Project leader:
Rune Blomhoff, University of Oslo, Oslo, Norway

Committee members:
Jacob Juel Christensen, University of Oslo, Oslo, Norway
Helle Margrete Meltzer, Norwegian Institute of Public Health, Oslo, Norway
Hanna Eneroth, The National Food Agency, Uppsala, Sweden
Eva Warensjö Lemming, The National Food Agency, Uppsala, Sweden
Ellen Trolle, Technical University Denmark, Kgs. Lyngby, Denmark
Rikke Andersen, Technical University Denmark, Kgs. Lyngby, Denmark
Inga Þórsdóttir, University of Iceland, Reykjavík, Iceland
Þórhallur Ingi Þórhallsson, University of Iceland, Reykjavík, Iceland
Ursula Schwab, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland
Maijaliisa Erkkola, University of Helsinki, Helsinki, Finland

Suomen ravitsemustieteen yhdistys
‏ @ravitsemustiede
9. lokak.

SRY järjestää seuraavan pohjoismaisen ravitsemuskonferenssin (@nnc2020) Helsingissä kesäkuussa 2020. Abstrakteja otetaan vastaan 8.12.2019 lähtien,

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2022
Yksi aihepiireistä on uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistaan vuonna 2022. Konferenssissa kuullaan mm. suositustyöryhmän vetäjän professori Rune Blomhoffin tilannekatsaus.

– Kestävyysnäkökulma integroidaan aiempaa vahvemmin ruokasuosituksiin, joista tulee entistä kattavammat. Tämä on haastava tehtävä, koska pohjoismaiset suositukset toimivat tiekarttana Pohjoismaiden ja Baltian maiden ruokajärjestelmille, pohtii suositustyöryhmän jäsen dosentti Maijaliisa Erkkola.

– Kestävyysnäkökulma integroidaan aiempaa vahvemmin ruokasuosituksiin, joista tulee entistä kattavammat. Tämä on haastava tehtävä, koska pohjoismaiset suositukset toimivat tiekarttana Pohjoismaiden ja Baltian maiden ruokajärjestelmille, pohtii suositustyöryhmän jäsen dosentti Maijaliisa Erkkola.

Webinar on "Diet and Sustainability"

The NNR2022 Committee will now arrange its second webinar on “Diet and Sustainability”. The NNR2022 Committee has engaged Chatham House in London, as a major collaborator, in development of background papers that will constitute the basis for integration of environmental sustainability into the FBDGs. Tim Benton and Helen Harwatt from Chatham House will take the lead in these papers together with representatives from the NNR2022 Committee and several Nordic and Baltic experts.

There's several ongoing initiatives on diet and sustainability on the global, European and Nordic levels. It is important for all these initiatives to be informed by the NNR2022 project. The NNR project must also learn and integrate essential information from these other initiatives.

SAVE THE DATE​​​​​​​
Date and time: April 22nd from 10 am to 4 pm, GMT +1, 2021

The program is expected to be ready by the end of March/primo April and will be distributed together with information on registration.

Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole kunniassa tässäkään komiteassa. Jakauma on 8-2.

Miljöhållbarhet ska bli en röd tråd i nästa upplaga av de nordiska näringsrekommendationerna. Läkaren Mikaela Grotenfelt-Enegren rekommenderar en hållbar livsstil för att vi och miljön vi är beroende av ska må bättre.

För mycket kött på tallriken går ut över hälsan. Samtidigt driver den globala köttproduktionen på ekologiska kriser som gör att miljön mår sämre...

Kestävyysnäkökulma huomioidaan aiempaa enemmän ympäristön ja terveyden kannalta, sosiaalisesti sekä taloudellisesti.

Kansainvälinen planetaarinen ruokavaliomalli vaikuttaa tuleviin ravitsemussuosituksiin myös Suomessa. Tämä tarkoittaisi edelleen kasvisten käytön lisäämistä ja lihan vähentämistä lautasillamme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Heli Kuusipalon mukaan planetaarinen malli on ollut ensimmäinen tapa huomioida samalla kestävä kehitys ja ruokaympäristö maailmanlaajuisesti.

”Sitä on käsitelty kansainvälisillä foorumeilla, ja viimeisin keskustelu käytiin pohjoismaisten ravitsemussuositusten suunnittelufoorumilla viime viikolla”, hän kertoo.

Pohjoismaisia ravintosuosituksia ollaan hänen mukaansa uudistamassa parasta aikaa. Sen jälkeen suositukset päivitetään Suomessa.

