Kiitos selityksestä. Oon ihmetelly tota pitkään kun luulin että dementia on muistisairaus pelkästeen. Ja mun käsitys dementiamummoista on ollut se että ne pysyy elintoimintojen puolesta hengissä aivan liian pitkään suhteessa siihen miten vaikee ne on pitää hengissä kun eivät itse muista laittaneensa liettä päälle tai lähtevät yöllä ulos hortoilemaan. Anteeksi taas vähän rujo ilmaisutapa.
Jos kyse on yleisestä rapistumisesta, mistä tiedetään että se on dementia eikä vaan vanhuus? Eikö se vähän niinku kuulu asiaan et vanhana rapistutaan ja lopulta kuollaan? Vanhuuteen kuoleminen on joskus ollut ihan tavoteltava juttu. Et eletään täys elämä ja sit luovutaan siitä elämästä hiljalleen. Tosin kyllä, muistin häviäminen ja yleinen sekoaminen ei oikein istu tohon kuvaan. Katolisen käsityksen mukaan on hyvä juttu ehtiä katua syntejään mut toisaalta dementikko ei sitten enää tajua mistään mitään ja saattaa käyttäytyä aggressiivisesti. Eli kuuluisko vanhuksen rapistua muuten mutta ei mieleltään, ja jos käsityskyky häviää ni sitte se on dementia? Onko muita tapoja tulla vähän pöpiksi vanhana kuin dementia?
Sattuuko toi dementiaan kuoleminen? Yhellä uskispalstalla joku oli huolissaan kun isänsä vietti viime päivänsä morfiinihuuruissa. Muut selitti että se on eri asia kuin eutanasia, että morfiini vaan vie kivun pois koska se kuulemma sattuu kauheasti kun sisäelimet lopettavat toimintansa hiljalleen usean päivän aikana. Enkä tarkota alottaa keskustelua eutanasiasta vaan tää oli vaan johdanto sellaselle kysymykselle että sattuuko dementikkoa se rapistuminen?
Omalla tavallaan se on loogista, että jossain se elämänmittanen margariinin syöminen näkyy.
En muuten myöskään ihan hahmota miten dementia eroaa altzheimerista. Ja taas mietin kummitätiäni. Hän näytti kyllä kärsivän viimeiset päivänsä, mutta hän ei osannut sanoa mitään ymmärrettävää. Minusta kuulosti kuin hän olisi vaikertanut "kuolen! kuolen!" mutta muiden rauhallisista ilmeistä päätellen olin ainoa joka kuuli niin
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
2006: 80kg 