karppaus.infon arkistoitu foorumi

Jäätelöä härkäpavuista? Opiskelijoiden kouluprojektista alkunsa saanut innovaatio tähtää ulkomaille.
Kouluprojektista kansalliseen levitykseen

Tuotekehittelyvaiheesta päällimmäisenä mieleen on jäänyt aito hämmästys härkäpavun toimivuudesta raaka-aineena.
– Muistan, kun koko laboratorio tuoksui ihan sellaiselta hernekeitolta ja pohdimme, että mitäköhän tästä tulee. Kun avasimme jäätelökoneen kantta ja kun se lusikallinen sitten suli suuhun ja katsoimme toisiamme, tajusimme, että tästä tulee jotain hyvää, Roosa Kukkonen kertoo.

Härtelö, eli härkäpapujäätelö oli syntynyt. Jäätelön raaka-aineina käytetään muun muassa kotimaista härkäpapua ja rypsiöljyä. Jäätelö on kokonaan kasvipohjainen ja sopii myös keliaakikoille sekä pähkinä- ja soija-allergikoille.
Makuina löytyy tällä hetkellä suklaa sekä lime-passion.
---
Testasimme Iltalehden toimituksessa kahta Härtelön tällä hetkellä valikoimassa olevaa makua: suklaata ja lime-passionia. Muutamaa soraääntä lukuun ottamatta Härtelö otettiin erittäin hyvin vastaan.
– Erittäin hyvää vegaanijäätelöä. Todella monet vastaavat maistuvat mielestäni vetisiltä. Esimerkiksi soijapohjaisissa jäätelöissä on aina omaan suuhun sellainen pieni erikoinen sivumaku, joka ei miellytä ja "paljastaa" jäätelön vegaanijäätelöksi. Härtelössä ei ollut tällaista ongelmaa.

Ingredients:
Faba Bean preparation, 31% Veg Oils (Palm/Rapeseed), Sugar, Modified Corn Starch, Emulsifiers(Sunflower Lecithin, Sugar Esters of Fatty Acids, Mono & Diglycerides of Fatty Acids), Stabilisers(Guar Gum, Locust Bean Gum) & more!

Everything is connected people. Wake up.

1. Al Gore promotes #ClimateChange

2. The U.N. wants to ban meat to “save the planet”.

3. The largest investor in Beyond Meat is Kleiner Perkins, where Al Gore is a partner and advisor.

4. Al Gore stands to become a BILLIONAIRE!

NEXTLEVEL VEGEJAUHIS. Maustettu serkkusienestä sekä herne-, vehnä- ja soijaproteiinista valmistettu vegaanivalmiste. Sisältää runsaasti proteiinia. Ainesosat: vesi, säilötty herkkusieni [20,2 % herkkusientä (alkuperä: Alankomaat), vesi, suola, happo (sitruunahappo), hapettumisenestoaine (arkorbiinihappo)], puhdistettu kookosrasva, 9% herneproteiinia, 7,4% vehnäproteiinia, rapsiöljy, 3,8 % soijaproteiinia, soijajauho, mausteet, emulgointiaine (metyyliselluloosa), suola, aromit, hernetärkkelys, hivauute, bambukuitu, punajuuritäysmehutiiviste, säilöntäaineet (kaliumsorbaatti, natriumasetaatit), savuaromi. Pakattu suojakaasuun. Valmistettu Saksassa.

Heikki Jantunen
Lihaa syödään kyselyn mukaan maun, tottumuksen ja ravintosisällön takia.
Tuoreen kyselyn perusteella 96 prosenttia suomalaista syö lihaa jossain muodossa, kertoo Lihatiedotusyhdistys ry.
Lihaa syömättömiä kuluttajia on kyselyn mukaan neljä prosenttia, kun toissa vuonna seitsemän prosenttia suomalaisista ei syönyt lihaa lainkaan.
Päivittäin tai lähes päivittäin lihaa syövien määrä on yhdistyksen mukaan noussut. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 81 prosentissa kotitalouksista.
Lihaa syödään kyselyn mukaan ensisijaisesti maun, tottumuksen ja hyvän ravintosisällön takia. Tottumus mainitaan syyksi useammin kuin edellisvuonna ja myös hyvän maun merkitys on korostunut. Aiempaa useammalle lihan syöntiä puoltaa myös sen monipuolisuus.
Tutkimus selvitti myös lihan syönnin lisäämistä ja vähentämistä. Lihan syöntiä sanoo vähentäneensä 22 prosenttia ja lisänneensä 4 prosenttia vastaajista. Seitsemällä kuluttajalla kymmenestä lihan käyttö on kuitenkin pysynyt ennallaan.
Vähentäjiä on sama määrä kuin edellisvuonna ja lisääjiä 2 prosenttiyksikköä enemmän.

