeesta:

http://www.vhh-terveysravinto.fi/keskus ... 151#p48151



Been there, done that. Krampit katosivat magnesiumlisällä. Halpaa ja riskitöntä. Imeytyminen on kysyntävetoista. Elimistö ottaa magnesiumia sen verran kuin tarvitsee. Ylimääräinen edistää tulostusta.

Matti Tolonen kirjoitti magnesiumin tarpeesta:

http://www.vhh-terveysravinto.fi/keskus ... 151#p48151



Been there, done that. Krampit katosivat magnesiumlisällä. Halpaa ja riskitöntä. Imeytyminen on kysyntävetoista. Elimistö ottaa magnesiumia sen verran kuin tarvitsee. Ylimääräinen edistää tulostusta.

A CHRISTMAS PRESENT

FROM THE AMERICAN DIABETES ASSOCIATION

At last low carb makes it into the standards of medical care for #T2D

Just give up sugar and the starchy carbs that digest down into glucose Makes perfect sense

Mostly #T2D is about diet

^Timo Kuusela kommentoi:



Ehkä varmaan pitäisi jo antaa Jaakopille anteeksi se väärä rasvakanta.

Results:
Twenty-eight participants completed First-Assessment and 24 completed Follow-Up. Habitual carbohydrate intake was 20 to 50 g/d for 10 participants and 50 to 115 g/d for 17 participants. Commonly reported foods were full-fat dairy, non-starchy vegetables, coconut oil, eggs, nuts, olives and avocados, olive oil, and red meat and poultry with fat. Median (interquartile range) for HbA1c was 7.5 (6.5–9.5) % prior to starting their diets, 5.8 (5.4–6.2) % at First-Assessment and 5.9 (5.3–6.6) % at Follow-Up. Reported body weight and glucose-lowering medication requirements were considerably lower at both assessments than when starting the diet. At Follow-Up, 24 participants had been following their LCHF diets for 35 (26–53) months, the majority of which were in full or partial T2D remission. Participants perceived reduced hunger and cravings as one of the most important aspects of their diets. Of concern, many participants felt unsupported by their doctors.

Conclusion:
This study described the foods and characteristics of an LCHF “lifestyle” that was sustainable and effective for certain T2D patients in a real-world setting.

3. Lisää kuitua ja hitaita hiilareita
Suosi hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, erityisesti kasviksia. Kuitupitoiset tuotteet ovat erittäin hyviä diabeteksen ehkäisyssä.

4. Vähennä nopeita hiilareita ja kovaa rasvaa

Niille tyypin 2 diabeetikoille, jotka eivät saavuta verensokeritavoitetta tai jotka asettavat lääkkeettömyyden etusijalle, vähähiilihydraattinen tai erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio ovat kysymykseen tulevia vaihtoehtoja.

Hiilihydraattien kokonaissaannin rajoittamisella on parhaat tutkimusnäytöt glykemian parantamisessa ja sitä voidaan soveltaa monenlaisiin ruokavaliomalleihin. Vähähiilihydraatiset ruokavaliot voivat parantaa verensokeri- ja rasva-arvoja aina vuoteen asti.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa asettamat Käypä hoito -työryhmät on lainsäädännöllä luokiteltava viranomaisiksi sekä saatettava viranomaisvalvonnan alaisuuteen. Lisäksi Käypä hoito -työryhmien asiantuntijalääkäreiden taloudelliset sidonnaisuudet lääketeollisuuteen on kiellettävä, ja kiellon toteutumista tulee tehokkaasti valvoa viranomaisten toimesta.

Suomalaisen terveyspolitiikan tärkeimmät potilaita koskevat linjaukset muodostetaan Käypä hoito -työryhmissä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Käypä hoito -työryhmät asettaa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Työryhmiä ei tällä hetkellä luokitella viranomaisiksi, eivätkä ne siten myöskään ole viranomaisvalvonnan alaisuudessa. Käypä hoito -työryhmät ovat saaneet suomalaisten kliinisten hoitosuositusten laadintaan vapaat kädet, mikä asettaa työryhmän ammattietiikalle, kuten lääketeollisuuden vaikutuksen torjumiselle, kovat vaatimukset.

