karppaus.infon arkistoitu foorumi

Maatalousministeriö määräsi 1984 Kemiran lisäämään lannoitteisiin seleeniä. Silloin seleenin saanti nousi eurooppalaiselle suositellulle tasolle. Lisäys on saattanut vaikuttaa edullisesti sydänkuolleisuuteen, mutta lisäys ei ilmeisesti ole riittävä metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn. Oireyhtymä on lisääntynyt Suomessa ja muissa länsimaissa räjähdysmäisesti. Nyt seleenin saanti on taas vähentynyt Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Ihanteellinen seleenin saanti lienee 100– 200 µg/vrk. Seleeni on erinomainen antioksidantti, joka lisäksi ehkäisee ja vaimentaa tulehdussytokiineja, mikä on tärkeää kaikkien kroonisten tautien ehkäisyssä ja jarruttamisessa.

Suomalaisten seleenin saantia seurataan jatkuvasti elintarvikkeista sekä väestön veren seerumista ja seleenilannoituksen määrää muutetaan tarpeen mukaan. Tutkimusten mukaan seleenitaso on nyt 60 prosenttia suurempi kuin ennen vuotta 1984, jolloin seleenin lisäys lannoitteisiin aloitettiin. Seleenin saanti on Suomessa parhaalla tasolla Euroopassa.

Thus, the evidence seems strong enough that people and physicians can use or recommend vitamin D supplements to prevent or treat COVID-19 in light of their safety and wide therapeutic window.

D-vitamiinista on toivottu apua taisteluun koronavirusta vastaan, mutta eurooppalais-yhdysvaltalainen tutkijatiimi varoittaa korkeiden vitamiiniannosten riskeistä.

D-vitamiinin on arveltu voivan auttaa erityisesti koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvia huolehtimaan terveydestään pandemian aikana, sillä D-vitamiinin on tutkimuksissa havaittu parantavan vastustuskykyä ja keuhkotoimintaa.

Alustavissa tutkimuksissa matalat D-vitamiinitasot on lisäksi liitetty kohonneeseen riskiin kuolla koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin. Löydöstensä perusteella brittitutkijat kehottivat toukokuun alussa ihmisiä syömään D-vitamiinilisää koronatartunnalta suojautuakseen.

Nyt toinen tutkijatiimi kuitenkin toppuuttelee vitamiinilisistä innostuneita.

Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinin tehosta covid-19-taudin ehkäisemisessä ja hoitamisessa ei ole näyttöä. Birminghamin yliopiston tiedotteessa tutkijat kirjoittavat, että vaikka riittävä D-vitamiinin saanti on terveyden kannalta tärkeää, voi sen liiallinen syöminen omatoimisesti nostaa veren kalsiumtasoja ja olla täten terveydelle haitallista.

Veren liian suuri kalsiumpitoisuus eli hyperkalsemia aiheuttaa väsymystä, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja, keskittymiskyvyn puutetta ja sekavuutta sekä suurentaa vaaraa munuaiskivien muodostumiseen ja munuaisten vajaatoimintaan. Suuret kerta-annokset D-vitamiinia voivat myös heikentää luustoa.

Ei tieteellisiä perusteita D-vitamiinin väitetyistä hyödyistä

Tutkimusta varten tieteilijät perehtyivät aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin D-vitamiinin yhteydestä covid-19-tautiin ja muihin hengitystieinfektioihin.

Tutkijat eivät löytäneet tieteellisiä perusteita sille, että suuret D-vitamiiniannokset auttaisivat ehkäisemään ja hoitamaan covid-19-tautia. Tällaiset väitteet perustuvat tutkijoiden mukaan riittämättömiin tutkimuksiin, joissa ei tarkasteltu kyseistä aihepiiriä.

Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinin puute on yhdistetty hengitystieinfektioihin, mutta löydökset perustuvat pääosin kehittyvistä maista kerättyihin aineistoihin, eivätkä ne näin ollen välttämättä päde kehittyneempiin länsimaihin. Tutkijoiden mukaan ei ole pitäviä todisteita siitä, että D-vitamiinin saanti lisäisi vastustuskykyä hengitystieinfektioita vastaan.


Runsas sisätiloissa oleskelu syy syödä vitamiinilisää

D-vitamiinia syntyy ihossa auringon säteilyn vaikutuksesta, minkä lisäksi sitä saadaan tietyistä ruoista, kuten kalasta sekä vitaminoiduista maitotuotteista ja rasvalevitteistä. Suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinilisää erityisesti pimeinä talvikuukausina ja tilanteissa, joissa altistus auringolle ei ole riittävää esimerkiksi runsaan sisälläolon tai peittävän vaatetuksen vuoksi.

Koronapandemian aikana on kannettu huolta siitä, saavatko kotieristyksissä paljon sisätiloissa oleskelevat ihmiset riittävästi D-vitamiinia. Birminghamin yliopiston tutkijat suosittelevat tällaisille henkilöille D-vitamiinilisää, mutta kohtuudella. Turvallisen päiväannoksen ylärajana pidetään 125 mikrogrammaa.

D-vitamiinin saannista tulee huolehtia muulloinkin kuin pandemia-aikana. Parhaimmat hyödyt vitamiinilisistä saa, kun niitä käyttää säännöllisesti – ei kerralla suurina annoksina, joilla voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia.

Tutkimus ilmestyi BMJ Nutrition, Prevention and Health -tiedejulkaisussa.

Sairaalahoidossa koronapotilas saa yleensä ainakin veren hyytymistä ehkäisevää lääkettä ja D-vitamiinia.

Hänen mukaansa D-vitamiinin lisäannoksen voi korottaa 50 mikrogrammaan päivässä epidemian aikana.

Relative risk of death from COVID-19
1.Severe VITAMIN D deficiency - 15X
1.Old age (> 60) - 9.45X
2.Cardiovascular disease - 6.75X
3.SELENIUM deficiency -5X
4.Hypertension - 4.5X
5.Type 2 diabetes - 4.43X
6.Metabolic syndrome - 3.5X
7.Morbidly obese - 3X
8.ZINC deficiency- 2X

Oletus tietenkin on:

1. että keskeiset vitamiiniasiat ovat kunnossa. D3-vitamiini kuuluu näihin yhtenä tärkeimpänä. D3-vitamiinin määritys verinäytteestä EI OLE ylivoimaista. Sitä vain ei tehdä yksilöä ”virallisesti” tutkittaessa & hoidettaessa.

2. että kehon energia-aineenvaihdunta säätelyineen on kunnossa.
Laajojen asiantuntijanäkemysten mukaan keto-ravitsemus on tärkeä ja tehokas keino metabolian palauttamiseksi ”normaalimmaksi”/normaaliksi. Syvemmässä katsannossa insuliiniresistenssin normalisoimiseksi.

3. että altistumista virukse/(i)lle voi myös (pitää) välttää järkevillä keinoilla.

Sana KRIITTISYYS näyttää saaneen varsinkin julkisessa tiedottamisessa negatiivisen sävyn. TIEDETTÄ ILMAN KRIITTISYYTTÄ EI OLE! Onko niin, että nykytiede ei enää ole kriittistä, kun muut intressit syrjäyttävät kriittisyyden?