Vegaaniruokavalioon liittyy sekaravintoa suuremmat ravitsemukselliset riskit, sillä siinä rajoitetaan lähtökohtaisesti keskeisiä ruoka-aineita, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola.

Erkkola kuuluu valtakunnalliseen työryhmään, joka seuraa jatkuvasti lasten ja nuorten ravitsemusta Suomessa. Erkkola on ollut koostamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syödään yhdessä -ruokasuosituksia lapsiperheille.

Haasteita voi Erkkolan mukaan koitua, jos motiivit vegaaniksi ryhtymisessä ovat esimerkiksi eläinten hyvinvoinnissa ja ravitsemustietämys on heikompaa. Tiedonlukutaito voi olla hänen mukaansa vähäisempi esimerkiksi silloin, jos vanhemmilla on vain vähän koulutusta.

Siihen ei voida Erkkolan mukaan luottaa, että kaikki vegaanit osaisivat koostaa ruokavalion oikealla tavalla, vaikka suurin osa olisikin hyvin tietoisia vegaaniruokavalion haasteista.

– Väestötasolla suositellaankin ravitsemusterapeutin konsultointia, kun halutaan valita vegaaniruokavalio lapselle päiväkodissa, hän perustelee.

Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti eri mieltä
Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti ja Vegaanin ravitsemus -kirjan kirjoittaja Johanna Kaipiainen kyseenalaistaa käytännön.

– Jollei ole syytä huoleen lapsen kasvusta ja kehityksestä, on turha käyttää perhettä terveydenhuollon vastaanotolla. Se on outoakin, kun kyseessä on usein eettinen vakaumus, hän sanoo.

Kaipiaisen mukaan monilla paikkakunnilla vegaaniruokaa ei tarjota edelleenkään päiväkodeissa lainkaan. Esimerkkinä hän mainitsee Oulun lisäksi Lappeenrannan ja yleisesti pikkupaikkakunnat.

Kaipiainen näkee ongelmallisena sen, että päätöksenteko asiasta on jätetty yksittäisille kunnille.

– Tämä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnan mukaan. Näinhän sen ei pitäisi olla.

Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti eri mieltä
Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti ja Vegaanin ravitsemus -kirjan kirjoittaja Johanna Kaipiainen kyseenalaistaa käytännön.

– Jollei ole syytä huoleen lapsen kasvusta ja kehityksestä, on turha käyttää perhettä terveydenhuollon vastaanotolla. Se on outoakin, kun kyseessä on usein eettinen vakaumus, hän sanoo.

Kaipiaisen mukaan monilla paikkakunnilla vegaaniruokaa ei tarjota edelleenkään päiväkodeissa lainkaan. Esimerkkinä hän mainitsee Oulun lisäksi Lappeenrannan ja yleisesti pikkupaikkakunnat.

Kaipiainen näkee ongelmallisena sen, että päätöksenteko asiasta on jätetty yksittäisille kunnille.

– Tämä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnan mukaan. Näinhän sen ei pitäisi olla.

To see how crucial B12 is for the brain, take what happens when we don’t get enough of it. In children, the consequences of B12 deficiency can be life-altering. “There are some tragic cases of children whose brains failed to develop because of their parents being ill-informed vegans,” says Benton. In one example, the child was unable to sit or smile. In another, they slipped into a coma.
Later in life, the amount of B12 in a person’s blood has been directly correlated with their IQ. In the elderly, one study found that the brains of those with lower B12 were six times more likely to be shrinking.
Even so, low B12 is widespread in vegans. One British study found that half of the vegans in their sample were deficient. In some parts of India, the problem is endemic – possibly as a consequence of the popularity of meat-free diets.
Another nutrient that’s scarce in the typical vegan diet is iron. Though we often associate it with blood, iron also plays prominent role in brain development, and is essential for keeping the organ healthy throughout our lives. For example, one 2007 study found that giving young women iron supplements led to significant intellectual gains. In those whose blood iron levels increased over the course of the study, their performance on a cognitive test improved between five- and seven-fold, while participants whose haemoglobin levels went up experienced gains in their processing speed.