lihanhimo kirjoitti:
Kuinka moni karppi on käynyt mittauttamassa omat D-veriarvonsa?
Minä kävin marraskuussa 2008. Sateinen kesä takana ja arvo 91nmol/l, mikä liene aivan loistava arvo. Olin pupertanut jonkun kuukauden siihen alle n.50µg deetä päivässä aina kun muistin. Mut ei mikään juhlava taso sinällään, jos ajattelee niitä ikävimpiä kroonisia sairauksia.
els kirjoitti:
Siellä saa kesällä Deetä sekä varjossa että vain ulkona olemalla, vaikkei ihan vain aurinkoa palvomassa olisikaan.
Öö, miten. Eiks sen auringon valon tarvitsekaan osua iholle, riittääkö että ulkona katselee aurinkoista säätä?
els kirjoitti:
Ja toisaalta, jo minun lapsuudessani sairaanhoitajaäiti usutti meitä maaliskuun hangille auringonottoon; tähän aikaan vuodesta kun ei vielä tarvittu niitä vilvoittavia varjoja
Aivan, kivahan se on olla auringossa, mutta Suomi on sen verran pohjoisessa jo etelästä varsinkin tänne pohjoiseen, että suurin osa sopivasta auringon säteilystä jää ihan ilmakehään, eikää päädy koskaan maan pinnalle asti. Toukokuusta elokuuhun tulee riittävästi keskipäivän aikaan UVB-säteitä maahan asti, joten synteesi onnistuu.
Lainaa:
www.dvitamiini.com
Erityisryhmiä, joilla esimerkiksi D-vitamiinin imeytyminen ja/tai ihon kyky muodostaa D-vitamiinin esiastetta on alentunut, ovat yli 50-vuotiaat, ylipainoiset, tehokkaasti suojaavia aurinkovoiteita käyttävät, peittävästi pukeutuvat sekä kaukana päiväntasaajasta (yli 40 astetta pohjoista tai eteläistä leveyttä) asuvat tummaihoiset.
Paljonko D-vitamiinia pitäisi käyttää auringon valon puutteen korvaukseen ja onko leveyspiirillä vaikutusta?
Tässä katsauksessa D-vitamiinivalmisteilla tarkoitetaan D3-vitamiinia, joka on vaikutukseltaan pitempikestoinen ja tehokkaampi kuin D2-vitamiini, jota ei yleensä tulisi käyttää auringon puutteen korvaushoidossa.
Kuten aiemmin tästä katsauksesta selviää D-vitamiinin ja/tai auringonvalon puute on merkittävänä etiologisena tekijänä esim. verenpainetaudin, diabeteksen, rintasyövän, eturauhassyövän, lymfoomien, infektioiden ja luuston haurastumisen taustalla. Tyypin 2 diabetesta on varsinkin ylipainoisilla ja heillä D-vitamiinipitoisuudet ovat matalampia kuin normaalipainoisilla. Normaalisti D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä ja sitä kautta diabeteksen ilmaantuvuus laskee. Ylipainoisella D-vitamiini jakautuu suureen rasvakudokseen ja inaktivoituu siellä pikku hiljaa; veripitoisuudet ovat matalia. Kivikaudella rasvaan varastoituva D-vitamiini auttoi selviämään terveenä talven yli, sillä painon talvella laskiessa D-vitamiinivarastot tulivat käyttöön. Nykyään paino ei enää vaihtele vuodenaikojen mukaan eikä tämä mekanismi toimi.
2 000 IU:ta ehkäisi jo merkittävästi monia yllä olevia sairauksia normaalipainoisilla alle 50-vuotiailla eurooppalaisilla. Nebraskan, joka sijaitsee 41. leveyspiirillä eli Keski-Euroopan leveyksillä, maaseudun naisilla tehdyssä tutkimuksessa päädyttiin 2 000 IU annostasoon (Lappe 2006). Suomessa asuvista suuri osa saattaa tällä annostasolla jäädä vielä D-vitamiinin puutteeseen (Suomen leveyspiiri 60 - 70 astetta). Uudessa Seelannissa, joka sekin sijaitsee Keski-Eurooppaa vastaavilla leveysasteilla eteläisellä pallonpuoliskolla, on äskettäin päädytty arvioon 2 600 IU:ta (Livesey 2007). On esitetty että influenssan esto vaatisi 125 nmol/l OH25D-plasmapitoisuuden. Tämä taso vaatii jo 4 000 IU - 5 000 IU:ta D-vitamiinia, joka kesällä saadaan helposti auringosta ja riittää estämää kesäaikaiset influenssaepidemiat. Todennäköisesti monen muunkin sellaisen sairauden, jossa infektio on osatekijänä, eston kannalta iso annos olisi edullinen. Jo aiemmin näillä sivuilla (Who 2006) olen tuonut esiin mahdollisuuden, että lintuinfluenssaepidemiakin voisi olla estettävissä väestön riittävällä keskimääräisellä D-vitamiinitasolla.
Imettäville äideille on tuoreessa tutkimuksessa päädytty suosittamaan 6 400 IU:n päiväannosta, jolla sekä äidin että vauvan 25(OH)D-vitamiinitasot saatiin riittäviksi (Wagner 2006). Imettävä äiti on riskiryhmässä sekä luuston haurastumisen että monien muiden D-vitamiinin puutteesta johtuvan sairauden suhteen. Lisäksi on myös syytä epäillä, että raskauden jälkeisellä mielialan laskulla ja D-vitamiinin puutteella on kausaalinen yhteys, vaikka tästä suora näyttö vielä puuttuukin.
els kirjoitti:
Enkä ole käynyt testaamassa, kun en ole havainnut itsessäni mitään D-vitamiinin puutokseen viittaavaa oireilua.
Eihän sitä aina huomaa. Pitäskö meillä varsin nyt kustantaa porukalla elsille D-tason mittaus, niin saataisiin dataa tästäkin.
Mulla ei luomuja tai muitakaan keltuaisia kulu kuin muutama hassu viikossa, joten en usko, että saisin niillä mitään aikaiseksi. Samoin kalaa tulee syötyä, no ei koskaan oikeastaan. Nyt oon laittamassa omia kanoja, että jso sitä sitten 2012 saisi jo omia munia, missä olisi tujusti deetä mukana. Sitä odotellessa...
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
