Lainaa:
Tuosta kirjoituksesta tuli vähän sellainen olo että ne terveellisesti elävät ihmiset saattavat herättää toisissa syyllisyyttä ja siksi on pakko tuomita koko juttu. Olen miettinyt paljon sitä, miten osaisin olla tällainen terveysfanaatikko ja vähän alkoholia käyttävä nuori aikuinen, ilman että ympärilläni olevat ihmiset käsittävät sen niin että tuomitsen kaikki jotka juovat tai eivät syö terveellisesti.
Samaa mieltä välipalan kanssa.
Olisiko tässä kyse siitä, että ns "normaaleilla" ihmisillä on kyllä aika selvä käsitys siitä, mikä on oikein, mutta mielihyvän saaminen ajaa tämän "oikean" ohi. Jos joku näyttää sitten tekevän niinkuin itsekin pitää "oikeana", siitä tulee kipeä muistutus omasta "kyvyttömyydestä", ja tämä kipu pitää tukahduttaa tuomitsemalla toinen fanaatikoksi tai ortorektikoksi? (Teologisella kielellä: Kuinka osoitat malkaa lähimmäisesi silmässä, mutta et näe hirttä omassa silmässäsi...) tai (kaikki on ihmiselle sallittua, mutta kaikki ei ole ihmiselle hyväksi.)
Meni vähän "filosoofiseksi", mutta omalta kohdaltani myönnän avoimesti, että kun koen kateutta ja syyllisyyttä, ne selittyvät aika usein tältä pohjalta. En kuulu kirkkoon, mutta allekirjoitan suuren osan niistä viisauksista, joita vanhan paimentolaiskansan elämäntaito-oppaassa on.
Tuossa artikkelissa lähdetään selvästi ajatuksesta, että kaikki pitävät , tai ainakin "normaalius" vaatii, että olisi pidettävä samoista (syntisistä

) asioista. Minä pidän viinistä, mutten juopumisesta. Suomalaisten "herkku" viina taas... itsekunnioitukseni vähenee samaan tahtiin nousevan promillemäärän kanssa. Se mikä on suomalaisten mielestä normaalia, on etelä-eurooppalaisten mielestä mautonta, intialaisten mielestä arvoa alentavaa. Normaali on hyvin kulttuurisidonnainen käsite.
Onhan meillä karpeillakin "syntimme", rasvan kanssa läträäminen ja punaisen lihan syöminen.

"On itsekästä ja epäeettistä syödä ylenmäärin lihaa ja rasvaa, kun puoli maailmaa kärsii ruuan puutteesta..."
"Lihakilon tuottaminen rasittaa ympäristöä enemmän kuin kasvissyönti"
(lääkekustannuksista ja lääketeollisuuden ympäristökuormituksesta ei mainita tässä kohti yleensä mitään, kuten ei "ympäristöystävällisen" viljan puimiseen, kuljetukseen, kuivaamiseen, leipomiseen, eikä paistamiseen käytetyn fossiilisen polttoaineen ympäristökuormasta, roskaruuan ekologista jalanjälkeä mainitsemattakaan)
Sikäli tämä on mielenkiintoista, että kirkkohan on aina pitänyt juopumista "syntinä", eikö terveydenkin vaarantava sokerin syöminen johda samaan olotilaan? (Vain) Suomalaiselle kulttuurille tyypillistä tasapäistämistäkö, vai liittyykö tämä läheisesti kaikkien kehittyvien ja kehittyneiden yhteiskuntajärjestelmien sosialisaatioon=vieras ja itsekkääksi
tulkittu käytös on yhteisön kannalta vaarallista?