karppaus.infon arkistoitu foorumi

Glykeeminen indeksi ei vielä kerro ruuan terveellisyydestä
Päiväys: 09.10.2007 09.29.00

Glykeemisen indeksin (GI) sijaan tulisikin mahdollisesti keskittyä eri elintarvikkeiden aiheuttamiin insuliinivasteisiin, Kansanterveyslaitoksen tutkija MINNA SIMILÄ pohti maanantaina Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä. Insuliinivasteella tarkoitetaan verensokerin noususta johtuvaa insuliinipitoisuuden kasvua. Eri elintarvikkeiden insuliinivasteita on tällä hetkellä julkaistu vasta hyvin vähän.

Suomalaistutkimuksen mukaan esimerkiksi ruisleivän ja vehnäleivän tuottamat glukoosivasteet eli vaikutukset verensokeriin ovat yllättäen lähes samansuuruiset, mutta ruisleipä tuottaa kuitenkin vehnäleipää pienemmän insuliinivasteen.

- Glykeeminen indeksi ei yksinään riitä ruuan terveysvaikutusten arviointiin, Similä totesi.

GI kertoo hiilihydraatin laadusta, ei määrästä. Jos ruuan hiilihydraattimäärä on pieni, GI kannattaakin Similän mukaan unohtaa. Esimerkiksi porkkanalle on saatu tutkimuksissa suuria GI-arvoja, minkä vuoksi porkkanaa ei kuitenkaan ole mitään syytä välttää. Koska porkkana sisältää ylipäätään vain vähän hiilihydraattia, sen merkitys ruokavalion GI:n kannalta on mitätön.

Perunan GI oli kuuma aihe myös Ravitsemuspäivillä. Similä kuitenkin muun muassa totesi, että peruna pärjää ravintoaineidensa suhteen hyvin tumman riisin ja makaronin kanssa. Jos energiasta puhutaan, perunaa voi syödä enemmän kuin makaronia ja riisiä, joita kuitenkin tulee helposti lastattua lautaselle perunaa enemmän.

Pieni GI ei tarkoita vähähiilihydraattista ruokavaliota

Similän mukaan on myös hyvä pitää mielessä, että pieni glykeeminen indeksi on eri asia kuin vähähiilihydraattinen ruokavalio.

- Ei ole näyttöä siitä, että hiilihydraattien suhteellista osuutta olisi perusteltua vähentää ruokavaliossa, Similä totesi. Painonhallinnan vuoksi huomio tulee kiinnittää annoskokoihin, mikä voi joskus tarkoittaa myös hiilihydraattimäärien vähentämistä.

Hiilihydraattien laatuun on sen sijaan syytä tarttua, sillä kuidun saannissa suomalaisilla olisi vielä kirimisen varaa.

Tutkimusmenetelmien kirjo vaikeuttaa GI-tutkimuksia

Suurten kohorttitutkimusten tulokset ovat olleet vaihtelevia glykeemisen kuorman ja glykeemisen indeksin vaikutuksesta tyypin 2 diabeteksen riskiin. Similän mukaan tämä johtuu suurelta osin siitä, että eri maiden ja tutkimustahojen mittauskäytännöissä esiintyy vaihtelua.

GI-arvoon vaikuttaa muun muassa ruuan hiilihydraattikoostumus (tärkkelys, sokerit, kuitu), rakenne, ruuanvalmistustapa ja happamuus. Myös ruuan sisältämillä eri rasvahapoilla ja aminohapoilla saattaa olla erilaiset vaikutukset glykeemiseen indeksiin.

Rasva pienentää GI-arvoja, mutta rasvan saannin lisäämisen haitat olisivat kuitenkin suuremmat kuin hyödyt GI:n alentamisessa.

Mikä ihmeen GI?

Glykeeminen indeksi tai glykemiaindeksi on ruuan aiheuttama aterianjälkeinen glukoosin eli verensokerin nousu verrattuna glukoosin tai valkoisen leivän aiheuttamaan verensokerin nousuun. Imeytyvän hiilihydraatin määrä testiruuassa ja vertailuruuassa on sama, yleensä 50 grammaa. Suuri glykemiaindeksi tarkoittaa, että verensokeri nousee nopeasti, mikä ei ole toivottavaa.

GI:n lisäksi lasketaan monesti myös ruuan aiheuttama glykeeminen kuorma (GL, glycemic load), jossa otetaan huomioon myös hiilihydraatin määrä.

GI:stä ollaan oltu erityisen kiinnostuneita Australiassa, missä on jo käytössä GI-arvomerkinnät elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä. Sydneyn yliopistossa pidetään myös yllä tietokantaa eri elintarvikkeiden glykeemisistä indekseistä. (Finfood)

Toimittaja: Elina Latvala

Päivän kuitu: 3 kg salaattia tai 250 g ruisleipää

Elintarvikkeiden kuitumäärissä on huomattavia eroja. Suositusten mukaisen minimimäärän (aikuisilla 25-35 g/vrk eli 13 g/1000 kcal tai 3 g/MJ) saa seuraavista elintarvikkeista:
140 g kauraleseitä
250 g ruisleipää
800 g ranskanleipää
1,1 kg porkkanoita tai mansikoita
1,4 kg omenoita
1,8 kg keitettyjä perunoita
2,8 kg kiinankaali-kurkku-tomaattisalaattia

Päivittäinen kuituannos on järkevä koota eri lähteistä. Jos jättää leivän pois, on päivittäistä kuitumäärää vaikea saada täyteen. Leipä siis kuuluu joka aterialle.

Tuo teksti oli jotenkin ihan ympärikäydäänyhteentullaan.....jaarinjaarin. Siis vaikka on selviä todisteita olemassa ja niitten paikkaansapitävyys myönnetään niin älkää silti tehkö niin....se on epäterveellistä . Suomennettuna siinä lukee näin:
Jatkamme edelleen pään petäjään takomista vaikka on todisteita että se aiheuttaa päänsärkyä.

Ravitsemuspäivillä tuli sellainen asia esiin, että ilmeisesti oluen GI on > 100, ja maidolla olisi alhaisesta GI:stä huolimatta korkea insuliinivaste. Sitä eivät tietenkään maininneet oliko kyseessä rasvaton, kevyt vai täysmaito. Veikkaisin ensimmäistä.

Ravitsemuspäivillä tuli sellainen asia esiin

^ . Joillakin (vaan ei kaikilla) nostoa aiheuttavat myös xxxxx aika monella erittäin runsas valkuainen, xxxx)

Suomalaistutkimuksen mukaan esimerkiksi ruisleivän ja vehnäleivän tuottamat glukoosivasteet eli vaikutukset verensokeriin ovat yllättäen lähes samansuuruiset, mutta ruisleipä tuottaa kuitenkin vehnäleipää pienemmän insuliinivasteen.

els: Tähän minä perustin tuon "riippuu sokerilaadusta":
No mites tuo sitten suomeksi käännettynä on? Minä ymmärtäisin tuon niin, että henkilökohtaisista eroista huolimatta sekä henkilö A:lla että henkilö B:llä ruisleipä saa suuremman insuliinipurskauksen aikaan kuin vehnäleipä, vaikka verensokerin nousu olisi kummallakin sama.

Eikun pienemmän.

Olitko siellä?