karppaus.infon arkistoitu foorumi

4. Research evidence for a very low-carbohydrate or ketogenic diet
In 2009 a US team at the University of North Carolina, that included Dr. Eric Westman, specifically examined a very low-carb diet — less than 20g of carbs a day — for IBS. During the study, 13 people with diarrhea-predominant IBS started with a standard American diet for two weeks, then switched to a very low-carb diet for four weeks; 10 out of the 13 subjects (77%) had significant improvements, with the very low-carb diet improving their abdominal pain, reducing their diarrhea and improving their quality of life.16
“A very low-carb diet, or LCHF, is basically a low FODMAP diet with even fewer carbs,” said Dr Westman.
Another study from New Zealand followed three different low-carb diets (5, 15 and 25% or calories from carbs) and found all three groups reached ketosis and reported resolution of their abdominal bloating and cramping.17 While this was not specifically an IBS study, it confirms the improved GI symptoms with low-carb diets.
Currently a randomized clinical trial is recruiting in Sweden that will assign patients to one of three diets for four weeks: standard diet, a low FODMAP diet, and a very low-carbohydrate diet.

Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät Suomessa niin nopeaa vauhtia, että kyse on jo lähes uudesta kansantaudista.

– Uusia tapauksia tulee reilut 2 000 vuosittain. Koska tautiin ei juuri liity lisääntynyttä kuolleisuutta, se tarkoittaa, että potilaiden kokonaismäärä kasvaa valtavasti, sanoo gastroenterologian poliklinikan erikoislääkäri Airi Jussila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti. Sairaudet aiheuttavat maha-suolikanavan tulehduksen vuoksi erilaisia vatsa- ja suolisto-oireita, joista tyypillisimpiä ovat ripuli ja kivut.

Oireet vaihtelevat eri potilailla lievistä elämää täysin rajoittaviin, ja taudille on hyvin tyypillistä parempien ja huonompien jaksojen aaltoilu.

Suomessa tapauksia on jopa enemmän kuin muualla

Jussila kertoo, että uusien tautitapausten määrä on lisääntynyt joka vuosi. Kun sairastuneita vuonna 2000 oli noin 20 000, nyt heitä on yli 50 000.

– Valtavaa kasvua kuvaa myös se, että tulehduksellisten suolistosairauksien lisääntymisvauhti on suurempi kuin tyypin 1 diabeteksen, jota on pidetty maailman eniten lisääntyvänä autoimmuunisairautena.
---
Jussila sanoo, että nykykäsityksen mukaan sairastumisessa on kyse on yhteisvaikutuksesta, joka muodostuu ruokavaliosta ja muusta elämäntavasta, perimästä ja poikkeavasta suoliston bakteeristosta.
– Näistä syntyy poikkeava immuunivaste, joka aiheuttaa sairastumisen.

Kasvisten runsas käyttö on eduksi

Onko sitten mitään, mitä itse voisi tehdä sairauden ehkäisemiseksi?
– Tällä hetkellä ei voida sanoa, että jollakin tietyllä keinolla voisi näitä välttää. Tämä on tärkeä viesti myös sairastuneiden lasten vanhemmille, joilla voi olla huono omatunto lapsen sairastumisesta, Jussila vastaa.

Ruokavalion osalta vaikuttaa, että kasvisten ja hedelmien runsas käyttö on eduksi.
– Ei voida sanoa niin, että lihansyönti aiheuttaisi tulehduksellisia suolistosairauksia, mutta näyttää siltä, että enemmän kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio on edullisempi – kuten se on muutenkin terveyden kannalta.

Myös uusia hoitokeinoja on tulossa. Esimerkiksi suolistobakteerien vaikutusta tutkitaan paljon, ja ne voivat tulevaisuudessa olla osa hoitoa.
– Sikäli olen toiveikas, että näitä sairauksia tutkitaan hyvin paljon. Ensimmäiset biologiset lääkkeet tulivat käyttöön vain 20 vuotta sitten, ja tänä päivänä lääkkeitä on jo paljon enemmän – ja niitä on tulossa lisää.

Tulehdukselliset suolistotaudit ovat yleistyneet huomattavasti viime vuosina Suomessa.

Paljon huonoja sokereita sisältävä ruokavalio muuttaa suoliston bakteerikantoja tavalla, joka edistää paksusuolitulehduksia. Hiiritutkimuksessa tehty havainto saattaa selittää, miksi länsimaissa ja länsimaista ruokavaliota noudattavilla on paljon tulehduksellista suolistotautia.

Tutkimuksessa koehiirten juomaveteen tai ruokaan lisättiin runsaasti glukoosia, minkä jälkeen niiden suolistoa ärsytettiin kemiallisesti. Kun hiiriä verrattiin tavallista juomaa ja ruokaa saaviin hiiriin, sokerikuurilla olevat todettiin herkemmiksi paksusuolitulehdukselle. Paljon glukoosia sisältävä ruokavalio altisti suolistotulehdukselle, mutta myös pahensi oireita hiirillä, joille oli jo aiheutettu paksusuolitulehdus.