Ongelman ydin muodostuu työryhmissä toimivien asiantuntijalääkäreiden taloudellisista sidonnaisuuksista lääketeollisuuteen. Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoitoon varsin hiilihydraattipitoista ruokavaliota sekä lääkitystä herkästi tarjoavan Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja ilmoittaa vastaanottaneensa apurahaa lääkevalmistaja Novo Nordiskilta, sekä asiantuntijapalkkioita kuudelta ja luentopalkkioita neljältä lääkeyhtiöltä. Tällä valitulla lääketeollisuusmyönteisellä linjalla on suora negatiivinen vaikutus noin 300 000 suomalaisen diabetesdiagnoosin saaneen henkilön hoitoon ja arkeen.

Toisena esimerkkinä mainittakoon kansanterveyden ja valtiontalouden kannalta merkittävän skitsofrenian Käypä hoito -suositus. Työryhmän puheenjohtaja ilmoittaa toimineensa palkkiota vastaan Oy Lundbeck Ab:n apurahatoimikunnan puheenjohtajana sekä esitelmöineensä koulutustilaisuuksissa, joiden järjestäjiä ovat olleet Bristol-Myers Squibb, AstraZeneca ja Oy Lundbeck Ab. Kaikki edellä mainitut lääkeyhtiöt valmistavat psykoosilääkkeitä, joiden käytöstä skitsofrenian Käypä hoito -työryhmä tekee kansalliset hoitosuositukset. Suositus onkin hyvin lääkemyönteinen ja vastaavanlaisia sidonnaisuushimmeleitä on nähtävissä lukuisissa muissakin Käypä hoito -työryhmissä.

Kansallisesti erityisen merkittävä depression Käypä hoito -suositus puolestaan on lääketeollisuudelle poikkeuksellisen edullinen, ja se tunnetaankin maailman lääkemyönteisimpänä kansallisena masennuksen hoitosuosituksena. Vaikka potilaat kokevat masennuslääkkeiden lopettamisesta vakavia ja pitkäaikaisia vieroitusoireita, niin Käypä hoito -työryhmän mukaan Suomessa ei tällaista ongelmaa esiinny.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta Käypä hoito -suositusta ei ole Suomessa olemassa. Kiista potilaiden oikeuksista saada T3-hormonilääkettä on kuitenkin ollut ajankohtainen jo kahdeksan vuoden ajan. T3-hormoni on tilastojen perusteella yksi turvallisimmista lääkkeistä, eikä haittavaikutuksia juurikaan raportoida. Lääke on tarpeen sellaisille potilaille, joiden tila ei Endokrinologiyhdistyksen suosittelemalla T4-hormonilla parane.

Useiden T3-hormonia potilailleen määränneiden lääkäreiden oikeuksia on Valviran toimesta rajoitettu, mikä nostaa huolta Valviran toimintakyvystä. Endokrinologiyhdistys näyttää pystyvän kontrolloimaan kilpirauhassairauksien hoitoa mielensä mukaan jopa ilman Käypä hoito -suositusta. Tämän kansalaisaloitteen esityksen toteuttaminen vaatisi siis myös nykyisiltä terveydenhuollon valvontaviranomaisilta nykyistä jämäkämpää ja potilaiden edun huomioivaa toimintaa.

Käypä hoito -työryhmät arvioivat itse, millainen määrä sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen on liikaa. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että suositusten laatijoiden oma ammattietiikka ei riitä sidonnaisuuksien merkityksen rehelliseen arviointiin, ja siksi työryhmät on luokiteltava viranomaisiksi ja saatettava viranomaisvalvonnan alaisuuteen. Tutkimukset osoittavat, että taloudellisilla sidonnaisuuksilla on ratkaisevasti vaikutusta hoitosuositusten laatimisen kannalta, vaikka lääkäreiden subjektiivinen kokemus on usein päinvastainen. Tästä syystä kaikkia taloudellisia sidonnaisuuksia julkisten hoitosuositusten laadinnassa olisi vältettävä.

Käypä hoito -suositusten laatijoiden sidonnaisuudet muodostavat vakavan kansanterveydellisen uhan ja siksi tilanteeseen on lainsäädännöllä puututtava. Käypä hoito -työryhmien luokittelu viranomaisiksi sekä saattaminen viranomaisvalvontaan helpottaa Käypä hoito -suositusten ympärillä käytävää julkista keskustelua, mikä puolestaan edistää potilaiden lakisääteisiä oikeuksia hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Kun Käypä hoito -työryhmät on saatettu viranomaisvalvontaan, tulee hoitosuositusten eettisyyteen puuttua viranomaisten taholta tehokkaasti. Käytännössä tämä vaatii työryhmiin kuuluvien asiantuntijalääkäreiden lääketeollisuussidonnaisuuksien lakisääteistä kieltämistä sekä kiellon toteutumisen valvontaa.