Ateriavälien pituutta pitäisikin ehkä pidentää
Ravitsemusviestinnässä on jo kauan toitotettu, että päivän mittaan tulisi syödä usein, mutta pieniä määriä. Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija MARJA-LEENA OVASKAISEN mukaan asia näyttääkin olevan päinvastoin. Liian usein napostelu voikin olla yksi syy siihen, miksi kansa jatkaa lihomistaan. Ovaskainen puhui aiheesta IIR Finlandin järjestämässä Ruoka & Juoma 2006 -seminaarissa.
Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa on havaittu, että suomalaiset saavat energiansaannistaan noin kolmanneksen välipaloista. Missään muussa maassa ei ole havaittu näin vahvaa välipalakäyttäytymistä. - Esimerkiksi ranskalaiset syövät lounaan vasta yhdeltä ja päivällisen seitsemän aikaan illalla, seminaarin puheenjohtaja ANNIKA MÄYRÄ-MÄKINEN kertoi. Siinä välissä ei syödä mitään. - Ranskalaiset ovat Euroopan hoikin kansa, joten meidänkin olisi ehkä syytä ottaa heistä mallia.
Käsitys siitä, että verensokeri tulee pitää jatkuvasti koholla, on lyönyt hyvin läpi suomalaisten mielissä. Tämä on Ovaskaisen mukaan näyttänyt johtaneen välipalasyömisen lisääntymiseen. Väsymisen tunteen ajatellaan usein johtuvan juuri verensokerin matalasta tasosta, vaikka unelias olo voikin olla syytä vaikkapa liian lyhyistä yöunista. - Ateriavälien pituus on tottumiskysymys, Ovaskainen totesi.
Jos verensokerin ajatellaan olevan matala, välipalaksi ehkä valitaan helposti juuri sokeripitoisia ja epäterveellisiä vaihtoehtoja. Ihanteellistahan olisi, jos välipalaksi valittaisiin terveellisiä vaihtoehtoja, kuten hedelmiä, kasviksia sekä vähärasvaisia ja kuitupitoisia vaihtoehtoja. Toisaalta on nimittäin myös havaittu, että liian pitkät ateriavälitkin voivat johtaa ylenmääräiseen syömiseen, kun ruokaa lopulta on saatavilla.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