Lyhytaikainen glukoosin tai fruktoosin lisääminen ruokaan ei laukaissut tulehdusta terveissä suolistoissa, mutta se merkittävästi muutti suoliston bakteerikantoja. Etenkin tietyt limaa irrottavat bakteerit ja niiden erittämät entsyymit lisääntyivät, mikä myös vaurioitti hiirten suolistoa.

Kun näitä bakteerikantoja siirrettiin terveisiin hiiriin, myös niillä alettiin nähdä samanlaista alttiutta suolistotulehduksille, mikä vahvasti viittaa bakteerien osuuteen. Tähän viittasi myös se, ettei sokeripitoinen ruokavalio lisännyt tulehduksia hiirillä, joille annettiin antibiootteja tai pidettiin bakteerittomassa elinympäristössä.

Jos hiirillä tehdyt havainnot pätevät myös ihmisiin, paljon glukoosia ja fruktoosia sisältävä ruokavalio ja sen aiheuttamat muutokset suolistobakteerikannoissa voivat olla suolistotulehdusten taustatekijöitä monilla.

Tulehdukselliset suolistotaudit ovat yleistyneet huomattavasti viime vuosina kaikkialla länsimaissa ja myös Suomessa. Meillä potilaita on noin 50 000 ja uusia tapauksia todetaan 2 000 joka vuosi. Kroonisten tulehduksellisten suolistosairauksien pääryhmät ovat haavainen paksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti.

minkä jälkeen niiden suolistoa ärsytettiin kemiallisesti.

Mitä tää on

Duodecim uutisoi "huonoista sokereista"

Kun hiiriä verrattiin tavallista juomaa ja ruokaa saaviin hiiriin

Tulehdukselliset suolistosairaudet, joista yleisimpiä ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti, ovat yleistyneet roimasti 2000-luvulla. Sairaus todetaan vuosittain noin 2 000 suomalaisella, ja sairastuneita on tällä hetkellä yhteensä noin 56 000.

Määrät ovat nousseet kahdessakymmenessä vuodessa tuntuvasti, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri ja gastroenterologian professori Perttu Arkkila.

”Vuonna 1990 potilaita oli vasta noin 6 300”, Arkkila toteaa.

Nopean yleistymisen tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta Arkkilan mukaan on olemassa useita mahdollisia taustatekijöitä. Esimerkiksi kaupungistuminen ja hygieniatason nopea paraneminen sekä lisääntynyt antibioottien käyttö ovat altistaneet ihmisiä tulehduksellisille suolistosairauksille.

Myös ruokavaliolla on todennäköisesti vaikutusta näiden sairauksien syntyyn. Arkkila kertoo, että esimerkiksi runsas sokerin ja punaisen lihan käyttö sekä vähäinen kasvisten saanti voivat lisätä sairastumisalttiutta.

”Osa näistä on kylläkin hieman ristiriidassa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa tapahtuneiden muutosten kanssa: nykyään syödään paljon vähemmän punaista lihaa ja enemmän kasviksia, ja myös antibioottien käyttö on vähentynyt 1990-luvusta merkittävästi. Silti sairauksia todetaan joka vuosi 2 000 lisää.”

Noin kymmenesosalla sairastuneista taustalla vaikuttavat perintötekijät. Arkkilan mukaan riittävällä D-vitamiinin saannilla ja runsaalla kasvisten syömisellä voi mahdollisesti ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista...

Mikael Fogelholm
@MikaelFogelholm

Tärkeä artikkeli. Mutta hypoteesi siitä, että ruokavalio olisi keskeinen syy, ei oikein vakuuta. Pikemminkin väestön ravitsemusmuutosten pitäisi vähentää suolistosairauksia. Löytyisiköhän syy silti lievempien tapausten tarkemmasta diagnostiikasta?

Eihän Fogelholm millään voi myöntää, että suositukset ovat olleet kontraproduktiivisia. Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyivät, vaikka demonisoidun punaisen lihan kulutus laski.

Liharuokavaliolla tosiaan on moni saanut IBD:nsä remissioon. Siinä poistuvat liiallisten hiilihydraattien (erityisesti nopeat sokerit) lisäksi myös monityydyttymättömät rasvat. Näiden pitoisuus ruokavaliossa lisääntyi jyrkästi 80-luvulla, kun ravitsemussuositukset astuivat voimaan ja kuinka ollakaan silloin alkoi myös IBD:n voimakas lisääntyminen väestössä. Noista ajoista se on nyt lisääntynyt 10-kertaisesti. Monityydyttymättömien rasvojen haittapuoli on, että ne hapettuvat herkästi ja muodostavat 4-HNE (omega-6:sta) ja 4-HHE (omega-3:sta) aldehydejä, jotka ovat myrkyllisiä. Rypsiöljyssä on näitä kumpaakin. Jos haluaa varmistua siitä, että myös liharuokavaliossa on mahdollisimman vähän noita rasvoja, kannattaa valita märehtijöiden lihaa - niiden rasva on kaikkein tyydyttyneintä. Rasva siipikarjan lihassa, joka on eniten lisääntynyt viime vuosikymmeninä, on sen sijaan voittopuolisesti omega-6:tta.

Jos ei liharuokavaliota halua kokeilla, voi vähentää tai poistaa ruokavaliosta viimeisen parin sadan vuoden aikana sinne ilmestyneet teolliset ravintoaineet - sokerin ja siemenöljyt.