”Kestävyysnäkökulma on siellä mukana aiempaa vahvemmin – ympäristön ja terveyden kannalta, sosiaalisesti sekä taloudellisesti. Tarve on tullut siitä, että ihmisten määrä lisääntyy ja ruoan tuottamiseen tarvittava peltopinta-ala kasvaa”, Kuusipalo sanoo.
Kansainvälinen tieteellinen tutkimusryhmä, EAT Lancet -komissio, julkaisi tuloksensa kestävän kehityksen mukaisesta ruokamallista kaksi vuotta sitten. Komission mukaan maailman väkiluku olisi vuonna 2050 noin 10 miljardia ihmistä.

Planetaarisella ruokavaliomallilla halutaan välttää ihmisten ennenaikaiset ravintoperäiset kuolemat, eli taata ravintoa mahdollisimman kattavasti maailman väestölle ja toisaalta puuttua esimerkiksi liiallisen lihankäytön aiheuttamiin elintasosairauksiin, kuten ylipainoon ja verisuonitauteihin. Samalla halutaan torjua luonnon ylikuormitusta ja haitallisia kasvihuonepäästöjä.

Miten suomalaiset syövät tällä hetkellä verrattuna planetaariseen suositukseen?

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Merja Saarinen kertoo, että planetaariseen malliin verrattuna maitotuotteita ja lihaa käytetään yläkanttiin.

”Lihapuolella punainen liha, eli naudan- ja sianliha, ja lihavalmisteet – erityisesti niissä ylitetään suositukset.”

Kokojyväviljojen ja kasvisten määrän suosituksista jäädään puolestaan jälkeen, vaikka kasvisten käyttö onkin Saarisen mukaan lisääntynyt viime vuosina ja vuosikymmeninä.

”Rasvoista käytetään edelleen liian paljon tyydyttyneitä ja liian vähän tyydyttymättömiä rasvoja.”

Jos kuluttaja haluaa syödä ympäristöystävällisesti, hän voi Saarisen mukaan valita kaupasta esimerkiksi silakkaa ja muita villejä kotimaisia kaloja, kokojyväviljaa, palkokasveja ja siemeniä, kasviksia, kuten juureksia, kaalia ja sipuleita, myös muut avomaan kasvikset ovat tärkeitä.

”Nyt kasvisten käyttö painottuu liiaksi kurkkuihin ja tomaatteihin. Kalahan taas – erityisesti juuri villit kalat kuten silakka – ovat hyviä, koska ne poistavat ravinteita myös vesistä, mikä on oma ongelmansa”, Saarinen kertoo.

THL:n Kuusipalo on ollut suunnittelemassa puuroreseptiä, jonka avulla Malawissa pyrittiin torjumaan 1990-luvulla B3-vitamiinin puutosta. Kyseinen puuro on nykyään maassa kouluruokana.

”Minulla oli mielessä hämäläinen talkkuna, koska siinä on herneitä ja kauraa tai ohraa. Ja jos se syödään hapanmaitotuotteen, viilin tai piimän kanssa ja laitetaan vähän marjoja, niin sen ravintoprofiili on ihan täydellinen. Vastaavasti Malawissa, jos puuro tehdään maissista, tai vielä parempi, hirssistä, ja siihen jauhetaan maapähkinöitä ja lisätään öljyä joukkoon, niin tästä saadaan aika hyvä ravintoprofiili”, Kuusipalo havainnollistaa.

Tulevissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan ekologista kestävyyttä terveysnäkökulman rinnalla. Suositukset ovat valmistumassa kesäkuussa 2023.

Ruokatottumukset linkittyvät vahvasti kansallisiin terveyshaasteisiin kuten lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Suomalaiset syövät suosituksiin nähden edelleen liian vähän kasviksia ja suurin osa liikaa punaista ja prosessoitua lihaa.

Nykyinen ruuantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde, se vähentää luonnon monimuotoisuutta, rehevöittää vesistöjä, aiheuttaa kemikaalikuormitusta ja on suuri maa- ja vesivarojen käyttäjä.

Kesäkuussa 2023 julkistettaviin uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on tulossa ”uusi” aine, koliini. Näin kerrotaan norden.org-sivustolla.

Ruokaviraston sivujen mukaan koliini on rasvaliukoinen yhdiste, jota löytyy kaikista kudoksista kalvojen fosfolipideistä.

Koliini määritellään vitamiinin kaltaiseksi yhdisteeksi, joka ei kaikilta osin täytä klassista vitamiinin määritelmää. Koliini tunnetaan myös nimellä B4-vitamiini.

Koliinin tehtävät elimistössä liittyvät muun muassa rasvan ja kolesterolin aineenvaihduntaan. Koliini on mukana myös solukalvojen toiminnassa sekä solujen välisessä viestinnässä.

Eniten koliinia on munan keltuaisessa, naudan maksassa ja vehnänalkioissa. Yhdysvaltain THL eli National Institutes of Health (NIH) kertoo sivuillaan, että koliinia löytyy myös runsaasti kalasta, kananlihasta, pähkinöistä, siemenistä ja täysjyvästä.